Kysymyksiä ja vastauksia Suomalaisten luontojalanjälki -selvityksestä

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tulevaisuustalo Sitralle laatimassa selvityksessä on laskettu ensimmäistä kertaa suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälki. Luontojalanjälki kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle.

Tähän artikkeliin on koottu kysymyksiä ja vastauksia selvityksestä ja luontojalanjäljen laskennasta.

Mistä suomalaisten keskimääräinen luontojalanjälki koostuu?

Suomalaisen keskimääräisestä luontojalanjäljestä 42 prosenttia syntyy syömisestä. Yli puolet syömisen luontohaitasta syntyy liha- ja maitotuotteista. Liikenteen osuus luontojalanjäljestä on 23 %, muun kulutuksen – kuten harrastamisen ja muun vapaa-ajan kulutuksen, terveydenhoidon sekä kotitaloustavaroiden – 21 % ja asumisen energian 14 %.

Mistä suomalaisten suuri luontojalanjälki johtuu?

Suomalaisten suuri luontojalanjälki johtuu muun muassa vauraille länsimaille tyypillisestä korkeasta kulutuksesta, paljon liha- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliosta sekä ilmastopäästöjä aiheuttavista liikkumistavoista.

Miten suomalaisten luontojalanjälki vertautuu muiden maiden kansalaisiin?

Vastaavaa kansalaisen luontojalanjäljen laskentaa ei tiettävästi ole vielä toteutettu minkään muun maan kansalaisille, joten vertailukohdat puuttuvat vielä. Tiedetään kuitenkin, että Suomessa esimerkiksi käytetään paljon luonnonvaroja asukasta kohti verrattuna muihin maihin. Voidaan myös olettaa, että yhteiskunniltaan ja elintavoiltaan Suomen kaltaisissa vauraissa länsimaissa luontojalanjälki on saman suuntainen.

Mikä on suomalaisten osuus maailman luontojalanjäljestä? 

Selvitys ei tarjoa tähän vastausta, sillä minkään muun maan asukkaiden kulutuksen luontojalanjälkeä ei ole vielä laskettu vastaavalla tavalla. 

Suomalaisia on maailman väestöstä 0,07 prosenttia. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, että suomalaisten luontojalanjälki on todennäköisesti suurempi kuin maailman ihmisten keskimäärin, sillä olemme vauras länsimaa, jossa kulutusmäärät ovat korkealla tasolla ja kulutamme runsaasti luontohaittaintensiteetiltään korkeita asioita, kuten liha- ja maitotuotteita sekä fossiilista liikennettä. Voidaan siis olettaa, että suomalaisten osuus koko maailman luontojalanjäljestä on suurempi kuin suomalaisten osuus maailman väestöstä, eli yli 0,07 prosenttia. 

Mitkä ovat kansalaiselle tehokkaimmat tavat pienentää luontojalanjälkeään? 

Koska ruoan kulutuksen luontojalanjälki on suuri, voi keskimääräinen kansalainen pienentää luontojalanjälkeään eniten ruokavaliomuutoksilla ja muilla ruokaan liittyvillä elämäntapamuutoksilla. Luontojalanjälkeään voi pienentää merkittävästi siirtymällä erilaisiin kasvispainotteisiin ruokavalioihin. Luontojalanjälki pienenee kohtuullisen paljon myös vaihtamalla puolet tai neljäsosan aterioista kasvispainotteisiksi tai vegaanisiksi. Selvityksessä tarkastelluista elämäntapamuutoksista luontojalanjälkeä pienensi eniten siirtyminen suomalaisen keskimääräisestä ruokavaliosta täysin vegaaniseen ruokavalioon (-22 %). 

Luontojalanjälkeä merkittävästi pienentäviä elämäntapamuutoksia muissa kulutuksen pääryhmissä ovat esimerkiksi tavaroiden hankkiminen käytettynä (-9 %), muun kuluttamisen vähentäminen puoleen (-9 %), autosta luopuminen (-9 %), lentämisen lopettaminen (-7 %) ja lämmitysmuodon vaihtaminen lämpöpumppuun (-5 %) tai maalämpöön (-5 %).

Ovatko kaikki kulutusmuutokset hyviä sekä hiilijalanjäljen että luontojalanjäljen suhteen?  

Kaikilla selvityksessä tarkastelluilla teoilla oli pienentävä vaikutus sekä luonto- että hiilijalanjälkeen. Tekojen vaikutuksen suuruudessa oli kuitenkin eroa luonto- ja hiilijalanjäljen välillä. Monet ruokavalioon liittyvät teot olivat vaikuttavimpia luontojalanjälkeen kuin hiilijalanjälkeen. Puolestaan monet liikkumiseen liittyvät teot olivat vaikuttavampia hiilijalanjälkeen kuin luontojalanjälkeen. Joitain tekoja ei voitu laskea hiilijalanjäljen näkökulmasta, minkä vuoksi joidenkin tekojen vaikutus hiilijalanjälkeen oli selvityksessä nolla.

Mille tai kenelle voidaan laskea luontojalanjälki?

Luontojalanjälki voidaan periaatteessa laskea mille tai kenelle tahansa, jonka kulutuksesta tai elinkaaresta on saatavilla riittävästi tietoa. Tällaisia kohteita ovat muun muassa:

• Yksilöt: Henkilökohtainen kulutus ja elämäntavat kuten ruoka, asumisen energia, liikenne ja muu kulutus.
• Tuotteet ja palvelut: Yksittäisten tuotteiden tai palveluiden koko elinkaaren aikaiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.
• Yritykset: Yrityksen toiminnan ja arvoketjun vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.
• Kunnat ja kaupungit: Paikallishallinnon toimet ja niiden vaikutuksen ympäristöön.
• Valtiot: Kansallisen tason politiikat ja niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.

Luontojalanjälki on tähän mennessä arvioitu esimerkiksi kaupunkiorganisaatiolle (Tampereen ja Lahden kaupungit), yliopistoille (Jyväskylän ja Turun yliopistot) ja Suomen julkisille hankinnoille.

Onko luontojalanjäljelle arvioitu kestävää tasoa? 

Luontojalanjäljelle ei ole vielä arvioitu kestävää tasoa. On kuitenkin selvää, että luontokadon pysäyttäminen vaatii suomalaisten luontojalanjäljen todella merkittävää pienentämistä. Selvityksessä on esitelty keinoja, joilla luontojalanjäljen voi puolittaa.

Mikä on luontoekvivalentti ja miksi juuri tätä mittaria on käytetty selvityksessä?  

Luontoekvivalentti (biodiversity equivalent, BDe) on Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö Wisdomin tutkijoiden kehittämä mittari, joka kuvaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Luontoekvivalentin taustalla on toinen mittari, globaali PDF (potentially disappeared fraction of species). 

Luontoekvivalentti yhdistää ekosysteemikohtaiset luontohaitat (globaalit PDF:t) painokertoimilla, jotka perustuvat kunkin ekosysteemin lajien osuuteen koko maailman kasvi- ja eläinlajeista. Jokaiselle ekosysteemityypille lasketun luvun sijaan luontoekvivalentin avulla luontojalanjälki pystytään esittämään yhtenä lukuna.

Luontoekvivalentti kuvaa osuutta kaikista maapallon lajeista, jotka todennäköisesti häviävät luontohaittaa aiheuttavien toimien seurauksena. Esimerkiksi 0,01 BDe tarkoittaa, että yksi prosentti maapallon lajeista todennäköisesti häviää luontohaittaa aiheuttavien toimien seurauksena.  

Luku on vertailukelpoinen maailmanlaajuisesti ja sen etuna on, että se mahdollistaa eri puolilla maailmaa tapahtuneiden kulutuksen aiheuttamien luontohaittojen vertailun. Luontoekvivalentilla on samankaltaisia ominaisuuksia kuin kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen käytettävällä hiilidioksidiekvivalentilla.

Selvityksessä kerrotaan, että jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, jopa viidennes maailman lajeista kuolisi sukupuuttoon. Millä aikavälillä tämän tapahtuisi? 

Selvityksessä käytetty mittari ei valitettavasti pysty vielä suoraan vastaamaan kysymykseen, kuinka nopeasti sukupuuttoriski voi konkretisoitua. Sukupuutto realisoituu pitkällä aikavälillä, mikä tarkoittaa kymmeniä tai jopa sataa vuotta. Aikaväli riippuu myös siitä, minkälaisella viiveellä lajit vastaavat elinympäristöjen heikentymiseen. Mittari soveltuu pääosin vertailuun eli mittarin avulla voidaan vertailla esim. eri kulutuskategorioita, eri vuosien luontojalanjälkeä tai erilaisten pienennystoimien vaikutusta luontojalanjälkeen. Mittari kehittyy ja tarkentuu, kun tutkimuskirjallisuutta ja -aineistoa tulee lisää. 

Mittarin kehittyessä on tärkeä tehdä uusia päivitettyjä laskelmia ja kerätä niihin liittyviä aikasarjoja, joita vertailla.

Mitkä ovat laskentamenetelmän keskeiset rajoitteet tai puutteet?

Kansalliset aineistot vuotuisesta kulutuksesta ovat varsin kattavat. Kulutuksen pääryhmien välillä on eroja siinä, kuinka ison osan elinkaaren aikana syntyvästä luontohaitasta laskenta huomioi. Selvityksessä on pyritty käyttämään uusimpia virallisesti saatavilla olevia aineistoja. Osa kulutustiedoista, kuten muuhun kulutukseen liittyvät tiedot, ovat kuitenkin jo useamman vuoden vanhoja.

Ruoan kulutuksen osalta laskenta huomioi pääasiassa ruoan alkutuotannossa syntyvän luontohaitan eikä koko ruoankulutuksen elinkaarta, kuten esimerkiksi pakkauksista aiheutuvaa maankäyttöä. Asumisen laskennassa huomioitiin vain energiankulutus, eikä esimerkiksi veden kulutusta, eikä rakennusten ja infrastruktuurin rakentamiseen vaadittavia materiaaleja, kuten betonia, puuta, terästä ja muita rakennusmateriaaleja. Myöskään jätehuollon luontojalanjäljen tai luonnon monimuotoisuutta tukevien elämäntapamuutosten esimerkiksi oman piha-alueen positiivisia tai negatiivisia toimia ei pystytty vielä selvittämään. Liikenteen osalta laskennassa on mukana liikennevälineen valmistus, käyttövoiman kulutus sekä infrastruktuuri, kuten tieverkosto. Muun kulutuksen osalta laskennassa on huomioitu kulutetun tuotteen tai palvelun elinkaarihaitat alkutuotannon, valmistuksen, pakkaamisen ja kuljetuksen osalta.

Luontohaitan ajurien tyypin ja määrän mallinnuksen tarkkuus vaihtelee kulutuksen pääryhmien välillä. Ruoan osalta huomioitiin ainoastaan maankäyttö ja ilmastonmuutos. Ajurien määrät eri elintarvikkeille perustuivat kansainvälisiin keskiarvoihin. Asumisen energian ja liikkumisen osalta eri ajureita pystyttiin mallintamaan kattavammin. Ajurien määrät perustuivat osittain kansallisiin arvoihin ja osittain kansainvälisiin keskiarvoihin. Muun kulutuksen osalta ajurien määrä oli kattava ja arvot perustuivat pääosin kansallisiin arvoihin. Laskennassa ei ole pystytty vielä huomioimaan tarkemmin esimerkiksi erityyppisten viljelymenetelmien tai metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia luontojalanjälkeen. Myöskään esimerkiksi suomalaisen maanviljelyn tai metsätalouden mahdollisia erityispiirteitä, eikä Suomen keskeisiä erityispiirteitä, kuten kylmän ilmaston vaikutusta kasvukauden pituuteen, ei ole toistaiseksi huomioitu.

Ruoan ja muun kulutuksen osalta ajurien maantieteellinen sijainti pystyttiin mallintamaan Suomen keskimääräisten tuontitilastojen ja kansainvälisen talouden rakenteen mukaisesti. Asumisen energian ja liikkumisen osalta ajurien maantieteellisen sijainnin mallintaminen oli epätarkempaa. Lähteestä riippuen ajurien määrän ja sijainnin aineistot ovat pääosin 2010- ja 2020-luvuilta. Laskennassa ei ole siis pystytty huomioimaan esimerkiksi viimeaikaisinta kehitystä erilaisissa tuotantomuodoissa tai geopoliittisen tilanteen vaikutuksia globaaleihin tuotantoketjuihin.

Miten ruoan luontohaitta on käytännössä laskettu? Mitä selvityksen tulokset kertovat? 

Kansallisista tilastoista on saatu tieto siitä, kuinka paljon suomalaiset keskimäärin kuluttavat kilogrammoina erilaisia ruokatuotteita ja mitkä ovat ruokatuotteiden alkuperämaat. Poore & Nemecek 2018 –tutkimuksesta on saatu puolestaan tieto siitä, kuinka paljon erilaisten ruokatuotteiden tuotanto vaati maapinta-alaa (viljelyä ja laidunnusta) ja aiheuttaa CO2-päästöjä. Nämä tiedot perustuvat globaaleihin keskiarvoihin eli eivät ole Suomi-spesifejä.

Jatkossa ruoan luontohaitan laskentaa tulee tarkentaa juurikin esim. tältä osin, jotta laskennassa voidaan huomioida suomalaisen alkutuotannon vaikutukset tarkemmin. Kasviperäisten tuotteiden maankäytön oletetaan kohdistuvan tuotteen alkuperämaahan. Eläinperäisten tuotteiden laidunnuksen oletetaan kohdistuvan tuotteen alkuperämaahan, mutta tieto viljelyn kohdistumisesta eri maihin (eli käytännössä tieto siitä, missä rehu on tuotettu) otetaan kansainvälisestä EXIOBASE-tietokannasta (tieto saatavilla jokaisen maan omasta näkökulmasta). Suomalaisen eläinperäisen ruoan osalta oletimme, että rehusta 80 % on kotimaista ja 20 % tuodaan ulkomailta. Haitta luonnon monimuotoisuudelle lasketaan LC-IMPACT tietokannasta saaduilla tiedoilla (tieto esim. kuinka paljon laidunnus aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle per neliömetri kussakin maassa). 

Selvityksen tulokset kertovat siis suuntaa-antavasti, mistä suomalaisten kuluttaman ruoan luontohaitat muodostuvat. Laskennassa ei ole vielä pystytty huomioimaan tarkasti suomalaisen ruoantuotannon erityispiirteitä (esim. sitä, että merkittävä osa naudanrehusta on nurmea tai että lampailla on merkittävä rooli perinnebiotooppien laiduntajina). Selvityksessä käytetyllä laskentamenetelmällä ei voi vielä huomioida eroja tuotantotavoissa tietyn ruokatuotteen (esim. naudanliha) sisällä. Laskentaa tulee tarkentaa tulevaisuudessa, kun menetelmät kehittyvät.

Mihin selvityksen mukaan lihan ja maitotuotteiden luontohaitat kohdistuvat? Voidaanko tätä eritellä kotimaisen ja ulkomaisen lihan osalta? 

Lihan ja maitotuotteiden luontohaittoja kohdistuu selvityksen mukaan muun muassa Etelä-Amerikkaan, Indonesiaan, Italiaan, Uuteen-Seelantiin ja Suomeen. Suomalaisten kuluttamien liha- ja maitotuotteiden Suomen ulkopuolelle aiheutuvaa luontohaittaa selittää tuontirehu, mutta myös ulkomailta Suomeen tuotu liha (esim. lampaanliha Uudesta-Seelannista). Selvityksessä on esitetty taulukko, jossa on 12 merkittävintä maata, joihin suomalaisten kuluttaman ruoan luontohaittoja kohdistuu ja jokaiselle maalle on merkattu tuotteet, jotka aiheuttavat luontohaittaa kussakin maassa eniten.  

Selvityksessä ei vertailtu tarkemmin kotimaisen ja ulkomaisen lihan luontohaittojen kohdistumista maantieteellisesti.

Onko laskelmissa pystytty huomioimaan luonnonvarojen suoraa hyödyntämistä eli esimerkiksi uusiutumattomien mineraalien hupenemista? Miten kaivosten eli metallien kaivamisen luontovaikutukset näkyvät esimerkiksi elektroniikan ja sähköautojen luontojalanjäljessä? 

Laskelmissa on huomioitu metallien kaivamisen vaikutus niiden vaatiman maankäytön kautta. Laskennassa ei kuitenkaan varsinaisesti ole huomioitu uusiutumattomien mineraalien hupenemista. Luonnonvarojen suoraa hyödyntämistä ovat esimerkiksi myös kalastus ja metsästys, joille ei ole pystytty arvioimaan luontojalanjälkeä nykyisessä selvityksessä.  

Millaisia jatkosuunnitelmia Sitralla ja Jyväskylän yliopistolla on luontojalanjälkilaskennan kehittämiseksi? 

Sitran osin rahoittamassa hankkeessa Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat laskeneet S-ryhmän kaikkien toimintojen luontojalanjäljen. Sitra, teknologiayhtiö Nokia ja Jyväskylän yliopisto tekevät yhteistyötä luontojalanjälkilaskennan kansainväliseksi valtavirtaistamiseksi. Lisäksi Nordea ja Jyväskylän yliopisto ovat käynnistäneet yhteistyön, jossa kehitetään menetelmiä rahoitusalan luontojalanjäljen ja siihen liittyvien riskien arvioimiseen. 

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tieteelliset artikkelit, joissa menetelmät ja luontoekvivalentti saavat tieteellisen vertaisarvioinnin ovat julkaisuprosessissa. Lisäksi käynnissä on yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden, kuten Oxfordin yliopiston, Nature Positive Universities Network –verkoston, Melbournen yliopiston ja Hot or Cool -instituutin kanssa. Jyväskylän yliopisto on myös hakemassa rahoitusta rakentaakseen Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskukseen globaalin avoimen luontohaittakerrointietokannan. 

Aikooko Sitra tuoda luontojalanjälkilaskennan osaksi Elämäntapatestiä? 

Elämäntapatestissä käyttäjä voi jatkossakin selvittää hiilijalanjälkensä pikatestillä. Testi tarjoaa vastausten perusteella valittuja vinkkejä kestävämpään elämään. Testiin on tulossa päivitys, jonka jälkeen käyttäjä voi valita vinkkejä, jotka ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen vaikuttavia. Elämäntapatestiä ei kuitenkaan ainakaan vielä olla laajentamassa luontojalanjälkilaskuriksi.