Kuva: Sari Gustafsson

Julkaistu 30.09.2015

Millainen oli lapsuudenkotisi sosiaalinen pääoma?

Lasten tulevaisuus määräytyy yhä enemmän sen mukaan, mikä on vanhempien sosiaalinen pääoma, kertoo Suomessa vieraileva Harvardin yliopiston professori Robert Putnam.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Heli Nissinen luotsaa Sitran ennakointitiimin sekä Suomen suurimman innovaatiokilpailun Ratkaisu 100:n viestintää.

Lasten tulevaisuus määräytyy yhä enemmän sen mukaan, mikä on vanhempien sosiaalinen pääoma, kertoo Suomessa vieraileva Harvardin yliopiston professori Robert Putnam.

Tiistaina Sitrassa vieraili maailmankuulu sosiaalisen pääoman käsitteen tutkija ja kehittäjä, Harvardin yliopiston professori Robert Putnam. Koulutusaiheisten tapahtumien sarjassa, Koulutuskeskiviikossa, Robert Putnam maalasi synkkää kuvaa Yhdysvaltain viimeisten vuosikymmenten historiasta.

”1970-luvulta lähtien, amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut yhteiskuntaluokkien välillä monellakin tavalla. Tuloerot ovat kasvaneet ja lasten koulutustaso – sekä tulevaisuuden tulotaso – määräytyy yhä enemmän sen mukaan, minkälainen koulutus lasten vanhemmilla on”, kertoi Putnam.

”Yhdysvalloissa lapsiköyhyys on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana. Yhdysvalloista on tulossa maa, jossa ei ole enää keskiluokkaa vaan vain rikkaita ja köyhiä.”

Nämä eivät ole kuitenkaan ongelmia, jotka koulu on aiheuttanut. Työläisperheissä lasten kanssa vietetään keskimäärin vähemmän aikaa, eikä harrastuksiin panosteta yhtälailla, koska aikaa tai rahaa siihen ei ole. 80-luvulta lähtien yhteisten aterioiden määrä on jyrkästi laskenut nimenomaan työväenluokan perheissä.

”Elämme aikakaudessa, jossa tärkein päätös oman elämän kannalta on omien vanhempien valinta,” Putnam provosoi.

”Vanhemmilla ei ole aikaa lapsille, eikä harrastuneisuutta pystytä tukemaan. Lapsiin ei koulun ulkopuolella kukaan kiinnitä huomiota.”

Sosiaalisen pääoman ainekset

Putnamin mukaan lasten tulevaisuus määräytyy yhä enemmän sen mukaan, mikä on vanhempien sosiaalinen pääoma. Tarkemmin sosiaalisen pääoman ainekset muodostuvat omista verkostoista, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta.

Arvokkaimpia näistä ovat verkostot, jotka yhdistävät ihmisiä erilaisista taustoista. Verkostot ovat keskeisiä myös demokratialle.

”Myös etenkin monikulttuurisuus on hyväksi luovuudelle ja tuottavuudelle. Monikulttuurisuus tarkoittaa yhteisen identiteetin uudelleenrakennusta, joka koskee koko väestöä, ei vain maahanmuuttajia.”

”Monet Yhdysvaltain Nobel-ehdokkaista ovat maahanmuuttajia”, muistutti Putnam.

Entä Suomi?

Pohjoismainen hyvinvointimallimme on rakennettu oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden varaan. Nämä arvot ovat kuitenkin globaalien muutosvoimien ristipaineessa koetuksella.

”Pohjoismaissa ja Suomessa on runsaasti sosiaalista pääomaa, joka heijastuu muun muassa hyvinvointiin, koulutukseen, hallintoon ja talouteen”, Putnam kommentoi.

Koulutuskeskiviikko-tilaisuudessa Suomen kontekstiin keskustelua johdattelivat tutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta sekä Muutosvoima-valmennusohjelman perustaja Aleksej Fedotov.

”Koulutuksen suhteen olemme tienhaarassa”, kommentoi Fedotov.

”Harrastuneisuus ja vapaa-ajan käyttö ovat keskeisesti yhteydessä nuorten eriarvoistumiseen. Varsinkin tuloerot kaventavat oleellisesti nuorten mahdollisuutta kasvattaa sosiokulttuurista pääomaansa. Kaikilla ei ole mahdollista harrastaa ja saada tukea oppimiselleen”, Fedotov jatkoi.

”Suomessa trendi ei näytä hyvältä. Empatiakuilu eri yhteiskuntaluokkien välillä kasvaa”, kommentoi vuorostaan Maria Ohisalo.

”Kehityksen suuntaa voimme kuitenkin muuttaa, jos todella haluamme niin tehdä”, Ohisalo jatkoi.

Mistä on kyse?