Kuva: Patrik Rastenberger

Julkaistu 08.10.2014

Malleja maailmalta

Aina ei kannata yrittää keksiä kaikkia ratkaisuja itse, vaan benchmarkata, kopioida, lainata – tai vaikka ostaa ratkaisuja muualta.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jenni Sarolahti on pitkänlinjan sitralainen viestijä, joka hanskaa viestinnän strategiasta toteutukseen. Tällä hetkellä Jenni vastaa Sitran juhlavuosihankkeiden viestinnästä, toimintakertomuksesta sekä monista muista koko taloa koskevista viestintähankkeista.

Joskus täytyy katsoa kauas, jotta voi nähdä lähelle. Suomi on innovaatiomaa, mutta on viisautta ymmärtää, että vaikka yhteiskunta ja sen toimintamallit saattavat olla eri puolilla maailmaa hyvinkin erilaisia, haasteet ovat usein samankaltaisia. Ikääntyvää väestöä, syrjäytyvää nuorisoa tai vaikka pitkiä välimatkoja on muuallakin.

Miten ruotsalaiset sen tekevät? Entä amerikkalaiset? Aina ei kannata yrittää keksiä kaikkia ratkaisuja itse, vaan benchmarkata, kopioida, lainata – tai vaikka ostaa ratkaisuja muualta. Olennaista on löytää suomalaiseen yhteiskuntaan sopivat ratkaisut, kokeilla, mukauttaa ja levittää laajempaan käyttöön.

80-luvun lopulla Sitra käytännössä toi pääomasijoittamisen Yhdysvalloista Suomeen. Tuolloin edes muualla Euroopassa ei juuri ollut mallia otettavaksi.

Viime vuosina kiinnostavia toimintamalleja on löytynyt muun muassa terveydenhoitosektorilta. Ensimmäinen matalankynnyksen Terveyskioski avattiin ylöjärveläiseen kauppakeskukseen kesällä 2009, ja nyt vastaavia on kolmisenkymmentä ympäri maata. Terveyskioskin esikuvana on amerikkalainen Retail Clinic. Terveydenhuollon rahoitukseen Sitra on ajanut Ruotsissa toimivaa ”Raha seuraa asiakasta” -ajatusta, suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään muokattuna toki.

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yhteensopivuushaasteeseen haettiin esimerkkiä virolaisesta X-Roadista, jonka keskeisenä ajatuksena on eri organisaatioissa sijaitsevien rekisteritietojen saumaton liikkuminen yhteisellä ns. Palveluväylällä. Sitran rooli valtiovarainministeriön hankkeessa on ollut tärkeä nimenomaan X-Roadin konseptin tuomisessa ja suomalaiseen yhteiskuntaan soveltamisessa.

Tuorein, vasta testattavana oleva järjestelmä on Hollannissa koko maanlaajuisessa käytössä oleva lasten ja nuorten ongelmiin varhain puuttuva Verwijsindex-liputusjärjestelmä. Kyseessä on nuorten kanssa toimivien tahojen, esimerkiksi opettajien, kouluterveydenhoitajien, sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden, poliisin, yhteinen tietojärjestelmä ja toimintamalli, jossa kuka tahansa nuoren kohtaava voi esittää huolensa ns. liputtamalla tämän järjestelmässä. Yksittäisissä huolenilmauksissa tieto ei kulje kenellekään, mutta jos toinenkin ammattilainen ”liputtaa” saman nuoren, tieto välittyy molemmille huolensa esittäneille ja tilanne pitää selvittää sovittujen toimintamallien mukaisesti. Järjestelmällä pyritään mahdollisten ongelmien havaitsemiseen ja ratkaisemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Järjestelmän suomalaisversion pilotointi osana ennakoivaa sosiaalityötä alkoi Mikkelissä viime keväänä ja muutama kuukausi siten myös Espoo liittyi mukaan pilotoimaan liputusjärjestelmää.

Jossain muualla toimiva malli ei välttämättä toimi Suomessa, ja vaikka toimisi, sitä on useimmiten tutkittava, sovellettava ja pilotoitava. Mutta ensin on löydettävä kiinnostava ja potentiaalinen malli. Tunnetko Sinä jonkin sellaisen?

Mistä on kyse?