Kuva: Topias Dean / Sitra

Julkaistu 04.03.2020

Euroopan ilmastolaki kartoittaa polkua ilmastoneutraaliuteen

EU-komissio on antanut esityksensä Euroopan ilmastolaiksi. Esitys sisältää odotettuja parannuksia, mutta myös jokusen yllätyksen – ja yhden ison puutteen.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Oras Tynkkynen
Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Oras Tynkkynen auttaa Sitraa hahmottamaan, miten Suomesta voidaan rakentaa hiilineutraali kiertotalous. Hän työskentelee erityisesti ilmastoratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinojen parissa.

Lailla pyritään luomaan puitteet EU:n ilmastotyölle. Siksi se paaluttaa lakitasolla poliittisesti jo sovittuja linjauksia, kuten tavoitteen ilmastoneutraaliudesta.

Tämän se tekee hyvin. Ensimmäinen artikla toteaa tavoitteen olevan sitova eikä takapakkia saa ottaa. Ilmastoneutraalius pitää saavuttaa viimeistään vuonna 2050. Tavoite on tarkoitus saavuttaa EU:n sisäisin toimin, siis nojaamatta päästövähennysten ostamiseen muualta. Lailla komissio saa valtuudet määrittää päästöpolun kohti ilmastoneutraaliutta. Polkua, EU:n etenemistä ja harjoitettuja toimia arvioidaan aina viiden vuoden välein. Tämä tarjoaa tarpeellisen mahdollisuuden parantaa juoksua siltä varalta, että suoritus meinaa matkalla lopahtaa.

Komissio myös sitoutuu arvioimaan kaikki EU:n lakiesitykset ilmastoneutraaliustavoitetta vasten. Näin pyritään varmistamaan, että unionin politiikka on kauttaaltaan johdonmukaista. EU:n ilmastoneutraalius edellyttää toki paljon toimia jäsenmailta. Lailla komissio saa valtuudet arvioida viiden vuoden välein myös kansallisten ilmastotoimien riittävyyttä. Jos maiden toimissa havaitaan puutteita, komissio voi suositella parannuksia. Kaikki tämä vahvistaa EU:n ilmastotyötä. Esitys sisältää kuitenkin myös yhden ison puutteen: ratkaisevaa, vuoden 2030 päästötavoitetta koskevat linjaukset ovat liian vaatimattomia ja hitaita. Hyväkään tavoite vuosisadan puolivälissä ei auta, jos sitä ennen päästöbudjetti on käytetty loppuun.

Ilmastolaki toistaa komission aiemman lupauksen päivittää tavoite nykyisestä 40 prosentin päästövähennyksestä 50–55 prosenttiin. EU:n reilu osuus 1,5 asteen mukaisista ilmastotoimista edellyttäisi kuitenkin Sitran teettämän selvityksen mukaan selvästi vahvempaa tavoitetta. Lain mahdollisuus arvioida ja tarkistaa päästöpolkua koskee vain vuoden 2030 jälkeistä aikaa. Se ei siis mahdollista vuoden 2030 päästötavoitteen vahvistamista kuluvan vuosikymmenen kuluessa.

Pariisin ilmastokokouksessa valtiot sopivat päivittävänsä päästösitoumukset tämän vuoden aikana. EU on aiemmin luvannut antaa oman esityksensä ”hyvissä ajoin” ennen marraskuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta, ”kesään mennessä”  ja ”kolmannella vuosineljänneksellä”. Nyt ilmastolaissa aika on tarkentunut niin, että esitys annetaan syyskuuhun mennessä.

Kiireessä kuukausillakin on väliä. EU:lla ja Kiinalla on ratkaiseva tapaaminen Leipzigissa juuri syyskuussa. Mitä aikaisemmin komissio saa annettua esityksen vahvemmasta päästötavoitteesta, sitä varhemmin unioni pystyy sen hyväksymään – ja sitä helpompi sen on rakentaa sopua myös Kiinan ja muiden suurten päästäjien kanssa.

Suomi kiirehtiikin yhdessä 11 muun maan kanssa päästötavoitteen päivittämistä . Komission ilmastolakiesitys vie EU:ta oikeaan suuntaan, mutta kello tikittää.

Ota yhteyttä

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?