Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Tukea kunnille vihreiden investointien vuorovaikutukseen

Sitra avasi rahoitushaun kunnille, jotka edistävät vuorovaikutusta vihreissä investoinneissa. Haku on auki 9.10. – 23.11.2026 klo 12 asti.

Tähän artikkeliin on koottu kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta. Kysymyksiä voi esittää verkkolomakkeella 16.11.2026 klo 16.00 asti. Kaikki hakuun liittyvät kysymykset ja vastaukset julkaistaan tässä artikkelissa.

Yksi vihreisiin investointeihin ja energiamurrokseen liittyvä datakeskushankkeemme on tulossa lähikuukausina kaavaehdotusvaiheeseen. Meillä on investoinnin edistämisestä alustava sopimus hankekehittäjäyrityksen kanssa. Hankkeelle ei vielä ole tiedossa varsinaista investoijaa. Teemallisesti tarkoitus olisi suunnitella vuorovaikutuksen johtamisen toimintamalli. Olisiko tällaisesta hankkeesta mahdollista rakentaa vaikuttavan vuorovaikutuksen prosessi ja millä ehdoilla?

Kyllä, datakeskushankkeeseen liittyvä vuorovaikutuksen johtamisen toimintamallin suunnittelu voi soveltua hakuun, kun hakemuksessa perustellaan hankkeen yhteys energiamurrokseen ja/tai teollisuuden päästövähennyksiin ja resurssitehokkuuteen.

Rahoitushaussa on esitelty yhtenä esimerkkinä vuorovaikutuksen johtamisen toimintamallin tekeminen ja sen toteutumisen seuranta ja arviointi hankeajan puitteissa. Tämä edellyttää, että kunnan kumppanina on vihreän investointihankkeen yritys. Kumppani voi myös olla hankekehittäjäyritys.

Tarkastelemme hakemuksia muun muassa toteuttamiskelpoisuuden, sitoutumisen ja vakiinnuttamisen näkökulmasta. Kriteereissä painotamme esimerkiksi kytkentää päätöksentekoon ja valmisteluun eli miten vuorovaikutuksesta syntyvä tieto huomioidaan kunnan valmistelussa, päätöksenteossa, investointiprosessissa tai yhteistyössä hanketoimijan kanssa.

Miten tässä rahoitushaussa toimitaan konsulttien suhteen: jos hakija on kunta, voiko kunta ostaa hankkeeseen ulkopuolista asiantuntemusta eli konsulttipalveluja?

Kyllä, kunta voi hankkia hankkeeseen ulkopuolista asiantuntemusta, kuten konsulttipalveluja, omien hankintasääntöjensä ja hankintalainsäädännön mukaisesti. Hakuvaiheessa hakija laatii hankkeelle kustannusarvion, johon sisällytetään myös ostopalvelut. Sitran rahoitusosuus on enintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Voiko kunnan omaan rahoitusosuuteen osallistua myös hanketoimijoita?

Sitran rahoitusosuus on enintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Hankkeen muu rahoitus voi olla hakijan omarahoitusta ja/tai muun rahoittajan hankkeelle myöntämää rahoitusta tai näiden yhdistelmä. Hankkeen kustannuksiin voi sisältyä esimerkiksi hankkeelle kohdistetut kunnan palkkakustannukset. Hankkeen hyväksyttävät kustannukset on määritetty rahoitushaun liitteenä olevissa Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa. Ks. liite.

Sitran rahoitusehdoissa ei ole rajattu sitä, kuka voi toimia hankkeen muuna rahoittajana. Myös hanketoimijan rahoitus voi siten olla osa hankkeen muuta rahoitusta. Kunnan tulee itse arvioida, ketkä voivat toimia hankkeessa sen rahoittajana, niin että rahoitusjärjestely ei vaaranna kunnan toiminnan puolueettomuutta tai tasapuolisuutta.

Voiko hakijana olla kuntalain 51 § mukainen kuntien yhteinen toimielin, jonka toiminta perustuu kuntien väliseen yhteistyösopimukseen? Voiko tällainen hakija hakea hanketta usealle kunnalle kuntien yhteistyönä?

Kuntalain 51 §:n mukainen kuntien yhteinen toimielin ei voi olla itsenäinen rahoituksen hakija, vaan hakijana tulee olla kunta. Yhteisen toimielimen toimintaan liittyvässä hankkeessa hakijana voi olla tehtävää hoitava vastuukunta.

Vastuukunta voi hakea rahoitusta myös useampaa kuntaa palvelevaan hankkeeseen siltä osin kuin kyse on vastuukunnalle aiheutuvista, sen kirjanpitoon kirjattavista ja Sitran rahoitusehtojen mukaan hyväksyttävistä hankekustannuksista. Pelkkä hankkeen toteuttaminen kuntien yhteistyönä tai sen hyötyjen kohdistuminen useaan kuntaan ei edellytä, että kaikki kunnat hakevat rahoitusta.

Rahoitussopimuksen mukaan rahoitus on tarkoitettu rahoituksen saajalle hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, eikä rahoituksen saaja saa siirtää rahoitusta toiselle toimijalle. Vastuukunta ei siten voi hakea rahoitusta välitettäväksi muille kunnille niiden omien hankekustannusten kattamiseen. Jos useampi kunta tarvitsee Sitralta rahoitusta omiin hankekustannuksiinsa, kyseiset kunnat hakevat rahoitusta yhteisellä konsortiohakemuksella.

Kunta voi hakea rahoitusta yhdessä toisten kuntien kanssa (konsortio).

Konsortion jäsenet hakevat rahoitusta yhteisellä hakemuksella, mutta Sitra tekee erillisen rahoituspäätöksen ja rahoitussopimuksen kunkin rahoitusta hakevan kunnan kanssa. Konsortion jäseninä pidetään rahoitushaussa vain niitä, jotka hakevat Sitralta rahoitusta.

Mitä tarkoittaa, että ”Kunnalla tulee olla kumppanina vihreän investointihankkeen yritys- pois lukien investointiprosessia ennakoivat vaiheet”?

Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kunnan tahtotilan muodostamista vihreiden investointien suhteen. Kunta voi laatia kunnan luonto-, ilmasto-, investointistrategian tai muun vastaavan asiakirjan, jossa määritellään yhdessä kuntalaisten kanssa, millaisia vihreän siirtymän investointeja kunta halutaan edistää. Tällöin kunnalla ei ole vielä investoivaa yritystä.

Miten arvioidaan mitä on oikea-aikainen vuorovaikutus?

Vuorovaikutustilanteessa on aidosti mahdollista vaikuttaa investoinnin suunnitteluun, valmisteluun ja/tai kunnan päätöksentekoprosessiin. Sidosryhmiä ei osallisteta turhan takia eikä liian myöhään.

Voiko tavallinenkin kaivoshanke hakea rahoitusta ja muuttuuko tilanne, jos kyseessä on CRMA-hanke? Miten kriittisten raaka-aineiden tuotantoon liittyviä investointeja arvioidaan vihreän siirtymän investointeina tässä haussa?

Rahoitamme kuntien hankkeita, jotka edistävät vaikuttavaa vuorovaikutusta vihreissä investoinneissa. Vuorovaikutuksen tulee kohdistua investointiin tai investointiympäristöön, joka vauhdittaa energiamurrosta ja/tai teollisuuden päästövähennyksiä ja resurssitehokkuutta.

Hankkeita tarkastellaan kokonaisuutena suhteessa rahoitushaun tavoitteisiin. Kokonaisuuteen voi sisältyä myös laajemmin vihreän siirtymän materiaaliarvoketjua vahvistava hanke, jos hakemuksessa on perusteltu sen yhteys ebergiamurrokseen ja teollisuuden uudistumiseen.

Rahoitettavia hankkeita valittaessa voidaan ottaa huomioon myös hankkeiden muodostaman kokonaisuuden moninaisuus esimerkiksi hankkeiden sisällön, koon, hanketyypin tai maantieteellisen jakauman osalta.

Pitää ottaa käyttöön lisää vuorovaikutuksen toimenpiteitä/tapoja, jotka eivät kuulu kaavoitusprosessiin tai YVA:an.

Käytännössä hankkeissa voidaan esimerkiksi:

Toteuttaa vuorovaikutusta ennakoivasti ennen lakisääteisten vuorovaikutusmenettelyiden alkamista tai täydentävästi lakisääteisen osallistamisen lisäksi osana kaavoitusta ja/tai ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Kunnat voivat ottaa käyttöön jo toimiviksi todettuja menetelmiä tai kehittää uusia toimintamalleja. Olennaista on, että mallit soveltuvat kunnan pysyvään toimintaan ja että muutkin kunnat voivat hyödyntää niistä saatuja oppeja.

Onko energiamurros vai kestävyysmurros laajemmin rahoitushaussa haettujen investointihankkeiden päätyyppi, kun puhutaan vihreästä siirtymästä? Miten terminologiaa pitäisi tässä tulkita?

Energiamurros on yksi haun osa-alue, mutta kestävyysmurrosta voidaan ajatella myös laajemmin. Rahoitamme kuntien hankkeita, jotka edistävät vaikuttavaa vuorovaikutusta vihreissä investoinneissa. Vuorovaikutuksen tulee kohdistua investointiin tai investointiympäristöön, joka vauhdittaa energiamurrosta ja/tai teollisuuden päästövähennyksiä ja resurssitehokkuutta.

Rahoitettavia hankkeita valittaessa voidaan ottaa huomioon myös hankkeiden muodostaman kokonaisuuden moninaisuus esimerkiksi hankkeiden sisällön, koon, hanketyypin tai maantieteellisen jakauman osalta.

Voiko sama konsulttiyritys olla useamman kunnan kumppanina hakemuksessa?

Kyllä. Kunta voi itse päättää omien kilpailutusnormiensa mukaan ketä kumppaneita se ottaa mukaan hankkeeseen. Sitra ei ota siihen kantaa.

Rahoituksen hakijan tulee olla kunta. Sama hakija voi jättää useamman hakemuksen. Kunta voi hakea rahoitusta yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa (konsortio).

Miten määrittelette vihreän siirtymän tässä rahoituksessa? Onko esim. datakeskus, jossa hukkalämpö hyödynnetään vihreää siirtymää?

Rahoitamme kuntien hankkeita, jotka edistävät vaikuttavaa vuorovaikutusta vihreissä investoinneissa. Vuorovaikutuksen tulee kohdistua investointiin tai investointiympäristöön, joka vauhdittaa energiamurrosta ja/tai teollisuuden päästövähennyksiä ja resurssitehokkuutta.

Hankkeita tarkastellaan kokonaisuutena suhteessa rahoitushaun tavoitteisiin. Kokonaisuuteen voi sisältyä myös digitalisaatiota tukeva datakeskus, jos hakemuksessa on perusteltu sen yhteys energiamurrokseen ja teollisuuden uudistumiseen.

Milloin rahoituspäätökset julkaistaan?

Tiedotamme rahoituspäätöksistä helmikuussa, kun sopimukset on allekirjoitettu. Tavoitteena on, että hankkeet käynnistyvät joulu–tammikuussa, joten sopimukset allekirjoitetaan viimeistään tammikuun aikana.

Onko teillä kiintiöitä kuinka moni hanke pitää olla yhteistyössä yrityksen kanssa ja kuinka monessa kunta toimii yksin investointiympäristön valmistelemassa hankkeessa (esim. tahtotilan muodostaminen)?

Emme ole määritelleet näihin kiintiöitä. Rahoitettavia hankkeita valittaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon hankkeiden muodostaman kokonaisuuden moninaisuus esimerkiksi hankkeiden sisällön, koon, hanketyypin tai maantieteellisen jakauman osalta.