”Maaseudun tulevaisuutta ei voi määritellä kaupungeissa” – Tulevaisuusvalta-kokeiluissa vahvistettiin maaseudun asukkaiden tulevaisuusvaltaa

Vielä muutama vuosi sitten orimattilalainen Elina Tuiskunen ei nähnyt, että hänen tulevaisuutensa voisi olla maalla tai maanviljelyssä.

Mielipide alkoi muuttua, kun Tuiskusen vanhempien omistamalla Soidinsuon tilalla viisi vuotta sitten siirryttiin luomutuotantoon ja uudistavaan viljelyyn, joka elvyttää maaperän kuntoa ja tukee luonnon monimuotoisuutta.

”Ymmärsin, että voisin viljelijänä olla osa ratkaisua sen sijaan, että olisin osa ongelmaa. Julkisuudessa maanviljely nähdään lähinnä ongelmana, kun puhutaan ilmasto- ja ympäristökriisistä”, nyt 25-vuotias Tuiskunen sanoo.

Nykyään Tuiskunen työskentelee vanhempiensa tilalla palkollisena. Tulevaisuudessa hän aikoo ryhtyä yhdeksi sen yrittäjistä. Samalla hän haluaa tukea muitakin maanviljelystä kiinnostuneita nuoria uudenlaisen tulevaisuuden kuvitteluun.

Tulevaisuusvallan laajentaminen muuttaa maaseudun tulevaisuutta

Tuiskuisen kokemus on yksi esimerkki siitä, miten tulevaisuusvallan laajentaminen vaikuttaa tulevaisuuteen. Kun hän näki, että maanviljely voisi tulevaisuudessa olla erilaista kuin aikaisemmin, innostui hän mahdollisuudesta jatkaa viljelyä vanhempiensa jalanjäljissä.

Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Valta laajenee, kun ihmiset ja yhteisöt ymmärtävät, että hekin voivat vaikuttaa tulevaisuuden kulkuun. Lisäksi tarvitaan toimintatapoja, joilla varmistetaan, että heidän äänensä myös kuuluvat julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Soidinsuon tila osallistui Elävä Itämeri säätiön kanssa Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmaan, jossa viisitoista tiimiä teki kokeiluja tulevaisuusvallan laajentamiseksi. Maaseudun asukkaiden tulevaisuusvaltaa laajennettiin myös Suomen Kylät ry:n kokeiluhankkeessa.

Maaseudun asukkaiden tulevaisuusvaltaa täytyy vahvistaa, sillä toistaiseksi julkista keskustelua maaseudun tulevaisuudesta käydään lähinnä kaupungeissa, sanoo Suomen Kylien maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Jos vaihtoehtoja autioituvalle maaseudulle ei nähdä, ei maaseudun palveluihin panosteta. Tämä johtaa siihen, että palvelut heikkenevät, jolloin maaseudulta muutetaan kasvukeskuksiin tai kaupunkeihin, Niilivuo summaa.

”Myös yksittäisten ihmisten arjessa mielikuvat tulevaisuudesta muokkaavat tulevaisuutta. Jos esimerkiksi ihmiset ajattelevat, että pienet kyläkoulut joka tapauksessa suljetaan, he siirtävät lapsiaan jo valmiiksi suurempiin keskuskouluihin. Tämä johtaa siihen, että kyläkouluja joudutaan sulkemaan.”

Näin tulevaisuusvaltaa vahvistettiin Sitran kokeiluissa

Maaseudun tulevaisuusvaltaa koskevissa kokeiluhankkeissa maaseudun ihmisiä saatettiin yhteen keskustelemaan siitä, millaisia hyvät tulevaisuudet maalla tai sen viljelyssä voisivat olla.

Tulevaisuusleirillä nuorille oli alustus ruokajärjestelmien systeemisyydestä ja tulevaisuuskuvista. Tämän jälkeen tulevaisuutta pohdittiin muun muassa delfoiharjoituksen ja Sitran Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmää mukailevan harjoituksen avulla. Pienryhmissä nuoret tekivät tulevaisuuskuvia ja listasivat toimenpiteitä, joita näiden toteuttamiseen tarvitaan. Työskentelyn päätteeksi he tekivät kuvitteellisia sanomalehtien etusivuja tulevaisuudesta.

Elina Tuiskusen mukaan jo se oli uudistavasta viljelystä kiinnostuneille nuorille tärkeää, että he löysivät muitakin samoin ajattelevia. Tämä loi yhteisöllistä voimaa ja uskoa siihen, että omilla teoillaan voi vaikuttaa.

”Monet viljelijät ovat tottuneet ajattelemaan, että poliitikot päättävät heidän toiminnastaan. Nuorten kanssa puhuimme siitä, että viljelyyn liittyvät käytännöt ovat ihmisten luomia systeemejä, joita voidaan myös muuttaa. Puhuimme paljon toivosta.”

Kylävisio-kokeilun työpajoissa kuviteltiin unelmien kylää vuonna 2040. Tätä lähestyttiin esimerkiksi Mitä jos -harjoituksen kautta, jossa mahdollisia tulevaisuuksia lähestytään kysymysmuodossa. Silloin mieleen voi nousta sellaisiakin tulevaisuuksia, jotka eivät ole kaikkein todennäköisimpiä.

”Lähdimme lämmittelytehtävissä tietoisesti liikkeelle niistä asioista, jotka omassa kunnassa ovat hyvin. Tällä haluttiin estää sitä, että negatiivinen puhe lähtisi leimaamaan keskustelua”, Niilivuo sanoo.

Tästä huolimatta maaseudun innostavia tulevaisuuksia oli hankala kuvitella rohkeasti. Niin tiukassa mielikuvat vääjäämättömästä kaupungistumisesta olivat, etenkin varttuneemmalla väellä, Niilivuo kertoo.

”Tällaisissa tapauksissa ryhmän toimintaa voi tukea se, jos työpajan ohjaaja pystyy heittäytymään ja hulluttelemaan hurjillakin tulevaisuuden visioilla.”

Sekin auttaa, jos työpajoihin saa mukaan henkilöitä, jotka omalla esimerkillään voivat innostaa muita. Tällainen rooli myös Elina Tuiskusella oli Soidinsuon tilan ja uudistavaa viljelyä edistävän Elävä Itämeri -säätiön yhteisessä hankkeessa.

Hyvä tulevaisuus maalla on aktiivinen ja yhteisöllinen

Millainen sitten voisi olla hyvä tulevaisuus maalla?

Suomen Kylien työpajoissa tehtiin Mitä jos -harjoituksia. Näissä leikiteltiin muun muassa ajatuksella siitä, että yhteisöllinen asuminen kommuuneissa olisi normaalia, kylissä oltaisiin omavaraisia ruoan suhteen, kylien palvelut olisivat entistä parempia ja kulkuyhteydet kylien ja kaupunkien välillä huippunopeita.

Nuorten viljelijöiden haaveissa vuorostaan ruoantuotanto maalla on entistä yhteisöllisempää, kun kumppanuus- ja yhteisömaatalous yleistyvät. Myös kaupunkilaiset osallistuvat erilaisten yhteisöviljelmien toimintaan ja ostavat ruokaa suoraan viljelijöiltä, jolloin yhteys kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden välillä tiivistyy. Viljely on myös entistä omavaraisempaa, kun esimerkiksi lannoitteet valmistetaan itse. Kotimaisella ruoantuotannolla ja nuorilla viljelijöillä onkin ratkaiseva rooli ilmastokriisin ja luontokadon hillitsemisessä.

Olennaista on, että toivottavia tulevaisuuskuvia myös viestitään eteenpäin. Tulevaisuusleiri-kokeilussa leiri itsessään oli alkusysäys nuorten yhteiselle verkostolle, joka voi rakentaa yhteistyötä ruokajärjestelmän toimijoiden ja vaikuttajien kanssa.

Suomen Kylien kokeilussa vuorostaan laadittiin selkeät työpajaohjeet, joiden avulla kylät ja kyläyhdistykset ympäri Suomea voivat vahvistaa tulevaisuusajattelua kyläsuunnitelmissaan ja viedä viestiään eteenpäin kuntiin ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun saakka.

Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmassa on myös tehty kokeiluja sen vahvistamiseksi, että kuntalaisten ja kansalaisten ääni saataisiin paremmin kuulumaan päätöksenteossa ja julkisella sektorilla.

Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jossa avataan Tulevaisuusvalta-ohjelmaan valittujen tiimien kokeiluja, oppeja ja ajatuksia tulevaisuusvallan laajentamisesta. Sitra rahoitti kaikkiaan 15:n eri tiimin kokeiluja vuosina 2024–2025.