Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 17.03.2016

Hallintoneuvoston katsaus 1/2016

Kirjoittaja
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Tarkastelujakso 9.12.2015-1.3.2016

1  Yleiskuva Sitrasta

Suomessa talouden pitkittynyt stagnaatio ja äkilliseen maahanmuuttoon liittyvä hämmennys on kärjistänyt maan tunnelmaa kriisitietoisuudesta negatiivisuudeksi, joka vaarantaa jo tulevaisuuden mahdollisuuksien hahmottamista ja niihin tarttumista.

Positiivisen tulevaisuuskuvan esiin nostaminen onkin nyt ensiarvoisen tärkeää. Sitra julkisti alkuvuonna näkemyksensä tulevaisuuden kehityssuunnista, megatrendeistä. Tänä vuonna tarkastelemme tulevaisuutta ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman eli mullistavan teknologian, globaalin keskinäisriippuvuuden sekä ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta.

100-vuotiaan Suomen ja Sitran 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lanseerasimme helmikuussa Ratkaisu 100 -haastekilpailun, jonka tavoitteena on taklata yksi merkittävä yhteiskunnan ongelma. Haastekilpailu on hyväksi todettu tapa tarttua moninaisiin ongelmiin ja synnyttää uudenlaista ajattelua niiden ratkaisemiseksi. Parhaan idean kehittäjät saavat ratkaisun toteuttamiseen miljoona euroa.

Päättyneistä hankkeistamme on syytä mainita erikseen käynnistämämme Tajua Mut! -toimintamalli, joka on vakinaistamassa asemaansa Suomessa osana lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä. Jo neljä kuntaa on ottanut toimintamallin käyttöön ja mm. Keravalla on Tajua Mut! -mallilla tavoitettu jo 85 nuorta.

Toinen Sitran osalta päättymässä oleva, mutta valtakunnalliseksi leviävä hanke on virtuaaliklinikka, joka on helposti ja nopeasti saatavilla olevaa terveydenhoitoa verkon ja etäyhteyksien välityksellä. Virtuaaliklinikka toimintamallina muodostaa vastedes rungon sote-peruspalveluihin kuuluville, kansalaisille tarjottaville sähköisille hyvinvointipalveluille.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema

Suomella on ennennäkemätön mahdollisuus luoda seuraavien 5–10 vuoden aikana kestävää hyvinvointia ja menestystä, jotka perustuvat sekä uusiutuvien että uusiutumattomien luonnonvarojen viisaaseen käyttöön. Aikamme suurin haaste on käsillä nyt: miten löydämme toimintamalleja, joissa talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen liikakäyttöön. Opettelemme sopeutumaan maapallon rajoihin kansallisten rajojen sijaan tilanteessa, jossa globalisaatio, maailmankauppa ja voimapolitiikka kietoutuvat toisiinsa yhä tiiviimmin.

Sitran teema Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teemassa on kaksi avainaluetta, jotka edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää.

Tarkastelujaksolla maailman huomio kääntyi Pariisin ilmastokokoukseen joulukuussa. Myös Sitra oli esillä kokouksessa osoittamassa tuoreella kansainvälisellä raportillaan niitä mahdollisuuksia, joita ilmastonmuutoksen torjunta luo. 11 johtavan kansainvälisen ilmastotoimijan kanssa tehty Green to Scale -raportti osoitti, että hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää kustannustehokkaasti jopa 25 prosenttia, jos skaalattaisiin parhaita, jo käytössä olevia vähähiilisiä ratkaisuja globaalisti.

Pääkaupunkiseudusta kansainvälisen mittaluokan referenssialuetta kehittävä Smart & Clean -yhteistyöhanke eteni suunnitellusti kohti toteutusvaihetta Hiilineutraali teollisuus -avainalueen työnä. Tärkeässä roolissa tässä on ollut Sitran ja suuryritysten perustaman Climate Leadership Councilin (CLC) kanssa tehtävä yhteistyö. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön perustamista valmisteltiin neuvottelemalla rahoituskokonaisuudesta kaupunkien, valtion ja yritysten kanssa. Säätiön viiden vuoden taloussuunnitelma perustuu 7,5 miljoonan euron tuottoihin, jonka muodostavat kaupungit ja Uudenmaan liitto 2,5 miljoonan euron osuudella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti ja Uudenmaan liitto), yritykset 2,5 miljoonan euron osuudella ja Sitra 2,5 miljoonan euron osuudella. Varat lahjoitetaan säätiölle viiden vuoden aikana. Säätiön rahoituksen lisäksi valtio (TEM) osallistuu Smart & Clean -projektiin osoittamalla 2,5 miljoonaa euroa kaupungeille kasvusopimusten kautta. Sitra on käynnistänyt kansallisen kiertotalouden tiekartan laatimisen. Työ tapahtuu yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden merkittävien sidosryhmien kanssa. Sitran vetämän ja fasilitoiman työn tavoitteena on luoda yhteinen tahtotila ja tiekartta tehokkaimmista keinoista, joilla vauhditetaan Suomen siirtymää kiertotalouden edelläkävijäksi niin, että tuloksena syntyy talouskasvua ja uusia vientikonsepteja; miten Suomen talous ja yritykset pystyvät käytännössä hyödyntämään kiertotalouden mahdollisuudet niin, että taloudellinen lisäarvo saavutetaan ja minkälaisia toimenpiteitä Suomessa tarvitaan hallinnollisten pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Ministeriöt saavat käyttöönsä syyskuussa valmistuvan tiekarttatyön tiedot ja tulokset.

Sitrassa on aloitettu myös hahmottelu siitä, millaisia ideoita, pelinavauksia ja sääntelyn muutoksia tarvittaisiin maatalouden ja maaseudun toimintojen uudistamiseksi niin, että alkutuotannosta vastaavat toimijat pystyvät osaltaan tulevaisuudessa paitsi tuottamaan kestävästi suomalaisille ravintoa ja palveluja, myös tuottamaan ratkaisuja kasvavan maailman väestön tarpeisiin. Työnimellä Maatila 2.0 kulkevan työn alkumetrejä on hahmoteltu myös yhteistyössä Maaseudun Tulevaisuuden sekä sen lukijoiden kanssa.

Päättyneistä hankkeista on syytä mainita, että Sitran käynnistämien resurssiviisaiden kuntien Fisu-verkosto on vakiinnuttanut toimintansa Motivan ja Suomen ympäristökeskuksen ohjauksessa. Verkosto laajentui helmikuussa 2016 neljällä uudella jäsenkunnalla: Iillä, Kuopiolla, Lahdella ja Vaasalla. Ennestään mukana ovat olleet Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku.

2.2  Uudistumiskyky

Kyky muuttaa omaa toimintaa kulloisenkin tilanteen mukaan on yksilön, yhteisön ja kansakunnan elinehto nopeasti muuttuvassa maailmassa. Teeman tavoitteena on vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä sekä yksittäisten merkittävien yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamisessa että toimijan pysyvänä kykynä reagoida muutoksiin tulevaisuudessa. Uudistuminen vaatii toisin toimimista ja vallitsevia arvojen sekä ajattelu- ja toimintamallien haastamista. (Suomalaiset ihmiset ovat uudistumisen tärkein voimavara.)

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella on päästy hyvään alkuun. Tavoitteena on, että Suomi olisi laadukkaan hyvinvointitiedon edelläkävijä. Isaacus-palveluoperaattorin on määrä yhdistää tietovarannot ja niiden käyttäjät.

Avainalueen osa-alueilla keskitytään erikseen yksilöön, hoivaan ja hoitoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, konseptointiin ja liiketoimintaan sekä lainsäädäntöön.

Julkisille toimijoille suunnattu Isaacus-esituotantohankkeiden hankehaku avattiin joulukuussa. Kolmestakymmenestä hankehakemuksesta valittiin jatkokäsittelyyn kahdeksan eri osa-alueille kohdistuvaa hanketta. Hankkeiden on määrä käynnistyä kevään aikana. Esituotantohankkeiden avulla saadaan tietoa suunniteltavan arkkitehtuurin toimivuudesta ja voidaan suunnata toteutusta tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti. Hankkeiden rahoittamisessa on tarkoitus tehdä yhteistyötä muiden julkisten rahoittajien kanssa. STM valmistelee lakiluonnosta hyvinvointidatan toissijaista käyttöä varten, millä on ohjaava vaikutus myös palveluoperaattorin toimintaan.

Hyvinvointia tiedosta -avainalue päätti kolmivuotisen urakkansa vuoden 2015 päättyessä. Yksi avainalueen saavutuksista on sote-peruspalveluihin perustettava uusi valtakunnallinen malli, josta tulee kansalaisille tarjottavien sähköisten hyvinvointipalvelujen runko. ODA-projekti (omahoidon digitaaliset arvopalvelut) pohjautuu Sitran kehittämään virtuaaliklinikkaan. Käytännössä ODA:n tavoitteena on, että Suomalaiset voivat vastedes tehdä terveystarkastuksensa, sairauksien oirearvioita ja palveluntarpeenarvionsa verkossa. Samalla asiakas- ja potilastiedot sekä ihmisten itse mittaamat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tiedot kytketään entistä tiiviimmin sote-järjestelmän ja alan ammattilaisten käyttöön, asiakkaan suostumuksella.

Uudistumiskyky-teema-alueella on aloitettu uuden, palvelujen saatavuuden parantamisen ja nopeamman hoitoon pääsyn kokeilemiseen keskittyvän avainalueen valmistelu. Suunnitelman mukaan avainalueella Sitra ja sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat yhdessä asiakkaan valinnanvapautta tukevien mekanismien kokeilemista mukaan valittavien kaupunkien kanssa. Kokeilujen on määrä alkaa vuoden 2017 alussa. Kokeilun tavoitteena on tuottaa tietoa tulevan valinnanvapausmallin valmistelun tueksi. Asiakaslähtöisempiin palveluihin ohjaa osaltaan muun muassa EU:n potilasdirektiivi.

Sosiaali-ja terveydenhuollon rahoitus -avainalueella on jatkettu työtä, jossa painopisteenä ovat olleet tutkimustiedon tuottamisen lisäksi palvelupaketit. Sitran rakentama sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmalli rakentui pääosin palvelupaketeille, joiden myötä sote-järjestelmää voidaan ohjata ja raportoida yhteismitallisesti. Keväällä 2015 sovittiin Sitran ja sosiaali-ja terveysministeriön yhteistyöstä, jossa STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä edellä mainittuja palvelupaketteja.

Palvelupaketit ovat sosiaali- ja terveydenhuollon raportoinnin ja ohjauksen työväline ja niiden myötä sote-palveluihin pystytään saamaan sekä laadun että kustannusten osalta kansallinen läpinäkyvyys ja vertailtavuus. Palvelupakettien toimivuutta ja yhteismitallisuutta kokeillaan nyt laajoilla piloteilla. Pilotit ovat syksyn jälkeen laajentuneet 20 kunnan alueelta yli 50 kunnan alueelle (Eksote Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savo (Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Kysteri), Joensuun alueella Siun Soten kuntayhtymässä, Tampereen ja Porvoon kaupungeissa, Varsinais-Suomi (VSSHP, Raisio, Rusko, Akseli-kuntayhtymä) ja Kainuun sote). Pilottien kokeilujaksot kestävät 31.5.2016 saakka.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on tullut mukaan palvelupakettityöhön kehittämään laatu-ja vaikuttavuusmittareita. Palvelupakettien pilotoinnin tulokset saadaan valmiiksi kesä-elokuun aikana.

Lisäksi avainalue on edelleen jatkanut tutkimustiedon tuottamista soten kansallisen päätöksenteon tueksi. Sitra aloitti syksyllä 2015 Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmän kanssa palveluverkkoselvityksen siitä, miten digitalisaation ja logistiikan kehitys vaikuttaa tulevaisuudessa tarvittavien sote-palvelupisteiden määrään. Selvityksen ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan esimerkiksi terveysasemien määrä voisi digitalisaation myötä lähes puolittua vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saatavuus juurikaan heikkenisi. Selvityksellä ei oteta kantaa yksittäisten toimipisteiden kohdalla tehtäviin ratkaisuihin, vaan nostetaan esille koko palveluverkon edessä olevan muutoksen mittakaavaa. Selvityksen toinen osa, jossa tarkastelussa ovat mukana myös sosiaalipalveluiden toimipisteet, valmistuu keväällä 2016.

Kesäkuussa 2015 päättyneeseen Palvelujohtamisen mahdollistaminen -avainalueeseen kuulunut Tajua Mut! -toimintamalli on vakinastamassa asemaansa osana lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä. Espoo vakinaisti toimintamallin Mikkelin jalanjäljissä. Keravan pilottia on jatkettu ja kokemuksista julkaistiin helmikuussa haastattelututkimus Tajua Mut! -toimintamallin opit Keravalta. Neljäs pilotti käynnistyy maaliskuun alussa Riihimäellä. Lisäksi Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen olennaiseksi työvälineeksi on suunniteltu Tajua Mut! -konseptia. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa osaamiskeskuksen valmistelua.

Tajua Mut! -toimintamallin leviäminen on poikinut myös hienoa seurantaa mediassa, kuten Helsingin Sanomien aukeaman artikkeli (19.2.2016) ”Pelastumistarina Keravalta”, jonka mukaan toimintamallin avulla on tavoitettu 85 nuorta.

Keravan Tajua Mut! -pilotti toi Sitran tutkimuksen mukaan esiin samoja seikkoja, kuten aiemmatkin: Toimintamalli auttaa tunnistamaan apua tarvitsevat nuoret ja kannustaa ammattilaisia aiempaa laajempaan yhteistyöhön. Nuoret tuntevat tulevansa kuulluiksi aiempaa paremmin.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Sitran uusin, vuoden 2014 alussa käynnistynyt teema edistää työelämän uudistumista ja kestävää taloutta. Teeman työ on tällä hetkellä organisoitu kahteen avainalueeseen, jotka ovat Työelämän taitekohdat ja Vaikuttavuusinvestoiminen. Työelämän ja työmarkkinoiden kehittäminen on välttämätöntä, sillä sitä kautta voidaan lisätä hyvinvointia ja helpottaa julkisen talouden rahoituspaineita. Vastaavasti yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteelliselle yhteistyölle sekä hyvinvoinnin uusille rahoitusmalleille on Suomessa suuri tilaus.

Sitra julkisti tammikuussa kaksi selvitystä, joiden avulla halutaan herättää keskustelua työelämän ja työmarkkinoiden suunnasta sekä kehitystarpeista.

Sitran vanhempi neuvonantaja Mikko Mäenpää analysoi työelämän muutosvoimia ja Suomen haasteita työpaperissaan Millainen on työn ja työmarkkinoiden tulevaisuus?. Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat toimialoja, yrityksiä ja ammatteja uuteen uskoon, joten olisi tärkeätä, että maamme keskeisillä työelämä- ja työmarkkinatoimijoilla olisi yhteinen visio muutoksiin liittyvistä mahdollisuuksista, riskeistä ja uudistustarpeista. Sitra on valmis tarjoamaan foorumin tällaiselle tulevaisuuteen katsovalle, rakentavalle keskustelulle, joka loisi yhteistä tulevaisuudenkuvaa ja edistäisi työelämän pelisääntöjen ja sääntelyn uudistamista.

Toinen uusista selvityksistä luotaa yhteistoimintalain kehitystarpeita ja yhteistoiminnan tilaa työpaikoilla. Diskuteerausta Impivaarassa -raportin on laatinut Sitran toimeksiannosta varatuomari, konsultti Jukka Ahtela. Sen mukaan sekä työnantajat että palkansaajat suhtautuvat kriittisesti nykyisen yt-lain toimivuuteen: monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi moitittu laki painottaa muotoseikkoja sisällön kustannuksella. 1970-luvun työelämän tarpeisiin pohjaava yt-laki tulisi rakentaa kokonaan uudelta pohjalta siten, että se palvelisi aidosti yhteistyötä työpaikoilla. Uuden lain tulisi soveltua kaikenkokoisille työpaikolle, korostaa inhimillisen pääoman merkitystä sekä ottaa huomioon työntekijöiden korkea osaamistaso ja uuden teknologian mahdollisuudet.

Työelämän taitekohdat -avainalue ideoi ja kokeilee toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi se herättelee suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.

Yritysläheinen työllistämismalli on Sitran kehittämä kokeilu, joka käynnistyi Tampereen seudulla, Turussa ja pääkaupunkiseudulla viime syksynä. Kokeiluun osallistuvat yritykset tuovat piilossa olevat ja tekemättömät työt yhteistuumin esiin ja TE-toimistot ja kunnat hakevat niihin parhaiten sopivat työntekijät. Näin myös yhteiskunnan tuki saadaan kanavoitua todelliseen työhön. Yrityksissä on yllättävän paljon tekemättömiä töitä ja henkilöstötarpeita, joita autetaan näin nousemaan päivänvaloon.

Suomessa voi olla jopa 360 000 piilevää työpaikkaa, jos otetaan huomioon seuraavia tekijöitä: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan avoimia työpaikkoja on lähes 30 000, mutta viranomaisille kuitenkin ilmoitetaan vain noin joka kolmas avoin haku. Lisäksi jopa kolme neljästä rekrytoinnista tapahtuu täysin ilman avointa hakua. Tämän päälle tulevat vielä nk. piilotyöpaikat, jotka syntyvät, kun työntekijän ja työnantajan intressit kohtaavat ilman, että yrityksellä on edes haku päällä. Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalue rakentaa kyseiselle uudelle rahoitus-, sijoitus- ja toimintamallille ekosysteemiä Suomeen. Vaikuttavuusinvestoiminen mahdollistaa yksityisen pääoman kanavoimisen hankkeisiin, joilla edistetään yhteistä hyvää tavoitteellisesti ja tuottoisasti.

Uuden mallin tueksi on perustettu Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä, johon on kutsuttu sijoittajien, julkisen ja yksityisen sektorin, järjestöjen sekä tutkimuslaitosten edustajia. Sen tehtävänä on tukea mallin käyttöönottoa ja kehittämistä Suomessa. Ohjausryhmään on nimitetty kymmenen jäsentä ja kymmenen varajäsentä. Sen puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen.

Ohjausryhmän kokoonpano julkistettiin Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0 -sidosryhmätilaisuudessa joulukuussa (9.12.). Tilaisuus oli jatkoa Sitran vuosi sitten joulukuussa järjestämälle seminaarille, joka toi kaikki vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin kannalta keskeiset tahot ensimmäistä kertaa yhteen.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli Social Impact Bond (SIB). Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Joulun alla Sitra yhteistyökumppaneineen julkisti Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen SIB-hankkeen, joka edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Työhyvinvointi-SIB tarjoaa julkisen sektorin työnantajille palvelukokonaisuuden, joka tukee työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää muun muassa sairauspoissaoloja. Palvelujen piirissä ovat tällä hetkellä Lounais-Suomen maistraatti, Savon koulutuskuntayhtymä ja Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitos. Toiminnan rahoittavat SIB-rahaston (Työhyvinvointi I) ensimmäisen vaiheen sijoittajat ovat Me-säätiö, Sitra ja finanssisijoittaja Henri Kulvik. Rahasto on edelleen avoin sekä uusille julkisen sektorin organisaatioille että uusille rahoittajille, ja useita neuvotteluja yhteistyöstä on parhaillaan käynnissä. Rahasto on tarkoitus sulkea kevään 2016 aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelee parhaillaan Sitran tuella maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvää SIBiä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat pääsevät töihin entistä nopeammin ja voivat jatkaa kotoutumiskoulutusta työn ohessa. TEM hakee kilpailutuksella hankkeelle hankehallinnoija-rahastonhoitajaa. Kolmivuotinen SIB käynnistyy näillä näkymin syksyllä 2016.

Muita SIB-hankkeita on parhaillaan suunnitteilla noin 20 kunnassa eri puolilla Suomea, muun muassa Hämeenlinnassa, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Tampereella. Hankkeet voidaan jakaa kolmeen teemaan eli 1) lapset, nuoret ja lapsiperheet 2) ikäihmiset ja 3) työllistämisen edistäminen. Sitran tämänhetkisen näkemyksen mukaan jokaiselle edellä mainitulle teemalle rakennetaan oma rahastonsa, jonka kautta resursoidaan käytännön toiminta kuntien hankkeissa.

Sitra on luvannut auttaa ja neuvoa kuntia niiden SIB-hankkeiden rakennustyössä, muun muassa taloudellisessa ja toiminnallisessa mallinnuksessa. Joulukuussa julkistettu SIB-opas julkiselle sektorille kertoo, miten tulosperusteinen rahoitus etenee vaihe vaiheelta suunnittelusta kohti tulosten arviointia.

3  Ennakointi, tutkimus ja strategia

Sitra julkaisi alkuvuonna näkemyksensä tulevaisuuden suurista kehityssuunnista, megatrendeistä. Yksi vuoden odotetummista selvityksistämme eli vuosittainen Megatrendit -esitys taustaselvityksineen on saanut jälleen erittäin innostuneen vastaanoton ja herättänyt ennätysmäärän keskustelua sekä perinteisessä mediassa että digitaalisilla kanavilla; aiheen materiaaleja on ladattu verkosta yhteensä jo noin 200 000 kertaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys Sitran sisällön leviämisen osalta.

Tammikuun megatrendit-tilaisuudessa 250 paikalle tullutta osallistujaa ja toiset 250 verkon välityksellä tilaisuuteen osallistunutta kuulivat myös arvostetun tulevaisuuden tutkijan, norjalaisen professori Jørgen Randersin näkemyksiä tulevaisuudesta.

Syksyllä Sitra lähti mukaan Kelan johtamaan, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuvaan ryhmään, jonka tavoitteena on selvittää miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sitra on hankkeessa mukana tarjoamalla konsortiolle omaa osaamistaan yhteiskunnallisten muutostrendien ennakoinnissa sekä verkosto- ja viestinnällisissä palveluissa, millä on suuri merkitys saatujen tulosten viestinnässä ja yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä.

Sitra aloitti viime vuonna tutkimusprojektin, joka analysoi kestävän hyvinvoinnin ja koulutuksen suhdetta. Kansainvälinen Education for a Changing World -tutkimusprojekti pyrkii selvittämään miten oppilaat, koulut ja yhteisöt voivat rakentaa uutta kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa. Tutkimushanke kerää oivalluksia useilta eri sektoreilta ja vauhdittaa keskustelua koulutuksen ja kestävän hyvinvoinnin suhteesta muuttuneessa maailmassa. Tutkimushanke on talven aikana edennyt kirjoittajaryhmän tiiviin yhteistyön sekä sidosryhmien aktivoinnin merkeissä.

Kansallisen ennakointiverkoston (KEV) työskentelyn aktivointi on jatkunut hyvin koko talven. Vuosi sitten uudistettu KEV kokoaa yhteen ennakointiprosesseja ja tuottaa ajan hermolta näkemyksiä ja tuloksia päätöksentekijöiden käyttöön.

Uusien liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen tähtäävä yhteistyö ja uuden toimintamallin kehittäminen on myös jatkunut Team Finland -toimijoiden kesken.

4  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä.

Pääasiallisia koulutuskonsepteja on ollut kaksi: Elinvoima-foorumit ovat etsineet rohkeita ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus on koonnut päättäjät luomaan tulevaisuuden talouspolitiikkaa. Nyt Elinvoima-foorumit jäävät tauolle, ja koulutustoiminta rakentaa vuosina 2016–2017 käyttöön Sitralle uutta innovaatiotyökalua: haastekilpailua.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksia järjestettiin vuonna 2015 kaksi, ja sama tahti jatkuu vuonna 2016. Maaliskuussa päättyvän yhdeksännen kurssin jälkeen Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen on käynyt 246 osallistujaa. Kurssia kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhteiskunnan ja osallistujien tarpeisiin yhä paremmin.

Kesällä 2015 työnsä päättäneen Uusi koulutus -foorumin jatkona Sitra järjesti syksyllä 2015 Koulutuskeskiviikko-tapahtumien sarjaa, joka nosti foorumin viestejä edelleen keskusteluun ja kannusti koulutusalan toimijoita käytännön tekemiseen tulevaisuuden koulutuksen hyväksi. Syksyllä Koulutuskeskiviikko-tilaisuuksia järjestettiin yhteensä viisi, ja kevättalvella kaksi. Sitra luovuttaa Koulutuskeskiviikko-konseptin Opetushallitukselle, joka tulee jatkamaan tapahtumasarjaa omana toimintamuotonaan.

Ratkaisu 100 -haastekilpailu on Sitralle uusi innovaatiotyökalu, ja osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ja Sitran 50-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Ratkaisu 100 -haastekilpailu etenee kolmessa vaiheessa: Keväällä ja kesällä 2016 kysymme suomalaisilta, mikä on koko Suomea koskettava yhteiskunnallinen haaste. Eri taustoista ponnistavat ratkaisijat kokoavat tiimejä ratkaisemaan valittu haaste ja ilmoittautuvat kisaan syksyllä 2016. Juhlavuonna 2017 tiimit kisaavat siitä, kuka kehittää parhaan ratkaisun valittuun haasteeseen. Parhaan ratkaisun kehittäjät saavat ratkaisun toteuttamiseen miljoona euroa. Kilpailu julkaistiin 19.2. avoimella haasteideoiden haulla.

Sitran 50-vuotisjuhlavuoden valmistelu etenee marraskuussa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Heurekassa pidettävä Suomi 2067 -näyttely on konseptisuunnitteluvaiheessa.

Koulutuksen alumnitoiminta käynnistettiin vuoden 2015 aikana, ja seuraavaa yhteinen alumnitapaaminen pidetään 12.4.2016.

5  Pääomasijoitukset

Sitra teki joulukuussa kaksi uutta sijoitusta pääomarahastoihin.

Lifeline Ventures Fund III Ky sijoittaa alkuvaiheen verkko-, peli- ja terveysteknologiayrityksiin. Rahaston koko on noin 57 M€ ja sen sijoittajina ovat Suomen Teollisuussijoitus, Kasvurahastojen Rahasto II, Ilmarinen, Elo, Norvestia, Veikko Laine, Sitra, sekä joukko yksityissijoittajia. Vuonna 2009 perustettu Lifeline Ventures on sijoittanut tähän mennessä yhteensä 55 aikaisen vaiheen yritykseen. Sitra on sijoittajana myös yhdessä Lifelinen aiemmassa rahastossa.

Hollantilaisen SET Fund II Limited Partnersin fokuksessa ovat kestäviä ja älykkäitä energiaratkaisuja kehittävät aikaisen vaiheen yritykset Euroopassa. Rahaston koko on noin 56 M€ ja sen ankkurisijoittajia ovat RWE-konserniin kuuluva energiayhtiö Essent sekä energiayhtiö DELTA. Vuodenvaihteessa uusina sijoittajina rahastoon liittyivät Sitran ohella mm. Euroopan investointirahasto EIF ja Shell Technology Ventures. Rahaston toimintamalliin kuuluu aktiivinen vuorovaikutus sijoittajiensa kanssa, jonka myötä Sitra odottaa saavansa hyvän markkinaikkunan eurooppalaiseen kestävien energiaratkaisujen hankevirtaan.

Savo-Solar Oy:n merkintäetuoikeusanti toteutui onnistuneesti ja anti merkittiin täyteen. Yhtiö keräsi annissa noin 4,2 M€ ennen kuluja. Rahoituksen avulla yhtiö jatkaa kasvusuunnitelmansa toteuttamista aurinkolämpömarkkinoilla.

Sitra irtautui vuoden lopussa menestyksekkäästi Building Information Modelling -ohjelmistoja kehittävästä Solibri Oy:stä. Ostajana toimi saksalainen Nemetschek AG, joka on johtava eurooppalainen rakentamisen ohjelmistoja kehittävä konserni. Yhtiöryppääseen kuuluu itsenäisiä yhtiöitä sekä Euroopassa että USA:ssa. Ostajan toimintatapaan kuuluu, että yhtiöt toimivat omilla brändeillään varsin itsenäisesti ja omien tulostavoitteidensa mukaisesti, joten Solibri Oy:n kasvun voidaan olettaa jatkossakin hyödyttävän Suomen kansantaloutta. Solibrin palveluksessa työskentelee noin 35 henkilöä. Yhtiöllä on Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin lisäksi toimistot Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa sekä myyntiyhtiöt Espanjassa ja Saksassa.

Vuoden 2015 aikana Sitra irtautui kokonaan yhteensä kymmenestä kohdeyrityksestä. Jatkosijoituksia tehtiin viime vuonna yhdeksään salkkuyritykseen. Sitran yrityssalkun koko on tällä hetkellä 25 yritystä.

 

Ota yhteyttä
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

+358 (294) 618 505

veera.heinonen@sitra.fi

Mistä on kyse?