Julkaistu 16.06.2017

Kestävää talous­politiikkaa – kyllä vaan!

Suomi 2035 on maailman paras maa elää. Maa, jossa luovuus, sivistys ja yhdenvertaisuus kukkivat. Olemme ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden globaali edelläkävijä. Näin kiteytti Kestävän talouspolitiikan 10. johtamiskurssi hallitusohjelmansa vision.

Sitran järjestämä kymmenes kurssi kokoontui keväällä 2017 pohtimaan kestävää talouspolitiikkaa ja opiskelemaan kuinka sitä käytännössä tehdään pitkäjänteisesti. Maailmalla ja kotimaassa myrskysi ja päivän puheenaiheita sävyttivät brexit, Ranskan presidentin vaalit ja suurvaltajohtajien kannanotot ajankohtaisiin aiheisiin. Suomessa käytiin kuntavaalit maakunta- ja sote-uudistuksen kynnyksellä. Tässä maailman tilanteessa pitkäjänteisen kestävän talouspolitiikan suunnittelu ei ole helppoa, edes harjoituksessa.

Tiivis kurssi tarjosi yllin kyllin tietoa ja haastoi osallistujat rakentamaan harjoituksena maalle hallitusohjelmaa. Yhteiskunnan eri aloilla toimivat kurssilaiset rikastuttivat kukin yhteisiä pohdintoja omasta näkökulmastaan.

Visioista edettiin tarkempiin tulevaisuuskuviin, strategisiin tavoitteisiin ja budjettiin. Keskeiset kestävän talouden elementit käytiin läpi seikkaperäisesti ja hallitusohjelmaan päätyivät muun muassa luottamusjohtaminen, kiertotalous ja yli hallituskauden kestävä hyvinvointistrategia. Ekologisessa kestävyydessä Suomi voisi toimia edelläkävijänä ja tavoitella maailman ensimmäisen hiilineutraalin valtion paikka vuoteen 2035 mennessä. Syrjäytyminen halutaan katkaista ja 018-paketilla tukea kasvatusta. Koulutus ruokkii sivistystä ja korkean tuottavuuden työelämää ja hyvinvointia. Kulttuuripalveluihin panostetaan. Lisäksi kurssin hallitus haluaa eroon säilyttävistä ja ekologisesti haitallisista yritystuista ja panostaa uuden luomiseen ja tutkimukseen. Julkista sektoria uudistetaan ja kestävän talouden liiketoimintaa vauhditetaan.

Hengästyttävä lista, vaikka tässä oli vasta osa!

Tänään syntyneelle Kertulle rakennettiin yhdessä tulevaisuuden Suomea ja oivalluksia syntyi:
Taloutta ei ole ilman ympäristöä ja hyvinvointi on monen eri tekijän summa. Päätöksenteossa kaikki tehdään kokonaisuutta silmällä pitäen: rakenteet tukevat ja tietoa tulee hyödyntää laaja-alaisesti. Sektorikohtaiset siilot tulee purkaa. Suunnittelun aikajänne on pitkä ja ulottuu yli hallituskausien. Hengittävä yhteiskunta valmistelee asiat irrottautuen Suomi-kuplasta. Päätöksentekoon tarvitaan tietoa, aikaa, keskustelua ja avoimuutta. Kyseenalaistaminen on myös tarpeellista. Lisäksi tulee määritellä kenelle hyvää elämää rakennetaan? Ihmisille, suomalaisille ja eurooppalaisille vai kenties ihmisille, eläimille ja ympäristölle? Näin todettiin kurssin päätöspäivänä.

Kokonaisuutena kurssia kuvattiin raikkaaksi ja päätä ravisuttaneeksi puhuriksi. Ympäristö, sosiaalinen hyvinvointi ja maapallon kantokyky iskostuivat mieleen. Uusien asioiden pohtimien ja sulattelu yhdessä kurssipäivien aluksi ja päätteeksi rikasti kunkin näkökulmia entisestään. Kupliin ei todellakaan voi juuttua!

Kurssin pääministerin kyselytunti

Kurssin pääministeriksi valitun Maria Ohisalon mietteitä

1. Mitä odotuksia sinulla oli tullessasi 10. kestävän talouspolitiikan kurssille ja olitko kuullut kurssista aiemmin?
Olin ollut itse puhujana kurssilla kahdesti. Olin myös kuullut kurssista tutuiltani, jotka olivat sen käyneet. Odotin yhtäältä oppivani lisää talouspolitiikan eri puolista ja esim. taloustieteen monista tulokulmista, mutta myös pääseväni käymään hyviä sisällöllisiä keskusteluja teemasta muiden kurssilaisten kanssa. Odotukseni täyttyivät.

2. Tärkein oivalluksesi kurssilta?
Kiertotalous oli minulle aiemmin tuttu lähinnä ohjelmatasolla, vaikka sen käytännön sovelluksia on jo lukuisia. Nyt pääsin tutustumaan lähemmin myös niihin. Kiertotalous on loistava esimerkki toiminnasta ja tavasta tehdä, jossa yhdistyvät niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisenkin tulokulmat: resurssien uudelleenkäyttäminen luo työtä ja tukee talouden elinvoimaisuutta kestävästi, säästää myös jatkuvasti niukkenevia resursseja.

3. Mikä yllätti sinua eniten kurssin aikana?
Yllätyin ehkä hieman siitä, kuinka samoilla linjoilla useat osallistujat olivat kestävän talouspolitiikan suurista linjoista, mutta myös paikoin käytännön keinoista. Keinothan ovat niitä, jotka yleensä jakavat eniten mielipiteitä.

4. Mikä kurssin oppi päätyy omaan arkeesi?
Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota kestävyys-termin käyttöön mediassa ja poliittisessa retoriikassa. Kestävyydellä tarkoitetaan puhujasta riippuen hyvin eri asioita ja on tärkeää haastaa kielellisiä valintoja, jotka mahdollisesti johtavat erilaisiin lopputulemiin. Kieli myös rakentaa todellisuutta.

5. Kurssilla suunniteltiin tänään syntyvän Kertun tulevaisuutta vuonna 2034. Mikä on Suomessa tärkein päätös, joka tänään pitäisi tehdä hänen hyväkseen?
Valtion tasolla on keskeistä tehdä pitkän linjan strategia siitä, kuinka Suomesta tehdään hiilineutraali 2030-luvulla. Ilmastonmuutoksen torjunta on ihmiskunnan kohtalonkysymys ja jokaisen tulevan hallituksen on oltava valmiudessa edistämään konkreettisia toimia, jotta Suomi kykenee tekemään osuutensa muutoksen torjunnassa.

6. Mikä on viimeisin kestävä tekosi?
Pyrin ruoka- ja esimerkiksi kosmetiikkavalinnoissani hankkimaan mahdollisimman kestävästi tuotettuja tuotteita. Vaihtoehtoja on nykyisellään hyvin!

Järjestyksessä 10. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi ajoittui kevääseen 2017. Haluaisitko sinä oppia lisää kestävästä talouspolitiikasta? Lue lisää, ilmoita kiinnostuksesi osallistua Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen tai suosittele toista henkilöä osallistujaksi täältä.

#kestävätalous

Mistä on kyse?