Julkaistu 14.04.2020

Mahdollisuus oppia auttaa pärjäämään elämässä

Mitä suomalaiset aikuiset ajattelevat oppimisesta elämän eri vaiheissa? Miten ja missä aikuinen kehittää osaamistaan, ja miltä se tuntuu? Sitra selvitti 18–85-vuotiaiden suhtautumista elinikäiseen oppimiseen kyselyllä marraskuussa 2019.
Kirjoittajat
Kirjoittajan profiilisivu: Milma Arola
Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
Milma Arola on työelämän uudistumisen, organisaatioiden kehittämisen ja yhdessä oppimisen asiantuntija. Milma työskentelee Osaamisen aika -avainalueella, jossa rakennetaan elinikäisen oppimisen Suomea.
Kirjoittajan profiilisivu: Perttu Jämsén
Asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
Perttu Jämsén on Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman monitoimimies, joka vetää työn muutokseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä projekteja.
Projektikoordinaattori, Osaamisen aika, Sitra

Oppiminen on suomalaisille aikuisille hyvinvoinnin ja ilon lähde, joka auttaa pärjäämään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Laajaa yleissivistystä arvostetaan ja elinikäistä oppimista pidetään perusoikeutena. Tulokset selviävät kyselystä, johon vastasi yli kaksituhatta suomalaista aikuista.

Elinikäinen oppiminen herättää aikuisissa ensisijaisesti myönteisiä tunteita, ja kaikenikäiset kertovat nauttivansa oppimisesta. Itselle tärkeitä taitoja opitaan perheessä, ihmissuhteissa ja työssä. Aika ja raha lisäisivät mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan.

1 Elinikäinen oppiminen on hyvinvoinnin lähde

Suomalaiset haluavat kehittää osaamistaan, koska se auttaa pärjäämään muuttuvassa maailmassa, lisää hyvinvointia ja tukee ihmisenä kasvua. Valtaosa aikuisista, 90 prosenttia, pitää yleissivistystä itsessään arvokkaana. Elinikäistä oppimista pidetään perusoikeutena, ja oppimisen ja osaamisen koetaan lisäävän hyvinvointia. Vain reilut 40 prosenttia ajatteli, että ihmisen tulisi kehittää osaamistaan ensisijaisesti työelämän tarpeisiin. Kuitenkin yli puolet vastaajista ajatteli, että osaamisen kehittäminen on kansalaisvelvollisuus kansantaloudellisista syistä.

Mitä vanhempi vastaaja, sitä suuremman merkityksen hän antaa yleissivistykselle. Samoin elinikäisen oppimisen näkeminen ihmisen perusoikeutena vahvistuu iän myötä. Toisaalta vanhimmat ikäluokat korostavat nuorempia enemmän elinikäistä oppimista kansalaisvelvollisuutena kansantaloudellisista syistä. Vanhemmat kokivat myös nuorempia ikäluokkia useammin, että yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää jatkuvaa uusien taitojen oppimista. Sen sijaan 18–34-vuotiaat korostavat työelämän tarpeisiin vastaamista vanhempia ikäluokkia enemmän syynä elinikäiseen oppimiseen.

2 Oppiminen innostaa ja herättää uteliaisuutta

Suomalaisissa aikuisissa elinikäinen oppiminen herättää huomattavasti enemmän positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Vahvimmin esiin nousivat uteliaisuus ja innostus.

Suhtautuminen oppimiseen muuttuu iän myötä myönteisemmäksi. Yli 65-vuotiaat yhdistävät elinikäiseen oppimiseen pääsääntöisesti myönteisempiä tunteita kuin heitä nuoremmat. Esimerkiksi toiveikkuus, tyytyväisyys, ilo ja levollisuus korostuivat vanhimmilla vastaajilla.

Oppimisen iloa suomalaisille tuovat harrastuneisuus, kouluttautuminen ja työelämässä tapahtuva oppiminen. Iloa tuottavat myös monenlaiset arjen asiat, kuten uusi joogaliike, työhaasteet, auton jarrujen korjaus, kuvankäsittely, skootterilla ajaminen tai jonkin asian syvällinen ymmärtäminen.

Kokonaisuudessaan elinikäiseen oppimiseen liitetään melko vähän negatiivisia tunteita. Yleisimmät tunteet ovat riittämättömyys ja uupumus. Niistä jompaakumpaa tai molempia kertoi tuntevansa noin joka kuudes vastaaja. Yli 65-vuotiaat kokivat vähiten kielteisiä tunteita elinikäiseen oppimiseen liittyen.

3 Ihmisenä kasvu on tärkeä syy uuden oppimiselle

Kun 18–85-vuotiailta suomalaisilta kysyttiin, mikä saa heidät kehittämään osaamistaan, mainitsivat he yleisimmiksi syiksi muuttuvassa maailmassa pärjäämisen, oman hyvinvoinnin parantamisen sekä ihmisenä kasvun. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa kasvaa ja kehittyä ihmisenä. Lähes yhtä moni kertoi nauttivansa uuden oppimisesta ja opettelevansa uusia asioita mielenkiinnosta. Korkeammin koulutetut opettelivat muita hieman useammin uusia asioita omasta mielenkiinnostaan.

Noin kuudesosa vastaajista kertoi opettelevansa uutta vain, jos on pakko. Pakon vuoksi uusia asioita opettelivat useammin nuoremmat kuin vanhemmat, miehet kuin naiset ja matalammin kuin korkeammin koulutetut vastaajat. Pakon vuoksi uutta oppivienkin tyypillisimmät tunteet elinikäistä oppimista kohtaan olivat innostus ja uteliaisuus, mutta tällä ryhmällä esiintyi muita useammin myös kielteisiä tunteita, kuten uupumusta, riittämättömyyttä, ahdistusta ja epävarmuutta.

Pakon vuoksi uutta opettelevat kertoivat harvemmin pyrkineensä jatkuvaan uuden oppimiseen tai kehittävänsä osaamistaan vastausajankohtana, kun heitä verrattiin oppimisesta nauttiviin.

4 Oppimista tapahtuu monin tavoin työssä ja arjessa

Suomalaiset kokivat oppineensa tärkeimpiä taitoja perhe-elämässä ja ihmissuhteissa sekä työelämässä. Koulutuksen kautta tärkeitä taitoja kertoi oppineensa vajaat 70 prosenttia vastaajista. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä ylioppilaat vastasivat muita useammin oppineensa tärkeitä taitoja juuri koulutuksen piirissä. Korkeasti koulutetut kertoivat oppineensa tärkeitä taitoja taiteesta ja kulttuurista sekä vuorovaikutuksesta vieraiden kulttuurien kanssa useammin kuin matalammin koulutetut.

Suomalaisten aikuisten yleisin tapa oppia uutta on hakea tietoa verkosta. Useampi kuin joka toinen kertoi 12 viime kuukauden aikana oppineensa uutta myös lukemalla, kirjoittamalla ja harrastamalla. Kursseille osallistumalla osaamistaan on kehittänyt noin joka kolmas vastaaja.

Kouluttautuminen vaikuttaisi laajentavan oppimistapojen kirjoa. Korkeammin koulutetut suosivat erityisesti lukemista, kirjoittamista ja tiedonhakua verkosta. Korkeasti koulutetut käyttävät ylipäätään useampia oppimisen tapoja kuin matalasti koulutetut. Sen sijaan kaikkien koulutusasteiden vastaajat oppivat samaan tapaan harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä.

Kaikkien vastaajien mielestä selvästi mielekkäin tapa osaamisen kehittämiseen on itsenäinen uuden opettelu. Seuraavaksi mielekkäimpiä tapoja olivat harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä sekä työssä oppiminen.

5 Työssä opitaan toisten kanssa tekemällä

Työ on suomalaisille merkittävä oppimisympäristö. Jos eläkeläisten vastauksia ei oteta huomioon, työssäoppiminen, kuten uudet työtehtävät, tekemällä oppiminen ja projektit, koettiin mielekkäimmiksi tavoiksi kehittää omaa osaamista. Kuitenkin vain reilu puolet koki oppivansa työssään päivittäin. Joka neljännelle vastaajalle uusi työpaikka olisi mielekäs uuden oppimisen tapa. Joka viidennen vastauksessa korostui omatoiminen opiskelu työn ohessa sekä osallistuminen työnantajan järjestämään koulutukseen.

Työssä opitaan työskentelemällä kollegojen kanssa: 70 prosenttia vastaajista kertoi oppivansa työelämässä toisilta ja tekemällä töitä muiden kanssa ja reilut 40 prosenttia opettamalla, opastamalla tai perehdyttämällä muita. Toisaalta vain puolet kertoi, että työyhteisössä pidetään huolta, että on mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen ja tiedon jakamiseen.

Reilu puolet kertoi, että omassa työyhteisössä rohkaistaan kokeilemaan uusia asioita. Lähes yhtä moni ilmaisi, että oppii työelämässä juuri kokeilemalla uusia asioita ja työtapoja. Noin joka kolmas työssä käyvistä kertoi oppineensa uutta osallistumalla työnantajan järjestämiin koulutuksiin.

6 Osaamisen kehittäminen koetaan tarpeelliseksi

Lähes 80 prosenttia suomalaisista aikuisista kertoi pyrkineensä oppimaan uutta läpi elämän. Vastausajankohtana marraskuussa 2019 osaamistaan kertoi kehittävänsä reilut 60 prosenttia vastaajista, ja lähes yhtä suuri osuus koki vastausajankohtana osaamisen kehittämisen itselleen tarpeelliseksi.

Jos vastauksissa ei huomioida eläkeläisten vastauksia, lähes 70 prosenttia koki osaamisen kehittämisen itselleen tarpeelliseksi, ja yhtä moni uskoi, että omassa työssä tapahtuu seuraavan viiden vuoden aikana muutoksia, joiden vuoksi omaa osaamista olisi kehitettävä. Yli puolet kertoi myös pyrkivänsä ennakoimaan, mitä työelämän muutokset tarkoittavat itselle ja kehittävänsä osaamistaan sen mukaan. Kuitenkin vastaavassa joukossa vain reilulla puolella oli suunnitelma osaamisensa kehittämiseen.

7 Rahaa ja aikaa oppimiseen kaivattaisiin lisää

Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ei koettu koko vastaajajoukossa kovinkaan hyviksi. Reilut 70 prosenttia suomalaisista kertoi tietävänsä, mihin suuntaan haluaa kehittää osaamistaan ja vajaat 60 prosenttia, että heillä on ollut mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle. Vain noin puolet vastaajista koki sopivaa uraan ja ammattiin liittyvää ohjausta olleen saatavilla. Vaikka työelämä koettiin tärkeäksi oppimisympäristöksi, vain puolet koki työelämän tarjonneen mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan haluttuun suuntaan.

Perheen, työn ja osaamisen kehittämisen yhteensovittaminen oli ollut reilulle puolelle vastaajista mahdollista, ja riittävä tukiverkosto oli ollut joka toisella. Lisäksi noin 30 prosenttia vastasi, että kehittäisi osaamistaan enemmän, jos se terveyden tai elämäntilanteen puolesta olisi mahdollista.

Osaamisen kehittämiseen tarvittava raha ja aika tuntuvat olevan niukoilla. Taloudelliset mahdollisuudet opiskeluun oli ollut alle puolella vastaajista. Noin kolmasosa vastasi, että kehittäisi osaamistaan enemmän, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Niin ikään kysyttäessä millaista tukea osaamisen kehittämiseen tarvittaisiin, taloudellinen tuki oli suurin yksittäinen tarve. Lähes 60 prosenttia vastaajista kertoi voineensa käyttää aikaa osaamisensa kehittämiseen, ja 30 prosenttia kehittäisi osaamistaan, jos aikaa olisi enemmän. Myös joka kolmas työelämässä oleva koki, että työssä oppimiselle ei ole varattu aikaa.

Korkeammin koulutetut kokivat mahdollisuutensa osaamisen kehittämiseen kaiken kaikkiaan matalammin koulutettuja paremmiksi. Samoin omat kyvyt uuden oppimiseen olivat paremmalla tolalla kuin matalammin koulutetuilla. Korkeammin koulutetut luottivat enemmän omiin kykyihinsä oppia uutta ja tunsivat omat oppimistapansa matalammin koulutettuja paremmin.

8 Yhteenveto

Tiivistetysti kyselyn tuloksista voidaan sanoa, että suomalaiset aikuiset arvostavat laajaa yleissivistystä ja pitävät elinikäistä oppimista perusoikeutenaan. Osaaminen nähdään laaja-alaisena hyvinvointia tuottavana voimavarana ja edellytyksenä muuttuvassa maailmassa pärjäämiselle. Osaamista kehitetään ensisijaisesti kokonaisvaltaisen ihmisenä kehittymisen vuoksi, eikä ainoastaan vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Uuden oppimiseen ajavat etenkin ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen halu. Tärkeimpänä syynä osaamisen kehittämiseen nähdään maailman muutoksessa pärjääminen. Tätä näkökulmaa painottavat etenkin eläkeläiset. Oppimista tapahtuu niin arjessa kuin juhlassa, eikä vain koulun penkillä. Tärkeimmät oppimisympäristöt ovat kyselyn mukaan perhe ja muut ihmissuhteet sekä työelämä. Myös koulutus, vastoinkäymiset ja harrastukset nähdään oppimisen paikkoina.

Elinikäiseen oppimiseen suhtaudutaan myönteisesti ja oppimisella itsessään nähdään olevan arvoa. Konkreettiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseksi vaikuttaisivat kuitenkin olevan heikommalla tasolla kuin yleinen suhtautuminen oppimiseen. Saman havainnon tuo myös kyselyn työelämää käsittelevä osio: työyhteisöjen ilmapiiri koetaan oppimismyönteiseksi, mutta konkreettiset mahdollisuudet ja oppimiseen varattu aika tätä vähäisemmäksi.

Korkea koulutustaso näyttäisi korreloivan myönteisesti osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien kanssa, kun taas matalammin koulutetut vastaajat kokevat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen yleisesti ottaen heikommiksi. Tämä löydös tukee aiempia havaintoja koulutuksen kasautuvuudesta.

Tutustu kyselyn tuloksiin graafeina, taustatietoihin ja raakadataan: Suomalaisten aikuisten kokemuksia elinikäisestä oppimisesta 2019

Näin kysely tehtiin

Elinikäinen oppiminen Suomessa -kysely

• Tavoite oli selvittää elinikäisen oppimisen merkityksiä, toteutumista ja mahdollisuuksia Suomessa.
• Sitran tilaaman kyselyn toteutti Innolink internetpaneelikyselynä marraskuussa 2019.
• Tulokset perustuvat iältään 18-85-vuotiaan 2 110 suomalaisen vastauksiin.
• Näyte on kansallisesti edustava iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen.

Sitran Osaamisen aika -avainalueen (2018–2021) tavoitteena on vauhdittaa Suomen siirtymistä elinikäisen oppimisen politiikkaan, joka näkee osaamisen keskeisenä rakennusaineena tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Laajasti ajateltuna elinikäisessä oppimisessa on kyse paitsi osaamisesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista myös yhteiskuntamme ytimestä eli sivistyksestä, osallisuudesta ja eriarvoistumisen ehkäisemisestä.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?