Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Luonnon terveyshyödyt osaksi arkea

Tässä artikkelissa vastaamme kysymyksiin, jotka olemme vastaanottaneet hakuun liittyen joko rahoitushaun infotilaisuuksissa tai kirjallisesti. Haku on auki 21.5. klo 12 saakka.

Vaikuttaa, että (luonnon terveyshyötyjen) kiinnittyminen arkeen on haun keskiössä. Tulisiko mukaan liittää tutkimusta?

Arki on rahoitushaun keskiössä, mutta mukaan voi liittää tutkimusta, jos se tukee hankkeen sisältöä.

Voiko rahoitusta käyttää investointiin?

Lähtökohtaisesti Sitran rahoitusta ei voi käyttää investoitiin. Hyväksymme hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden kustannukset laskutuksen mukaisesti, jos ne ovat pääosin hankkeen käytössä. Jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on hankkeen kestoaikaa pidempi, hyväksymme hankkeen ajalta kertyvien poistojen osuutta vastaavan määrän.

Onko tämän kyseisen rahoituksen käyttämistä realistista suunnitella kohderyhmän kuljetuskustannusten kattamiseen? Voiko hankerahoitusta käyttää luontoretkikoordinaattorin palkkaamiseen?

Sitran rahoituksella voi kattaa vain hankesuunnitelmaan perustuvia kustannuksia, jotka on määritelty kustannusarviossa. Kaikkien kustannusten on oltava kohtuullisia ja välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi. Kuljetuskustannukset ovat sellainen kustannuslaji, jota rahoituksella voi kattaa (ostetut palvelut). Sitran rahoituksella voi kattaa vain sen osan palkasta, joka kohdistuu suoraan hankkeen työtehtäviin.

Voiko olla yhdistyksen ja yliopiston yhteishankehaku?

Joukko toimijoita (joista kaikki ovat oikeushenkilöitä) voi hakea rahoitusta myös yhdessä (konsortio), mutta tällöin Sitra tekee erillisen rahoituspäätöksen ja rahoitussopimuksen kunkin rahoitusta hakevan kanssa.

Jos haet rahoitusta yhdessä muiden hakijoiden kanssa (konsortio), kukin hakija täyttää kustannusraportointilomakkeen omalta osaltaan. Päähakija lataa kustannusraportointilomakkeet asiointipalveluun tekemänsä yhteishakemuksen liitteiksi.

Onko neuvoja kustannusarvion laadintaan?

Hankkeen kustannusarvioon lasketaan mukaan kaikki hankkeen aiheuttamat kustannukset mukaan lukien palkkakulut. Välilliset kustannukset, eli henkilösivukulut ja yleiskulut, kohdennetaan hankkeelle prosenttiosuutena Rahoituksen käyttöehdoissa kuvatun mukaisesti. Hallinnon kulut ovat yleiskuluprosentilla katettavia kustannuksia.

Kannattaa tutustua Sitran rahoituksen käyttöehtoihin. Rahoituksellamme voitte kattaa vain hankesuunnitelmaan perustuvia kustannuksia, jotka olette määritelleet kustannusarviossa. Kaikkien kustannusten on oltava kohtuullisia ja välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat kulut, jotka ovat: aiheutuneet hankkeen aikana ja ovat kirjanpitoonne hyvän kirjanpitotavan mukaan kirjattuja todellisia kustannuksia.

Löytyykö hakulomake ruotsiksi?

Hakulomake on vain suomeksi.

Onko pienen yhdistyksen, jolla ei ole mahdollisuutta omarahoitukseen, mahdollista osallistua hakuun?

Omarahoitusosuus ei ole tässä haussa pakollinen, joten pienen yhdistyksen on mahdollista osallistua hakuun. Omarahoitusosuus voidaan kuitenkin katsoa hakijan eduksi.

Voiko omarahoitusosuuden täyttää vapaaehtoistyön osuudella?

Vapaaehtoistyötä ei lueta hankkeen kustannuksiin.

Voiko liiton paikallisjärjestö hakea rahoitusta?

Rekisteröity yhdistys voi hakea rahoitusta, myös paikallisjärjestö, jos se on rekisteröity yhdistys, jolla on y-tunnus.

Voiko hakemuksen tehdä ruotsiksi?

Hakemus tulee tehdä suomeksi.

Voiko säätiö hakea rahoitusta?

Säätiö on oikeushenkilö, eli se voi hakea rahoitusta.

Voiko hakijana olla kaksi osakeyhtiömuotoista yritystä? 

Katso seuraava kysymys.

Voiko hankerahoitusta hakea konsortiona, jossa on 4–5 yritystä?

Voi hakea. Silloin on kyseessä konsortio, jolloin yritykset tekevät yhteisen hankesuunnitelman ja jokaisen kanssa tehdään mahdollinen sopimus. On hyvä huomioida jo hakuvaiheessa, että sopimusneuvotteluvaiheessa selvitetään, voivatko hakijat vastaanottaa de minimis -tukea. Mikäli hakija ei ole kelpoinen vastaanottamaan de minimis -rahoitusta, on se peruste koko hankkeen hylkäämiselle.

Voiko hakijana olla toiminimiyrittäjä?

Toiminimi ei ole erillinen oikeushenkilö, joten rahoitusta ei voida myöntää toiminimiyrittäjälle.

Voiko hanke sisältää tieteellistä tutkimusta?

Hanke voi sisältää tieteellistä tutkimusta, jos se tukee hankkeen sisältöä, mutta painotamme luonnon terveyshyötyjen viemistä arkeen.

Kukin hakija voi jättää vain yhden hakemuksen. Saako olla toisessa hankkeessa ei-päähakijana esim. työntekijänä?

Hakuilmoituksen ehtoja muutettiin juuri niin, että hakemusten määrää ei ole rajattu per hakija. Rahoitusta voi kuitenkin hakea ja sitä myönnetään yksinomaan oikeushenkilölle, ei yksityishenkilölle. Eri hankkeissa voi työskennellä samoja henkilöitä, kunhan varmistetaan, että hankkeiden resursointi on realistinen ja hankkeet siten toteutuskelpoisia.

Onko haussa kattoa yleiskustannusprosentille?

Ei ole kattoa yleiskustannusprosentille. Yleiskustannusprosentin määrittämisessä noudatetaan hakijan organisaatiossa yleisesti käytettäviä periaatteita.

Suositaanko rahoituksen myöntämisessä konsortioita ennemmin kuin yhden toteuttajan hankkeita?

Rahoitusta voidaan myöntää sekä yhden toteuttajan hankkeelle että konsortiolle. Kumpaakaan ei suosita.

Onko fokus vain suomalaisessa levittämisessä vai voidaanko kansainvälinenkin terveyshyvinvointivaikuttavuuden levittäminen katsoa eduksi?

Tässä rahoitushaussa fokus on suomalaisessa levittämisessä. Kansainvälistä terveyshyvinvointivaikuttavuuden levittämistä ei katsota eduksi.

Tuleeko rahoitushaun infon diaesitys saataville Sitran sivuille? 

Julkaisemme infotilaisuuden diaesityksen rahoitushaun sivulla.

Voiko hankkeen hakija tehdä yhteistyötä jonkin tahon kanssa ja hakea hankerahoitukseen tähän liittyvät kustannukset?

Hankkeen toteuttaja voi käyttää ostopalveluita, mutta Sitra ei hanki tässä rahoitushaussa mitään. Esimerkiksi yrityksiä voidaan osallistaa mukaan niin, että rahoituksen hakija toteuttaa osan hankkeestaan ostamalla toteutuksen joltain yritykseltä.

Mikäli yhdistys ostaa alihankintana yritykseltä palveluita, kannattaako tai voiko yrityksen nimeä mainita hakemuksessa? Vaikuttaako esim. hankintalaki siihen, että yritystä ei voisi vielä mainita hakemuksessa?

Jos rahoituksen saaja saa Sitralta tai muilta julkisilta hankintayksiköiltä (esim. ministeriöt tai muuta julkiset rahoittajat) hankkeelleen rahoitusta, joka on määrältään yhteensä 50 % (tai yli) hankkeen kokonaiskustannuksista, tulee rahoituksen saajan huomioida hankintalain edellytykset. Hankintalaki mm. edellyttää kilpailutusta, jos hankinnan arvo on 60 000 euroa (ilman alv’tä) tai enemmän. Asiasta mainitaan rahoitussopimuksen kohdassa 5.

Voiko oma rahoitusosuus voi olla oman osakeyhtiön varoista nostettua palkkaa, jonka voi osoittaa kirjanpidossa?

Voi olla. Keskeistä on, että kustannukset pitää kohdentaa hankkeelle perustuen tuntiseurantaan. Kaikkien, jotka tekevät hankkeelle työtä, tulee pitää tuntitasoista kirjanpitoa kyseiselle hankkeelle kohdistuvasta työstä.

Hakuilmoituksessa puhutaan ”mahdollisista muista liitteistä”. Millaiset liitteet ovat hyödyksi hakemukselle? Esim. projektipäällikön CV?

Liitteillä tarkoitetaan hankesuunnitelmaa ja jos kyseessä konsortio niin kaikilta erilliset kustannusraportointilomakkeet. Emme tarvitse CV:tä.

Katsotaanko hankkeeseen liittyvät hankinnat poistoiksi vain yhdeltä vuodelta?

Jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on pidempi kuin hankkeen kesto, niin kuluiksi hyväksytään vain hankkeen ajalta kertyvien poistojen osuutta vastaava määrä.

Jos hankimme tuotteita ja välineitä, jotka jäävät käyttöön useiksi vuosiksi, niistä korvataan siis vain osa?

Kyllä. Rahoitamme vain hankkeesta aiheutuneita kustannuksia. Jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on pidempi kuin hankkeen kesto, niin kuluiksi hyväksytään vain hankkeen ajalta kertyvien poistojen osuutta vastaava määrä. Eli emme rahoita esimerkiksi laitteen osuutta, joka jää käyttöön hankkeen jälkeen.

Katsotaanko hankkeen eduksi tai haitaksi, jos pilotoidaan kahta erilaista luontoterveyshanketta?

Ei ole etua eikä haittaa.

Haluatteko mahdolliset yhteistyösopimukset liitteeksi?

Mikäli yhteistyöllä tarkoitetaan alihankkijoiden käyttämistä hankkeen toteuttamiseen (=ostopalvelujen tekeminen kumppaneilta), niin rahoituksen saaja tekee sopimukset heidän kanssaan ja vastaa heidän toiminnastaan, eikä Sitra puutu siihen. Yhteistyösopimuksia ei tarvitse laittaa hakemuksen liitteeksi.

Jos yhteistyöllä tarkoitetaan sitä, että rahoituksen saajan on tarkoitus jakaa saatua avustusluonteista rahoitusta edelleen kumppaneilleen, niin tämä ei ole sallittua, sillä rahoituksen saajan tulee käyttää rahoitusta markkinaehtoisesti, ts. ostamalla kumppaneilta palveluita. Vaihtoehtona on, että rahoitusta haetaan konsortiona, jolloin Sitra myöntää avustusluonteista rahoitusta kullekin konsortion jäsenelle erikseen.

Jos hanke kohdennetaan kuntiin, tuleeko kohdekunnat nimetä hakemuksessa ja heiltä saada jonkinlainen sitoutumissopimus jo hakuvaiheessa? Vai voidaanko suunnitelma tehdä yleisesti esim. ”kohdennetaan viiden suuren kaupungin X ympäristöihin”?

Kirjallisia sitoutumis- tai aiesopimuksia ei tarvita, mutta hakemuksessa on hyvä kuvata toimijoiden rooli ja sitoutuminen hankkeeseen.  Hankkeen suunnittelu yhdessä keskeisen/keskeisten kumppanin/kumppanien kanssa on tärkeää ja kumppanin/kumppanien sitoutumisen tulisi välittyä hankesuunnitelmasta, etenkin jos hanke kytkeytyy kumppanin toimintaan / päätöksentekoon. Kunnat on hyvä nimetä hakemuksessa, jotta voidaan tunnistaa, että jonkinasteinen sitoutuminen on tapahtunut.

Onko hankkeensuunnitteluun mahdollista saada rahoitusta tai jotain muuta tukea?

Sitra ei korvaa hakijalle mitään hakukuluja eikä rahoitukseen liittyen mitään muita kuluja. Sähköisessä asiointipalvelussa on sähköpostiosoite, jonka kautta saa apua teknisiin ongelmiin.

Jos jokin tärkeä asia jää epähuomiossa kirjaamatta hankesuunnitelmaan, pyydättekö täydennystä hankehakemukseen?

Suosittelemme täyttämään hakemusta rauhassa luonnoksena ja palaamaan siihen tarvittaessa ennen lähettämistä. Sitra varaa oikeuden kysyä lisätietoa sähköpostitse ja ehdottaa hakijalle arviointiprosessin aikana hankkeen muokkaamista.

Voiko hankkeen hakija tehdä yhteistyötä jonkin tahon kanssa ja hakea hankerahoitukseen tähän liittyvät kustannukset?

Jos on tarkoitus jakaa rahaa eteenpäin, ei se ole sallittua, vaan silloin kumppanien tulee hakea konsortiona yhdessä rahoitusta. Jos sen sijaan kyse on yhteistyöstä, jossa rahoituksen saaja ostaa kumppanilta palveluita hankkeen toteuttamiseksi, on kyse ostopalvelusta, jonka kulut voidaan kattaa. Kaikki hankkeen kustannukset mukaan lukien ostopalveluiden osuus tulee määritellä hankkeen kustannusarviossa.

Rahoituksella hankittavien laitteiden kohdalla korvataan vain hankkeen ajalta kirjanpidossa aiheutuva poiston osuus. Korvataanko toiminnan käynnistämistä varten rakennettavien ympäristöjen materiaaleista ja rakentamisesta aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti?

Hyväksymme hankkeen toteutuksen kannalta tarpeellisten aineiden ja tarvikkeiden kustannukset.

Maksaako Sitra avustusta jälkikäteen hakijan todentamien kustannusten mukaisesti? Ts. avustussummaa ei makseta avustuksen saajalle etukäteen, kuten esim. valtion erityisavustuksissa (OPH ja OKM), vaan avustuksen saaja maksaa hankkeen kustannukset ensin itse ja todennettuaan kulut saa hyväksyttyjä kuluja vastaavan summan avustusta?

Sitran rahoitus maksetaan useammassa maksuerässä, joiden lukumäärä, suuruus ja maksuehdot määritellään rahoitussopimuksessa. Hankkeen maksuerät sovitaan sellaisiksi, että hanke pysyy maksukykyisenä koko elinkaarensa ajan. Ensimmäinen maksuerä maksetaan etupainotteisesti hankkeen alkuvaiheessa. Hankkeen viimeinen maksuerä maksetaan kuitenkin vasta kun rahoituksen saaja on raportoinut Sitralle hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat kulut, jotka ovat aiheutuneet hankkeen aikana ja ovat toteuttajan kirjanpitoon hyvän kirjanpitotavan mukaan kirjattuja todellisia kustannuksia.

Is it possible to send an application in English?

The application and its attachments must be done in Finnish. Hakemus liitteineen tulee tehdä suomeksi.

Saako sama henkilö olla osallinen kahdessa eri hankehakemuksessa, jos ne tulee eri organisaatioista? 

Saa olla. Kannattaa miettiä hankkeiden realistinen resursointi siinä tapauksessa, jos molemmat hankkeet saisivat rahoitusta.

Voiko sama organisaatio, kuten oppilaitos, jättää useamman hankehakemuksen?

Haun ehtoja on juuri muutettu niin, että sama hakija (oikeushenkilö) voi tehdä useamman hakemuksen.

Jos päähakija on yliopisto ja mukana konsortiossa muutama yritys, niin maksetaanko apuraha yliopistolle vai voidaanko apuraha maksaa kaikille kumppaneille budjetin mukaisesti suoraan?

Sitra tekee kunkin konsortion jäsenen kanssa rahoitussopimuksen ja maksaa kullekin jäsenelle sen mukaisesti. Kunkin konsortion jäsenistä tulee laatia oma kustannusarvio. Jos konsortiossa on mukana yrityksiä tai muita taloudellista toimintaa harjoittavia, rahoitus myönnetään EU:n de minimis -asetuksen tarkoittamana vähämerkityksellisenä tukena. Hakijan on oltava kelpoinen vastaanottamaan rahoitus kyseisessä tukimuodossa.

Arvioinnissa mainittiin pysyvyys, kustannustehokkuus ja vakiinnuttaminen. Arvioidaanko tai tarvitseeko hankkeessa tehdä vaikutusarviointia, mitkä sen vaikutukset olivat kohderyhmään?

Vaikutusarviointia ei edellytetä, mutta on hyvä, jos sellaista pystyy tekemään.

Voiko tehdä pieniä investointeja, kuten tarvikkeiden hankintaa?

Hyväksymme hankkeen toteutuksen kannalta tarpeellisten aineiden ja tarvikkeiden kustannukset laskutuksen mukaisesti. Sitran rahoitusta ei voi käyttää investointiin, mutta hyväksymme hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden kustannukset. On kuitenkin hyvä huomioida, että jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on hankkeen kestoa pidempi, niin ainoastaan hankkeen ajalta kertyvien poistojen osuutta vastaava määrä hyväksytään hankkeen kustannuksiksi.

Voiko hakijana olla siis myös peruskoulu? Entä kaksi peruskoulua yhdessä eri paikkakunnilta?

Hakijana voi olla mikä tahansa oikeushenkilö, jolla on y-tunnus. Rekisteröidyt organisaatiot, jolla on y-tunnus voivat myös hakea rahoitusta yhdessä (konsortio), mutta tällöin Sitra tekee erillisen rahoituspäätöksen ja rahoitussopimuksen kunkin rahoitusta hakevan organisaation kanssa. Virallisesti hakijana on siis kunta, jossa peruskoulu sijaitsee.

Voiko hyvinvointialue olla hankkeessa mukana ostopalveluna?

Jos tällä tarkoitetaan sitä, että hyvinvointialueelta hankitaan palveluita hankkeen toteuttamiseen, ei sille ole Sitran puolelta estettä.

Miten hankkeessa maksatus toteutuu?

Rahoitussopimuksessa sovitaan rahoituksen maksamisesta. Käytännössä maksatus tapahtuu useassa erässä niin, että ensimmäinen erä maksetaan etupainotteisesti rahoitussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Seuraavat erät maksetaan rahoitussopimukseen kirjattujen ehtojen ja aikataulun mukaisesti. Viimeisen erän maksatuksen ehtona on, että rahoituksen saaja on raportoinut Sitralle hankkeen toteutuneet kustannukset ja hanke on toteutettu sovitun mukaisesti.

Lopputulos oltava muiden hyödynnettävissä: mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa? Esim. pitääkö käytännön toimintamallin olla kohderyhmälle maksuton?

Tavoite on, että luonnonterveyshyötyjä saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön yhteiskunnassa. Esimerkiksi, jos luodaan jotain toimintamalleja, niin niiden on oltava avoimesti kopioitavissa ja skaalattavissa. Eli Sitra edellyttää, että tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä.

Edellytämme hankkeen oleellisten tulosten julkaisua kaikkien saataville maksutta. Oleellisia tuloksia ovat mm. referenssitarina ja muut tapauskohtaisesti rahoituksen saajan kanssa rahoitussopimuksessa määriteltävät tulokset. Tulosten julkaisusta hyödynnettäväksi on maininta rahoitussopimuksen kohdassa 8.

Jos hankkeessa on kyse taloudellisesta toiminnasta ja esimerkiksi tuloksia haluttaisiin nyt tai myöhemmin hyödyntää kaupallisesti, myönnetään rahoitus lähtökohtaisesti De minimis -tukena, joka sallii hakijalle tulosten kaupallisen käytön. Tässäkin tapauksessa hankkeesta on sopimusluonnoksen mukaisesti julkaistava Sitran kanssa erikseen sovittu osa tuloksista avoimesti kaikkien vapaasti käytettäväksi. Julkaistavien tulosten laajuuden määrittelyssä kuitenkin huomioidaan se, että hakijan on myös jatkossa mahdollista hyödyntää niitä kaupallisesti.

Voiko hankerahoituksen maksua saada ennakkoon?

Rahoitussopimuksen ensimmäinen maksuerä maksetaan yleensä etupainotteisesti. Maksuaikataulu sovitaan sopimusneuvotteluissa siten, että hanke on maksukykyinen koko elinkaarensa ajan.

Kuinka paljon varoja myönnetään yhteensä? Onko summa tiedossa?

Koko rahoitushaun suuruus yhteensä enintään 400 000 euroa. Kullekin hankkeelle myönnettävän rahoituksen osuus kokonaissummasta voi vaihdella hankkeittain, mutta yhdelle hankkeelle myönnämme enintään 150 000 euroa.

Mistä lähtien syntyneet kustannukset ovat rahoituskelpoisia hankkeessa? Jos esim. aloitetaan omalla riskillä jo ennen rahoituspäätöstä. 

Maksimissaan kuukautta ennen rahoitussopimuksen allekirjoittamista syntyneet, hankkeen toteuttamiseen liittyvät kustannukset ovat rahoituskelpoisia. Rahoitussopimukseen kirjataan hankkeen toteutusaika, jolta hankkeelle voi kohdistaa kustannuksia.

Onko myönnettävä tuki kaikille organisaatioille (myös oppilaitoksille) de minimistä?

Mikäli hakija harjoittaa taloudellista toimintaa, rahoitus myönnetään EU:n de minimis -asetuksen tarkoittamana vähämerkityksellisenä tukena. Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla. Taloudellisen toiminnan harjoittajan oikeudellinen muoto tai rahoitustapa ei ole ratkaiseva taloudellisen toiminnan harjoittamisen määrittelemisessä.

Voivatko konsortion hakijat olla tasa-arvoisia vai onko joku aina päähakija?

Vastaus: Voivat olla tasa-arvoisia, mutta vain yksi jättää hakemuksen sähköisen asiointipalvelun kautta. Jokaisen konsortion jäsenen tulee laatia oma kustannusarvio. Työnjako sovittava konsortion sisäisesti ja jokainen raportoi omat kulunsa.

Onko yksi hankehakemus per organisaatio ehdoton?

Haun ehtoja on juuri muutettu niin, että sama hakija (oikeushenkilö) voi tehdä useamman hakemuksen.

Jos yksi hankehakemus /organisaatio on sääntö niin voiko samasta yliopistosta tulla vain yksi hakemus tähän hakuun?

Haun ehtoja on juuri muutettu niin, että sama hakija (oikeushenkilö) voi tehdä useamman hakemuksen.

Jos yksi hankehakemus / organisaatio on sääntö niin voiko samasta yliopistosta tulla vain yksi hakemus tähän hakuun?

Vastaus: Haun ehtoja on juuri muutettu niin, että sama hakija (oikeushenkilö) voi tehdä useamman hakemuksen.

Hanke on osa isompaa hankekokonaisuutta, jossa mukana yliopisto ja tutkimuslaitos. Hakemuksella haetaan rahoitusta isomman hankekokonaisuuden yhteen osaan, jota toteuttaa yliopisto, mutta ei tutkimuslaitos. Onko tässä tapauksessa kyseessä konsortio, ja siten molempien (sekä yliopiston että tutkimuslaitoksen) tulisi täyttää kustannusarvioliite? Vai tekeekö vain yliopisto kustannusarvion, koska rahoitus menisi ainoastaan yliopistolle?

Rahoitusta voi hakea isomman hankekokonaisuuden osalle, edellyttäen että siitä on mahdollista eriyttää selkeä osa, jolle rahoitusta haetaan. Tässä tapauksessa hakemuksessa tulee olla selkeästi kuvattuna tausta ja erityisesti tämän osan (jolle rahoitusta haetaan) sisältö ja tulokset. Sitra seuraa tällöin yksinomaan hakijan kuvaaman osan toteutusta ja kuluja.

Jos hankkeen toteuttajana on yliopisto, vain se laatii hakemuksen ja täyttää kustannusarvion sähköisessä asiointipalvelussa. Hankesuunnitelmassa tulee kuvata työnjako ja roolit hankkeessa sekä taustoittaa mihin Sitran rahoittama hanke liittyy isossa kuvassa. Tässä rahoitushaussa hakuehtona on, että Sitran rahoittaman hankkeen tulee olla päättynyt 31.7.2026 mennessä ja sen tulokset ja toteutuneet kustannukset raportoituna Sitralle 31.8.2026 mennessä.

Onko lisäarvoa, mikäli hankkeeseen sisältyy ihmisen saamien luonnon terveyshyötyjen lisäksi ympäristötekoja?

Hankkeeseen voi sisältyä myös ympäristötekoja, mutta siitä ei rahoitushaussa saa lisäpisteitä.

Katsotaanko ryhmäterapia hoivaympäristöksi?

Se voidaan katsoa hoivaympäristöksi tässä haussa.

Ovatko korkeakouluopiskelijat työikäisiä? Voivatko he olla kohderyhmänä tässä haussa?

Korkeakouluopiskelijat katsotaan työikäisiksi, eli voivat olla kohderyhmä.

Miten nuoret kohderyhmänä osuvat tähän?

Lapsilla tarkoitetaan myös nuoria.

Voivatko myös yläkouluikäiset ja toisen asteen opiskelijat olla hankkeen kohderyhmää?

Yläkouluikäiset ja toisen asteen opiskelijat voivat olla hankkeen kohderyhmää.

Soveltuuko kohderyhmäksi kotona-asuvat iäkkäät, jotka eivät ole vielä hoivaympäristössä?

Soveltuvat kohderyhmäksi.

Kohderyhmistä: lasten luontoaltistuksen lisäämiseen päiväkodeissa, kouluissa ja muissa lasten arkiympäristöissä: mainitsitte päiväkodit ym., mutta miten lasten kotiympäristöt, eli laajemmin lapsiperheet kohderyhmänä? 

Koti on osa lasten arkiympäristöä eli lapsiperheet voivat olla kohderyhmä.

Onko hankkeen huomioitava kaikki kohderyhmät vai voiko toiminta keskittyä ainoastaan esimerkiksi työikäisiin? 

Toiminta voi keskittyä yhteen tai useampaan kohderyhmään.

Nähdäänkö eduksi, jos kohderyhmä työikäisten osalta tarkennetaan niin, että malli kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin työikäisiin? Vai onko tarkoituksena kehittää sillä malleja, jotka palvelevat ns. valtaväestöä yleisesti?  

Kohderyhmää voi tarkentaa, eikä mallin tarvitse palvella koko väestöä. Työikäisten osalta tarkennusta haavoittuvassa asemassa oleviin ei kuitenkaan katsota siinä mielessä eduksi, että sitä arvostettaisiin arvioinnissa enemmän.

Haetaanko enemmän ennaltaehkäisevää toimintaa? Eli onko vaikutusta, onko kohderyhmä esim. ”terveet työssäkäyvät vai uupuneet”? 

Tällä ei ole vaikutusta.

Kuinka suuri painoarvo on tutkimusfokuksella ja kuinka suuri kehittämisfokuksella hakemuksia arvioidessa?   

Hanke voi sisältää tieteellistä tutkimusta, mutta painotamme tässä haussa luonnon terveyshyötyjen tuomista kiinteäksi osaksi arkea.  

Missä määrin tai millaisia pilotointeja rahoitatte? Mainitsitte että pitää näyttää pilotin potentiaali juurtua käytäntöön/arkeen. Voitteko avata tätä paremmin?

Tällä rahoituksella tuotetaan toimintatapoja, -malleja tai käytäntöjä, jotka tuovat luonnon terveyshyötyjä arkeen. Eli muuttavat ihmisen käyttäytymistä tai toimintaa niin, että he hyötyvät luonnon terveyshyödyistä omassa arjessaan. Juurtuminen tarkoittaa, että muutos on pitkäkestoinen eikä rajaudu pelkästään hankkeen ajalle.

Tuleeko hankkeen toteutusaikaan sisältyä myös hankkeessa kehitettävän toimintamallin (tai muun vastaavan) käynnistys?

Hankesuunnitelmassa tulee osoittaa, millä tavalla hankkeen aikana syntyneitä ratkaisuja ja käytäntöjä hyödynnetään ja vakiinnutetaan laajemmin. Toiminnan käynnistyminen voi tapahtua myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Voiko hankkeen kohderyhmä olla muilla kouluasteilla kuin peruskoulussa?

Voi olla.

Voivatko kohderyhmänä olla kansainväliset, Suomessa toistaiseksi asuvat korkeakouluopiskelijat ja -työntekijät?

Suomessa asuvat työikäiset voivat olla kohderyhmä. He voivat olla myös Suomessa toistaiseksi asuvia.

Voiko hanke olla teknisen ratkaisun tai menetelmän kehittäminen, vaikka se ei ehtisikään konkreettiseen käyttöön/valmiiksi hankkeen aikana? Eli voiko kyseessä olla teoreettinen ratkaisu?

Hankkeessa voidaan kehittää tekninen ratkaisu tai menetelmä, jonka konkreettinen käyttö ajoittuu hankkeen jälkeiseen aikaan. Hankesuunnitelmassa tulee osoittaa, millä tavalla hankkeen aikana syntyneitä ratkaisuja ja käytäntöjä hyödynnetään ja vakiinnutetaan laajemmin.

Miten paljon painotatte tutkimusosuutta versus käytännön toimintamallien kehittämistä?

Hankkeeseen voi sisältyä myös tutkimusta, mutta tässä rahoitushaussa haetaan ensisijaisesti käytännön toimintamallien kehitystä. 

Eli varsinaista tutkimusosuutta ei siis edellytetä? Mutta vaikuttavuustutkimus olisi eduksi?

Tutkimusosuutta ei edellytetä. Vaikuttavuustutkimusta voi olla hankkeen osana, mutta sitä ei katsota eduksi.

Annatteko esimerkin toiminnasta, jossa ”tehdään yhden toimijan toteuttamaa pientä kokeilua, joka vaikuttaa vain pieneen joukkoon ihmisiä”? Mietin tuota hyödynnettävyyttä kaikille, jos tarkoitus on monistaa toimintaa käynnistämisen jälkeen.

Hankesuunnitelmassa tulee osoittaa millä tavalla hankkeen aikana syntyneitä ratkaisuja ja käytäntöjä hyödynnetään ja vakiinnutetaan laajemmin.

Mikä on skaalattavuuden ja kustannustehokkuuden määritelmä? (Jos idean toteuttaminen jatkossa vaatii vaikkapa kunnalta muutaman kymmenen- tai sadantuhannen euron satsauksen ja sillä saavutetaan suhteellisen hyvin kohderyhmäläisiä (vaikkapa jokunen sata/pvä), niin onko tämä kustannustehokasta?)

Niitä ei ole määritelty. Hankkeen skaalattavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan kokonaisuutena hankehakemuksen perusteella.

Onko kustannustehokkuuden vaatimus siis se, että se koskee vain tätä yhtä hanketta? Ei toimintamallia?

Hanke tulee toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Skaalattavuuden ja jatkuvuuden näkökulmasta kustannustehokkaalla toimintamallilla on varmasti paremmat onnistumisen mahdollisuudet.

Miten terveyshyöty tässä määritellään?

Terveyshyötyä ei ole tässä haussa etukäteen määritelty. Hankesuunnitelmassa on hyvä perustella, millaisia terveyshyötyjä hankkeella odotetaan olevan. 

Onko jotain rajoituksia, mitä kuluja rahoituksesta voidaan kattaa, eli voidaanko rahoituksesta palkkojen lisäksi kattaa suoria materiaalikuluja, viestintä/materiaalikuluja ostopalveluostoina, yliopiston yleiskustannukset (ja onko tässä joku määritelty %)? 

Hankkeen kustannusarvioon lasketaan mukaan kaikki hankkeen aiheuttamat kustannukset mukaan lukien palkkakulut. Välilliset kustannukset, eli henkilösivukulut ja yleiskulut, kohdennetaan hankkeelle prosenttiosuutena Rahoituksen käyttöehdoissa kuvatun mukaisesti. Hallinnon kulut ovat yleiskuluprosentilla katettavia kustannuksia.    

Kannattaa tutustua Sitran rahoituksen käyttöehtoihin, jotka löytyvät hakusivulta (linkki). Rahoituksellamme voitte kattaa vain hankesuunnitelmaan perustuvia kustannuksia, jotka olette määritelleet kustannusarviossa. Kaikkien kustannusten on oltava kohtuullisia ja välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat kulut, jotka ovat aiheutuneet hankkeen aikana ja ovat kirjanpitoonne hyvän kirjanpitotavan mukaan kirjattuja todellisia kustannuksia.   

Yleiskustannusprosentin määrittämisessä noudatetaan hakijan organisaatiossa yleisesti käytettäviä periaatteita.    

Minulla on toiminimi ja y-tunnus, toimin oman ammattini kautta. Voinko hakea hankerahoitusta? 

Toiminimi ei ole erillinen oikeushenkilö, joten rahoitusta ei voida myöntää toiminimiyrittäjälle. 

Voiko rahoituksen saajaorganisaatio hankkia yhteistyökumppanilleen (esim. hoivakoti), jonka kanssa hanke toteutetaan, hankkeessa siemeniä, kasveja, multaa, pientyökaluja, istutuslaatikoita tms. vai katsotaanko ne investoinniksi tai rahoituksen eteenpäin siirtämiseksi yhteistyökumppanille? 

Hoivakodit voivat olla taloudellisia toimijoita, kuten osakeyhtiöitä, joten on mahdollista, että rahoituksen saajan hoivakodille hankkimat tavarat / tuottamat palvelut hyödyttävät hoivakoteja siinä määrin, että kyse on kielletystä rahoituksen eteenpäin siirtämisestä. Toisaalta taas on hyvin mahdollista, että hoivakodeille muodostuva hyöty on niin vähäistä tai tuki on katsottavissa niin paikalliseksi, ettei sillä ole valtiontukisääntöjen valossa merkitystä, jolloin kysymyksessä kuvattu toiminta on ok. Tätä voidaan tarkemmin arvioida vasta, kun hahmotetaan hankkeen koko sisältö hakemuksen kautta. 

Hyväksymme hankkeen toteutuksen kannalta tarpeellisten aineiden ja tarvikkeiden kustannukset laskutuksen mukaisesti. Yllä mainitut ovat suoraan kuluksi kirjattavia pienhankintoja.

Haettavassa hankkeessa on tarkoitus rakentaa pysyviä tai pitkäikäisiä fyysisiä rakenteita. Lasketaanko rakenteiden valmistamiseen tarvittavat materiaalit tällöin investoinneiksi, jotka tulee laskuttaa poistojen kautta vai pystyykö rakenteiden materiaalit kattamaan kokonaisuudessaan hankerahalla? Vaikuttaako tilanteeseen se, jos rakenteiden kustannukset kattaa hankehakija vs. tilanne, jossa materiaalit kustantaa ja laskuttaa hankehakijalta palveluntarjoaja, jolta rakenteiden valmistaminen ostetaan? 

Hyväksymme hankkeen toteutuksen kannalta tarpeellisten aineiden ja tarvikkeiden kustannukset laskutuksen mukaisesti. Pitkäikäiset rakenteet ovat käyttöiältään hankkeen aikajännettä pidempiä, koska ne jäävät käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Sitran rahoitusta ei voi käyttää investointiin, mutta hyväksymme hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden kustannukset. On kuitenkin hyvä huomioida, että jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on hankkeen kestoa pidempi, niin ainoastaan hankkeen ajalta kertyvien poistojen osuutta vastaava määrä hyväksytään hankkeen kustannuksiksi. Sillä ei ole merkitystä, kattaako nämä kustannukset hankehakija vai laskuttaako ne alihankkija. 

Päivitys 29.4.2025: Lisätty 25.4. jälkeen saapuneet kysymykset ja vastaukset niihin.

Kaikkiin määräajan puitteissa esitettyihin kysymyksiin on nyt julkaistu vastaus.

Lue lisää:

Rahoitushaku: Luonnon terveyshyödyt osaksi suomalaisten arkea

Kaikki Sitran avoimet rahoitushaut löydät Hae rahoitusta -sivulta.