Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Topias Dean, Sitra

Julkaistu 19.12.2018

Järjestöt: Tässä Erätauon kolme hyötyä!

Halusimme osallistaa nekin, jotka eivät yleensä osallistu. Halusimme rikkoa kuplat ja lisätä ymmärrystä. Halusimme lisätä kuulluksi tulemista ja ymmärtää paremmin kohderyhmäämme.
Kirjoittaja

Kuplia, poteroita, möyhöttämistä, ymmärryksen puutetta, ulkopuolisuuden tunnetta. Yleinen keskustelukulttuuri Suomessa on viime vuosina huutanut jotakin uutta: pysähtymistä, tasavertaista osallistumista ja ymmärryksen lisäämistä. Tähän tarpeeseen kehitettiin Sitrassa rakentavan keskustelun Erätauko-malli, jonka tavoitteena on syventää ymmärrystä, ei päästä yksimielisyyteen.

Parempaa keskustelukulttuuria halusivat lähteä luomaan myös järjestökentän toimijat Cultura-säätiö, Lapin Liitto ja Mielellään-verkosto, jotka valittiin noin 30 muun organisaation tavoin viime keväänä mukaan Erätauon mentorointiin. Mutta minkälaista hyötyä järjestöt ovat saaneet Erätauko-keskusteluista? Erätauon avulla järjestöt kokevat voivansa ensinnäkin  kasvattaa tasavertaista osallistumista, vähentää ulkopuolisuuden tunnetta ja lisätä kuulluksi tulemista, toiseksi lisätä ymmärrystä ja hälventää ennakkoluuloja sekä kolmanneksi saada paljon aineksia oman toimintansa kehittämiseen. 

1. Uudet ihmiset mukaan maaseudun kehittämiseen 

Takana neljä Erätauko-keskustelua aiheesta hyvä elämä maaseudulla vuonna 2030. Huikea kierros!” summaa mennyttä vuotta Hanna-Leena Pesonen, Lapin Liiton ennakointikoordinaattori. 

Lapin Liitto on järjestänyt neljä Erätaukoa eri puolilla Lappia maaseudun tulevaisuudesta sekä lisäksi yhden organisaation sisäisen Erätauon aiheesta matkailu. Erätaukoihin yritettiin saada mukaan myös niitä, joiden ääni ei yleensä kuulu maaseudun kehittämisessä – esimerkiksi opettajia, seurakunnan työntekijöitä ja rekkakuskeja.  

”Oivalsin, että olin aiemmin tehnyt kehittämistä aina saman porukan kanssa. Olen osallistanut heitä, jotka muutoinkin ovat asiassa aktiivisia – heitä on helppo saada mukaan. Jotta saisi monipuolista keskustelua, ei kannata tukeutua vain omiin tuttuihin ja omiin verkostoihin. Opimme yhdessä myös, että pitäisi keskustella konsensuksen sijaan enemmän siitä, mistä ollaan eri mieltä ja pitäisi hyväksyä, että on eri Lappeja. Yhteiskunnallisella tasolla näen tärkeänä sen, että monimutkaisten ongelmien kanssa dialogia tarvitaan yhteisen tiedon tuottamisessa ja erilaisten merkitysten löytämisessä”, Pesonen sanoo. 

Lapin Liiton Erätauot järjestettiin vanhoissa pirteissä tai muissa tunnelmallisissa paikoissa rauhoittavan takkatulen ääressä. Oli mukava pysähtyä ja rauhoittua ilman, että tarvitsi keksiä ratkaisuja tai puristaa yhteistä tahtoa. Myös osallistujat arvostivat pysähtymistä: ”Oli voimaannuttavaa, kun ei ollut kiire, eikä tarvinnut olla samaa mieltä tai pyrkiä ratkaisuun, eikä vakuuttaa ketään, sai vain pohtia ääneen!” pohti eräs osallistujista. 

Jatkossa Hanna-Leena toivoo voivansa käyttää Erätaukoa myös Lapin liiton sisäisessä kehittämisessä. Pesonen muistuttaa, että aina kun mietitään ratkaisua, pitää aluksi pysähtyä keskustelemaan, onko mietitty, mitä itse asiassa ratkaistaan. Ja tähän Erätauko sopii erinomaisesti. 

Miksi Erätauko? 

Kun tehdään tulevaisuutta koskevia päätöksiä, jotka koskevat monia ihmisiä, pitää saada moniäänistä keskustelua ja se mahdollistuu Erätauon avulla, koska silloin ei vielä tarvitse miettiä ratkaisuja, vaan avarretaan näkemystä, jotta ymmärretään paremmin käsiteltävää asiaa. 

Haastan mukaan: 

Haastan Erätaukoon mukaan kaikki tahot, jotka tekevät paikallista kehittämistyötä, erityisesti kaikki Suomen Leader-ryhmät.  

Hanna-Leena Pesonen, Lapin Liitto 

2. Maahanmuuttokuplista toisen näkökulman ymmärtämiseen 

Olin aluksi epäluuloinen, kun en ymmärtänyt, mistä oikein on kyse. Mutta kun pääsin itse kokeilemaan Erätauko-keskustelua, tajusin, mikä merkitys sillä on, kun ei pyritä ratkaisuun – saa vain keskustella sekä kuulla erilaisia ääniä ja näkökulmiasanoo Cultura-säätiön hankejohtaja Anna Sidorova 

Cultura-säätiö on järjestänyt tänä vuonna neljä Erätauko-keskustelua. Keskusteluissa on pyritty lisäämään ymmärrystä venäjänkielisten ja kantasuomalaisten kesken, venäjänkielisten ja virkamiesten kesken, eri järjestöjen kesken sekä oman toiminnan sisällä. Palaute osallistujilta on ollut positiivista: ”todella hyvä”, ”jotakin odottamatonta”, ”tätä tarvittiin”.  

Sidorovan mielestä dialogisuus on todella tärkeä integraatioprosessissa ja siihen pitäisi kiinnittää enemmän aikaa ja huomiota. Erätauko-keskustelut tavanomaisista aiheista hälventävät ennakkoluuloja ja ulkopuolisuuden tunnetta. 

Maahanmuuttajille järjestetään yleensä työ- ja kielikoulutusta, mutta jos heidät saisi keskustelemaan tavallisten ihmisten kanssa, ei olisi niin paljon ennakkoluuloja. Ihmisten ulkopuolisuuden tunne voisi hälvetä, jos tuntuisi, että ajetaan samoja asioita, Suomen tulevaisuutta, Sidorova sanoo. 

Maahanmuuttajien kanssa toimiessaan Sidorova on pohtinut, mitä voimme tehdä, jotta ihmiset olisivat tasavertaisia ja jotta jokaisen äänellä olisi merkitystä? Voimme tuoda ihmiset yhteen, pysähtyä hetkeksi ja kuunnella toinen toisiamme. 

Miksi Erätauko? 

Erätauko auttaa meitä luomaan yhteistä tulevaisuutta. 

Haastan mukaan: 

Haastan Erätaukoa kokeilemaan erikieliset yhteisöt ja muut maahanmuuttajajärjestöt rakentamaan keskustelua – ei odottamaan, että joku muu järjestää, vaan kutsumaan itse rohkeasti muita keskusteluun mukaan. 

Anna Sidorova, Cultura-säätiö 

3. Kuulluksi tulemisen merkitys 

Erätauko-keskusteluissa syntyy luottamus toisiin, ja dialogin avulla pystytään keskustelemaan vaikeista asioista, sanoo suunnittelija Päivi Tiittula Valli ry:stä. 

Eläkeliitosta, Eläkkeensaajien Keskusliitosta, Suomen Mielenterveysseurasta ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:stä koostuva Mielellään-verkosto on järjestänyt kymmenen Erätaukoa ympäri Suomen eläköitymiseen liittyvästä muutosvaiheesta. Keskusteluiden avulla haluttiin ymmärtää, mitä muutoksessa tapahtuu liittyen mielen hyvinvointiin, miten järjestöt voisivat tukea ihmisten osallisuutta tässä elämänvaiheessa, ja miten järjestöjen tulisi kehittää omaa toimintaa vastaamaan uusien eläkeläisten tarpeita. 

Ikääntyvät ihmiset jäävät usein yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle, vaikka heillä on paljon näkökulmia, osaamista ja kyvykkyyttäErätaukoon osallistuneet kiittelivätkin, että oli tärkeää tulla kuulluksi, ja että on hienoa, kun asioista keskustellaan syvällisesti ”, sanoo Tiittula. 

Tiittulan mielestä Erätauko onkin yhteiskunnallisten keskusteluiden lisäksi järjestöille ja muille organisaatioille keino tukea ihmisten kuulluksi tulemista, mutta myös saada toimijoiden kokemukset ja näkemykset esille oman toiminnan kehittämiseksi.  

Miksi Erätauko?  

Kokemus tulla kuulluksi on erittäin merkittävä osallistujille. Lisäksi keskusteluissa syntyneet oivallukset ja ymmärrys asioista auttavat ihmistä muutoksessa.   

Haastan mukaan: 

Haluan haastaa Erätauko-keskusteluihin mukaan erityisesti järjestöt sekä päättäjät, mutta myös muita toimijoita, sillä Erätauko on hyvä työväline nopeasti muuttuvassa maailmassa: ymmärryksen lisääntyessä keskustelijoiden oma muutosvastarinta voi lieventyä ja organisaatioille se on keino rakentaa käyttäjälähtöistä keskustelukulttuuria.  

 Päivi Tiittula, Valli ry 

Erätauko-keskusteluja on järjestetty jo yli sata eri puolilla Suomea, ja niihin on osallistunut vuoden loppuun mennessä arviolta 5 500 ihmistä. Myös sinä voit osallistua  tule mukaan järjestämään dialogi ilmastonmuutoksen hillitsemisestä Erätauko-päivänä 29.1. Lue lisää täältä 

Mistä on kyse?