Julkaistu 06.11.2017

Katso 10 tapaa maailmalta, joilla vahvistetaan demokratiaa jo nyt

Tämä artikkeli kokoaa 10 esimerkkiä, joilla rakennetaan toimivampaa demokratiaa ja vankempaa osallisuutta eri puolilla maailmaa.
Kirjoittajat
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Jenna Lähdemäki työskentelee Sitran ennakointitiimissä kestävän hyvinvoinnin vision ja koulutuksen tulevaisuuden parissa. Jennaa työllistävät etenkin syksyllä 2017 julkaistava Learning at the Edge of History -kirja ja Seuraava erä -visiotyö.
Demos Helsinki
Aune Sanz työskentelee tutkimusharjoittelijana Demos Helsingin Demokratia ja kyvykkyydet -tiimissä. Aune opiskelee Helsingin yliopistossa tilastotiedettä ja on kiinnostunut mm. datan visualisoinnista, otoksen edustavuuden kysymyksistä ja puuttuvasta tiedosta sekä syistä siihen. Häntä kiehtoo ihmisoikeuskysymykset ja transformatiivinen oikeus – yhteisöihin pohjaava strategia rikoksiin vastaamiseksi kiinnittämällä huomiota konfliktien juurisyihin.

Artikkelin kymmenen esimerkkiä on kerätty Seuraavan erän Augmenting Democracy –työpajassa Norjassa. Syyskuun puolivälissä järjestetyssä työpajassa tutkittiin kiinnostavia projekteja tai aloitteita demokratian ja osallisuuden saralla.

Katso alta 10 esimerkkiä (ja vilkaise myös keväällä Lontoossa kootut kymmenen aloitetta demokratian ja osallisuuden saralla)

1. Refugee Project Maastricht, Hollanti

Helmikuussa 2015 joukko maastrichtilaisia opiskelijoita aloitti The Refugee Project Maastrichtin tavoitteenaan rakentaa siltoja sota-alueilta tulleiden uusien maahantulijoiden, opiskelijoiden ja paikallisten asukkaiden kanssa. Projektin tavoitteena on ollut yhdistää maastrichtilaiset ja turvapaikanhakijat siten, että syntyy paikka, jossa ihmiset voivat tavata, kohdata, ystävystyä ja oppia tuntemaan toistensa ajattelutapoja ja uskomuksia.

Projektissa yritetään välttää sanaa ”auttaa”, koska sitä pyörittävät henkilöt uskovat sen syventävän kuilua turvapaikanhakijoiden ja paikallisten välillä. Lähestymistapa rakentuu yhteisen ymmärryksen ja solidaarisuuden rakentamiselle sekä eri kulttuureista oppimiselle. Käytännössä tekeminen on kielen opiskelua, urheilua ja musiikkitapahtumia.

Uusien tuttavien ja ystävien saaminen ei yksinään riitä turvapaikanhakijoiden tilanteen parantamiseksi, mutta se on tärkeä osa kokonaisuutta, projektin vetäjät toteavat. Ennakkoluulojen hälventäminen puolin ja toisin on olennaista harmonisen yhteiselon aikaansaamiseksi. Projektin vetäjät pyrkivät siihen, että paikallisten sanasto, käyttäytyminen ja asenteet muuttuvat suuntaan, jossa turvapaikanhakijat nähdään tasavertaisina ihmisinä, joiden kanssa voi hyvää elämää osana samaa yhteisöä tai yhteiskuntaa.

Lisätietoja: http://refugeeprojectmaastricht.nl/?lang=en

2. Open Knowledge Foundation, globaali

Open Knowledge International on globaali kansalaisjärjestö ja verkosto, joka tekee työtä sen puolesta, että avointa dataa käytettäisiin yhteiskunnallisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. He tekevät tätä tukemalla muita kansalaisjärjestöjä avoimen datan kysymyksissä, tarjoamalla organisaatioille työkaluja ja osaamista, jotta he voivat itse hyödyntää avointa dataa. Lisäksi he pyrkivät vaikuttamaan hallintoon niin, että tarpeellista dataa olisi saatavilla.

Open Knowledge Internationalin visiona on maailma, jossa tieto antaa valtaa kaikille, ei vain harvoille ja valituille ja jossa data vapauttaa meidät tekemään hyvin informoituja päätöksiä siitä miten elämme, miten kulutamme ja kuka saa äänemme. Tässä visiossa informaatio ja oivallukset ovat saatavilla ja näkyviä kaikille.

Suomen organisaatiolla, Open Knowledge Finlandilla, on muun muassa Avoin eduskunta -hanke, jossa selvitetään Suomen eduskunnassa tapahtuvaa edunvalvontaa sitä miten vaikuttamistyön läpinäkyvyyttä voisi lisätä.

Lisätietoja:

3. My life, my say!, Iso-Britannia

75 prosenttia alle 24-vuotiaista brittiläisistä äänestäjistä antoi äänensä EU:ssa pysymisen puolesta Iso-Britannian EU-kansanäänestyksessä kesäkuussa 2016. Nuoret ovat se yhteiskunnan ryhmä, joka tulee elämään Brexitistä aiheutuvien seurausten kanssa kaikista pisimpään. Siksi on tärkeää, että nuoria ei sivuuteta EU neuvotteluihin kuuluvista keskusteluista. Nuoria kiinnostaa paljon esimerkiksi se, miten matkustaminen ja opiskeleminen ulkomailla onnistuu jatkossa, ja mitä käy Erasmus -vaihto-ohjelmalle iso-britannialaisten näkökulmasta. Näin toimintaansa perustelee My life, my say! (MLMS), joka on vuonna 2013 perustettu nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ajava toimija.

MLMS on kasvanut yliopiston yhdistyksestä kansallisen tason nuorisoliikkeeksi. Sen tavoite on varmistaa parempi Brexit nuorille luomalla kohtaamispaikkoja keskusteluille (sekä internetissä että fyysisissä tiloissa). Lisäksi nuorisoliike tekee tutkimusta ja vaikuttamistyötä.

MLMS tuo kansanedustajia ja muita päättäjiä keskustelemaan rakentavasti Brexitin seurauksista nuorten kanssa. MLMS haluaa kohottaa niiden teemojen profiilia, jotka ovat nuorille tärkeitä Brexitissä. Lisäksi MLMS mahdollistaa dialogin kansanedustajien ja nuorten sekä nuoria koskevien palveluiden välillä sekä tukee systemaattisen lähestymistavan rakentamista, jolla nuorten ääni ja mielipiteet saadaan kuuluviin EU-neuvotteluissa.

Syyskuun 2017 aikana MLMS:llä on ollut kuusi avointa keskustelutilaisuutta, joista suurin osa otsikolla ”Have your say on Brexit.”. MLMS:n toiminnassa on tiiviisti mukana kuusi kansanedustajaa Labour -puoleesta, konservatiiveista, vihreistä ja liberaali demokraateista.

Lisätietoja:

4. Humanitarian Open Street Map, keskittynyt kehitysmaihin

Ilmaiset ja ajan tasalla olevat kartat ovat hyvin tärkeitä, kun avustusjärjestöt tekevät työtään luonnononnettomuuksien tai poliittisten kriisien parissa. Humanitarian Open Street Maps (HOT) luo ja tarjoaa avustusjärjestöille tarvittavia karttoja vapaaehtoisverkostonsa voimin.

Kun esimerkiksi humanitaarinen katastrofi tapahtuu, HOT ottaa yhteyttä suureen vapaaehtoisten verkostoon, jotta humanitaarisen työn tekijöille saadaan luotua internetiin sellaisia karttoja, joita he tarvitsevat avun perille saamiseksi.

Monet maailman köyhimmistä ja haavoittuvaisimmista paikoista eivät ole kartalla. HOT tukee paikallisyhteisöiden karttaprojekteja ympäri maailmaa. Paremmat kartat edesauttavat alueiden sosioekonomisen aseman parantamista ja katastrofivalmiutta. HOT:n toimintaan kuuluu myös koulutuksen järjestämistä avoimeen dataan, avoimen lähdekoodin karttojen ja paikkatietojärjestelmiin (GIS) liittyen.

HOT yhdessä kumppaneidensa kanssa tekee työtä muun muassa malarian kukistamiseksi lisäämällä karttoihin rakennuksia sellaisissa paikoissa, joissa malariaa esiintyy. Se, että karttoja ja dataa on saatavilla, auttaa malarian ennustemallien rakentamisessa. Clinton Health Access Iniativen malariaprojektin tueksi tekemässään työssä HOT:n 5300 vapaaehtoista lisäsi noin 3,7 miljoonaa rakennusta kartalle Botswanassa, Sambiassa, Zimbabwessa, Kambodzhassa, Laosissa, Guatemalassa ja Hondurasissa.

Lisätietoja:

5. Sveitsin suora demokratia

Edustuksellisen demokratian ollessa vaikeuksissa moni kääntää katseensa Sveitsiin ja sen suoran demokratian malliin. Jokainen yli 18-vuotias sveitsiläinen on mukana päättämässä maan suunnasta ja johtamisesta.

Sveitsin hallituksessa on seitsemän liittovaltioiden edustajaa useista poliittisista puolueista. Liittokokous valitsee nämä henkilöt neljän vuoden välein ja he jakavat valtionpäämiehen tehtävät. Käytössä on kiertävä presidenttiys, niin että yksi liittovaltion edustaja toimii presidenttinä yhden vuoden ajan.

Kansanäänestyksiä voidaan järjestää neljä kertaa vuodessa. Hallitus valitsee pari kuukautta etukäteen mistä ehdotuksista äänestetään ja ilmoittaa äänestyspäivät. Tällä hetkellä kansanäänestyspäivien aikataulut on asetettu vuoteen 2034 saakka.

Kansalaiset voivat tehdä aloitteen perustuslain muuttamisesta jos he saavat 18 kuukauden aikana kerättyä 100 000:n äänestäjän allekirjoituksen.

Miten sveitsiläiset sitten suhtautuvat demokraattiseen järjestelmäänsä, joka nojaa kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen? 65 prosenttia äänestäjistä on tyytyväisiä hallitukseensa Cheryl A. Fainin teoksen Modern Direct Democracy in Switzerland and the American West mukaan. Kuitenkin äänestysaktiivisuus 2016 oli vain 47,64 prosenttia.

Näyttää siltä, että sveitsiläiset ovat kohtuullisen tyytyväisiä systeemiinsä, vaikka äänestysprosentti ei olekaan kummoinen, toteaa Stefan Rey Zurichin yliopiston politiikan tutkimuksen instituutista.

Lisätietoja:

6. Right to Vote -aloitteella rakennetaan oikeudenmukaista demokratiaa Yhdysvalloissa

Koska Amerikan Yhdysvaltojen perustuslaissa ei säädetä yksiselitteisestä äänestysoikeudesta, osavaltiot pystyvät säätämään syrjiviä äänestyslakeja. Tällä hetkellä niissä muun muassa edellytetään äänestäjän tunnistamista, ja niiden nojalla on poistettu ennakkoäänestyspäiviä sekä rajoitettu ja suljettu äänestyspaikkoja. Näin on estetty miljoonia yhdysvaltalaisia äänestämästä, erityisesti afrikkalais-amerikkalaisia, latinoita, aasialaisia, nuoria ja pienituloisia yhdysvaltalaisia.

Right to Vote -aloite on valtakunnallinen demokratian tilaa käsittelevä kampanja, jolla pyritään saamaan muutos aikaan. Aloitteen tavoitteena on saada aikaan laaja kansanliike paikallisen, osavaltioiden ja liittovaltion lainsäädännön muuttamiseksi siten, että loppujen lopuksi perustuslain lisäyksellä vahvistetaan yhdenvertainen äänestysoikeus. Perustuslain lisäyksellä varmistettaisiin, että äänestyslait ovat yhdenmukaisia kaikissa osavaltioissa, ja saataisiin Yhdysvallat käytännössä lähemmäksi sen oikeudenmukaisen demokratian yleviä ihanteita.

Liike kasvaa ja vahvistuu kumppanuuksien ja paikallisyhteisöjen järjestöjen tiiviin sitoutumisen ansiosta. Ponnisteluja tuetaan sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Järjestäytyneet yhteisöt saavat konkreettista tukea sekä oikeudellisia ja viestintään liittyviä resursseja käytännön toimenpiteitä varten. Lisäksi järjestöjä autetaan omien valmiuksien kehittämisessä. Valtakunnallisesti Right to Vote -aloitteella laajennetaan yhteisökeskeistä ja rodulliseen oikeudenmukaisuuden perustuvaa asianajokäytäntöä tarjoamalla koulutusta ja verkostoitumista ja antamalla työkaluja ja resursseja käyttöön. Lisäksi hyödynnetään näkyvyyttä tiedotusvälineissä, yleistä valistusta ja strategista viestintää, jotta voidaan vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen etnistä taustaa, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta koskevissa kysymyksissä.

Lisätietoja:

7. 4-Way Voice: sanomalehti maahanmuuttajien kielillä

Taiwanin hallitus avasi maan rajat matalan osaamistason maahanmuuttajille 1990-luvulla. Se sai aikaan muuttoliikeaallon erityisesti Kaakkois-Aasiasta. Samalla maastamuutto Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin on lisääntynyt huomattavasti.

4-Way Voice on vuonna 2006 perustettu sanomalehti, jota toimitetaan maahanmuuttajien kielillä, vietnamiksi, thaiksi, indonesiaksi, tagalogiksi, khmeriksi ja burmaksi. Lehti vastaa maahanmuuttajien tarpeeseen osallistua ja tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan sekä olla hyväksytty. Lehden artikkelien kirjoittajat ovat maahanmuuttajia, ja se on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka ovat yleensä Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevia ruumiillisen työn tekijöitä, avioliittoa varten saapuneita naisia ja kotiapulaisia.

Valtavirran sanomalehdet eivät koskaan julkaisisi maahanmuuttajien kirjoittamia artikkeleita, kun taas 4-Way Voice kehottaa maahanmuuttajia osallistumaan ja kuvailemaan kokemuksiaan. 4-Way Voicen entinen päätoimittaja Chang Cheng ei välitä, vaikka sanomalehti ei ole laadukkaimmasta päästä. Hänen mielestään laadun korvaa se, että Taiwanissa kukaan muu ei tarjoa maahanmuuttajille samanlaista yhteistyöhön perustuvaa mahdollisuutta jakaa tuntemuksiaan. Siten lievitetään myös ahdistusta ja koti-ikävää.

Ensimmäinen 4-Way Voice julkaistiin vietnamiksi joulukuussa 2006. Ensimmäinen thainkielinen versio julkaistiin huhtikuussa 2008, ja vuoteen 2011 mennessä sanomalehti ilmestyi jo viidellä kielellä. Uusin lisäys on vuonna 2015 ilmestynyt burmankielinen 4-Way Voice.

Lisätietoja:

8. Simulaatiopelejä ja kokeiluja Planpolitikin kanssa Saksassa

Berliinin vapaan yliopiston valtio-opin opiskelijat Simon Raiser ja Björn Warkalla kuuluivat 1990-luvun puolivälissä opiskelijaryhmään, joka kehitti ja toteutti todellisiin konflikteihin perustuvia simulaatiopelejä. ”Kriisipelit” olivat vaihtelua yliopiston yksitoikkoisille ja arkipäiväisille opetusmenetelmille.

Kymmenisen vuotta myöhemmin he perustivat Planpolitikin, yhtiön, joka tekee demokratiasta helposti lähestyttävää vuorovaikutteisen poliittisen valistuksen avulla. Yrityksen ensimmäinen työnä oli globalisaatiota käsittelevän simulaatiopelin kehittäminen ja levittäminen.

Sen jälkeen Planpolitik on suunnitellut ja toteuttanut poliittisista ja sosiaalisista aiheista muita vuorovaikutteisia muotoja: muun muassa simulaatiopelejä, työpajoja, koulutuksia ja neuvontaa sekä verkossa että sen ulkopuolella. Tähän mennessä Planpolitik on kehittänyt lähes sata uutta simulaatiopeliä, käynyt 35 maassa ja järjestänyt Saksassa tapahtumia 250 kaupungissa ja kylässä. Elokuussa 2017 Planpolitik osallistui maailman suurimpaan pelipohjaisen oppimisen vuotuiseen konferenssiin, New Yorkissa järjestettävään Games 4 Change -festivaaliin, jossa se sai Migration Design Award -palkinnon maahanmuuttoa käsittelevästä suunnittelusta.

Planpolitik luo näillä menetelmillä tilanteita, joissa oppilaat, opiskelijat ja aikuiset voivat kokea ja oppia, mikä heidän asemansa yhteiskunnassa on ja mitä vaikutuksia sillä voi olla yhteiskuntaan, sekä perehtyä toisenlaisiin näkemyksiin. Planpolitikin mielestä kokeilujen, tutkimusten ja aktiivisen osallistumisen ansiosta oppiminen on entistä kestävämpää ja osallistujien välinen vuorovaikutus runsaampaa.

Lisätietoja: http://planpolitik.eu/english/

9. La République numérique – Ranskan lakialoite digitaalisesta tasavallasta

Digitaaliteknologia ja sen käyttötavat vaikuttavat talouksiin, määritelmäämme julkisesta ja yksityisestä tilasta ja sosiaalisten yhteyksiemme rakenteeseen ja muuttavat niitä. Se tarjoaa monia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, minkä vuoksi Ranskassa alettiin laatia lakialoitetta digitaalisesta tasavallasta.

Ranskan hallitus käynnisti laajan kansalaiskuulemisen digitaaliteknologian vaikutuksiin liittyvistä yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun lakialoitetta laadittiin avoimen ja vuorovaikutteisen verkkokuulemisen avulla. Kuuleminen oli pohjana digitaalista tasavaltaa koskevalle lakialoitteelle, jonka tarkoituksena on valmistella Ranskaa muutoksiin sekä auttaa sitä tarttumaan tilaisuuksiin ja suunnittelemaan yhteiskuntaa periaatteidensa mukaisesti.

Digitaalisesta tasavallasta annettu laki julkistettiin 8. lokakuuta 2017. Lain nojalla innovatiivisia ja demokraattisia prosesseja tuetaan levittämällä tietoa ja tarjoamalla avointa dataa. Lisäksi sillä luodaan luotettavat puitteet käyttäjien oikeuksien suojaamiseksi ja varmistetaan henkilötietojen suoja. Lain kolmantena tavoitteena on ”avoimen ja osallistavan digitaalisen tasavallan rakentaminen”, jotta digitaalisen siirtymän mahdollisuudet hyödyttävät mahdollisimman monia.

Lisätietoja: https://www.republique-numerique.fr/pages/in-english

10. Svartlamoen – Norjan ensimmäinen ekologisten kokeilujen kaupunkialue

Lademoen on Trondheimin keskustasta koilliseen sijaitseva alue. Lademoenin Svartlamoen-kortteliin, joka tarkoittaa ”likaista Lademoenia”, asutettiin lähitehtaiden työläisiä. Vuonna 1889 uusi rautatie erotti korttelin Lademoenin kaupunkialueesta. Siitä lähtien Svartlamoen on tunnettu yhtenä kaupungin köyhimmistä lähiöistä. Se oli jo purkamisen partaalla 1980-luvun alkupuolella, kun joukko nuoria kiinnostui alueesta ja muutti asumaan sinne.

Nuoret asukkaat käynnistivät kampanjan alueen säilyttämiseksi asuinkäytössä, ja vuonna 2001 heidän hankkeensa onnistui. Kaupungin johto päätti kunnostaa olemassa olevat rakennukset ja määräsi lisäksi, että alueesta tulisi ekologinen kokeilualue.

Svartlamoenia johtaa Trondheimin kunnan ja asukkaiden yhteistyöhön perustuva Svartlamoenin asuntosäätiö. Svartlamoenin vaihtoehtoalueen tärkeimpiä tavoitteita ovat kestävän kehityksen mukainen asuminen, suoran demokratian prosessit, halvat vuokrat ja puutalojen hellävarainen kunnostaminen.

Lisätietoja: http://svartlamon.org

 

Katso myös:

Seuraava erä on Sitran ja Demos Helsingin visiotyö, joka tähtää pohjoismaisen mallin uudistamiseen, hyvinvoinnin seuraavaan erään. Seuraavassa erässä haluamme luoda yhteisen ymmärryksen maailman muutoksesta ja kestävästä hyvinvoinnista, jossa korostuvat pohjoismaiset arvot: ihmisten laaja osallisuus, korkea luottamus ja reiluus.

Mistä on kyse?