Mitä pitää silmällä vuonna 2024?

Valitsimme pureskeltaviksi asioita ja ilmiöitä, joilla on todennäköisesti vaikutuksia pidemmälläkin tähtäimellä, myös ensi vuoden yli. Tähyilimme tätä tulevan vuoden koostetta varten – nyt jo neljättä kertaa – ilmiöitä niin meillä kuin maailmalla.

Kuten aina, kaikenlaisiin tulevaisuuden ennusteisiin kannattaa suhtautua kriittisesti, sillä varmaa lienee vain epävarmuus. Suosittelemme myös pitämään oman tulevaisuushorisontin avoinna; tunnistamaan heikkoja signaaleja heikkoja signaaleja ja kysymään tarpeeksi usein Mitä jos?

1.    Vaalit: Liki 2 miljardia ihmistä käy vaaliuurnilla 

Vuosi 2024 on maailmanlaajuisesti vaalien supervuosi. Historiallisen vuodesta tekee se, että lähes 2 miljardia ihmistä käy tulevan vuoden aikana vaaliuurnilla. Vaalien luotettavuus ja tasapuolisuus vaihtelee suuresti, mikä varmasti herättää myös keskustelua demokratian tilasta ja tulevaisuudesta. Hengitystään ei esimerkiksi kannata pidätellä sen suhteen, voittaako Putin Venäjällä presidentinvaalit. Suomessa vaalipöhinä alkaa tammikuussa presidentinvaaleilla ja jatkuu alkukesästä EU-parlamenttivaaleilla.

Maailman katseet kohdistuvat eritoten Yhdysvaltoihin, kun selviää, kenestä tulee maan seuraava presidentti. Sillä, kuka on ruorissa Nato-liittouman merkittävimmässä maassa, on vaikutusta myös Suomeen. Vuonna 2024 päättyy myös Ukrainan presidentti Zelenskyin kausi. Pidetäänkö vaalit poikkeusoloissakin? Vai päätykö Zelenskyi jatkamaan toiselle viisivuotiskaudelle?  Vapaus valita oma valtionpää kiinnostaa myös brittiläisessä kansainyhteisössä, kun liikehdintä pois Iso-Britannian monarkian ikeen alta kiihtyy. 

Pidemmän aikavälin vaikutukset?

USA:n vaaleissa pelissä on paljon koko globaalin demokratiakehityksen näkökulmasta, mutta vaikutukset ulottuvat myös lähes kaikille sektoreille ilmastopolitiikasta konfliktien ratkaisuun. Pidemmän aikavälin vaikutuksia on myös Putinin jatkokaudella, joka pitää hänet vallassa vuoteen 2030. Globaalisti vaalien supervuosi on myös demokratian happotesti ja näyttää, mihin suuntaan demokratian tila on menossa (toivottavasti parempaan!).

2.    Neuroteknologia: keskustelu mielen yksityisyydestä hakee kierroksia

Elon Muskin Neuralink-yritys sai loppuvuodesta luvan aloittaa aivosirun testaamisen ihmisellä, ja nyt yritys etsii rohkeita koekaniineita. Ensimmäiset aivosirut on tarkoitus istuttaa neliraajahalvaantuneille potilaille, jotka voisivat sirun avulla käyttää tietokonetta. Ensimmäiset toteutuneet leikkaukset tulevat antamaan pienen välähdyksen neuroteknologian tulevaisuudesta. Ne tulevat myös kiihdyttämään keskustelua paitsi neuroteknologiasta myös ns. mielen yksityisyydestä (cognitive liberty). Tekoälyn ja neuroteknologian kehittyessä keinot esimerkiksi työntekijöiden vireystilan tai mielialan seuraamiseen yleistyvät. Vaakakupeissa ovat vastakkain muun muassa työturvallisuus ja tehokkuus, sekä ihmisten oikeus hyvin perustavanlaatuiseen yksityisyyteen. 

Pidemmän aikavälin vaikutukset?

Aivoimplanteista voi löytyä konkreettista helpotusta elämään esimerkiksi sokeille tai halvaantuneille ihmisille. Vammaisten elämää helpottavat aivosirut ovat kuitenkin vasta ensimmäinen askel – hurjimmissa visioissa ihmiset pystyvät kommunikoimaan synteettisen telepatian avulla. Duke-yliopiston professori Nita Farahany varoittaa, että olemme tärkeässä risteyksessä, jossa määritellään, kuinka vapaasti ihmisten aivot tullaan jatkossa altistamaan seurannalle ja hakkeroinnille. Farahany vaatiikin, että mielen yksityisyys tulisi julistaa ihmisoikeudeksi.

3.    Suomen terveydenhuolto: tukala taloudellinen tilanne ja kasvavat jonot

Hyvinvointialueet täyttävät vuoden. Yksivuotiaiden hyvinvointialueiden paini terveydenhuollon kroonisen raha- ja osaajapulan kanssa jatkuu myös vuonna 2024. Keskustelu terveydenhuollon ympärillä kiihtyy varmasti, sillä henkilöstöpula, jonot tai heikentynyt luottamus julkiseen terveydenhuoltoon tuskin korjaantuvat hetkessä. Uudenlaiset tavat järjestää hoito herättävät toivoa tilanteen paranemisesta. Esimerkiksi Helsingissä Kivikon terveysasemalla päästiin eroon jonoista, kun koko työyhteisö otettiin kehittämiseen mukaan. Lapin hyvinvointialueella kokeiltiin panostaa mielenterveyspäivystykseen lisäämällä hoitopaikkoja ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Vuosi 2024 näyttää, jatketaanko terveydenhuollon uudistamista erilaisin kokeiluin vai kiertyykö keskustelu isomman järjestelmätason remontin ympärille. Entä mikä on erilaisten digi- ja dataratkaisujen merkitys terveydenhuollon parantamisessa?

Pidemmän aikavälin vaikutukset?

Vanheneva väestö ja julkisen terveydenhuollon rahapula eivät ole hyvä yhdistelmä. Jos ihmisten eriarvoinen asema hoidon saannissa kasvaa – osa odottaa jonossa leikkausta vuoden ajan ja osa maksaa leikkauksensa yksityisellä puolella, moni saattaa pohtia, onko hyvinvointivaltion perusta murenemassa. Ehkä pidemmällä aikavälillä päädymmekin keskustelemaan siitä, mitä hyvinvointivaltio oikeastaan tarkoittaa, ja miltä se näyttäisi, jos se “keksittäisiin” nyt? Huolta herättää myös mureneva luottamus julkista terveydenhoitoa kohtaan. Jos ihmiset eivät enää luota perustavanlaatuisten palveluiden saamiseen, millaisia kerrannaisvaikutuksia luottamusvaje aiheuttaa tulevaisuudessa? 

4.    Ilmasto: tasapainottelua keikahduspisteiden kynnyksellä

Vuosi 2023 on jäämässä historiankirjoihin kaikkien aikojen kuumimpana sen ollessa arviolta 1,46 astetta korkeampi kuin esiteollisen ajan 1850–1990 keskiarvo. Kuumenemisen jatkuessa vaarana on ilmastonmuutoksen vaikutuksia katastrofaalisella tavalla kiihdyttävien keikahduspisteiden aktivoituminen jo nyt. Toiveikkaampia puheenaiheita vuodelle 2024 tarjoaa Dubain ilmastokokouksessa nuijittu historiallinen päätöslauselma, jossa ensimmäistä kertaa mainittiin siirtymä pois fossiilisista polttoaineista – joskin väljin sanankääntein. Mutta mitä sopimuksessa itse asiassa sovittiin? Mitä ”siirtymä pois” fossiilisista ”energiajärjestelmistä” tarkalleen ottaen tarkoittaa? Vastauksia kysymyksiin saadaan etsiä vielä vuoden 2024 aikana, jonka loppuun mennessä maailman maiden tulee ilmoittaa omat päivitetyt ilmastotavoitteensa. 

Pidemmän aikavälin vaikutukset?

Ilman tarvittavia lisätoimia maailma on matkalla lähes kolmen asteen lämpenemiseen, millä olisi katastrofaalisia vaikutuksia ekosysteemeille ja ihmisyhteiskunnille. Dubain ilmastokokous pitää kuitenkin yllä toivoa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsemisestä. Tämä edellyttää kuitenkin ripeitä toimia: uusiutuvan energian kasvattamista ja energiatehokkuuden lisäämistä sekä fossiilisten polttoaineiden kulutuksen saamista vihdoin päätöslauselman mukaisesti laskuun. Lämpenemisen pysäyttäminen olisi välttämätöntä, sillä ilmastonmuutoksen kannalta kriittisten keikahduspisteiden ylittämisen vaikutukset ovat todennäköisesti peruuttamattomia sekä mittaluokaltaan ja nopeudeltaan niin suuria, että niihin sopeutuminen käy yhteiskunnille ylivoimaiseksi.

5.    Vihreä siirtymä: pinnalla uusiutuva energia, akkumineraalien kasvava kysyntä ja oikeudenmukaisuus

Tarve kiihdyttää vihreää siirtymää on ilmeinen, mutta näkymät vuodelle 2024 ovat ristiriitaiset. Toisaalta  tulevaisuuskuvaa synkistävät kiristynyt geopoliittinen tilanne, korkeat korot ja inflaatio, mikä saanut niin sijoittajat kuin yrityksetkin toppuuttelemaan investointeja vihreään siirtymään. Vastaavasti Dubain ilmastokokouksen päätöslauselmasta toivotaan vihreälle siirtymälle uutta piristysruisketta vuodelle 2024. Uusiutuvan energian sekä mineraalien ja maametallien kysynnän kasvaessa keskusteluun nousevat vuonna 2024 myös yhä vahvemmin ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset. Silmällä kannattaa pitää myös uusiutuvaan energiaan ennätyksellisesti panostavaa Kiinaa, jonka odotetaan saavuttavan päästöhuippunsa vuoden 2024 aikana. Myös marraskuussa 2024 järjestettävillä Yhdysvaltojen presidentinvaaleilla on tuloksesta riippumatta ratkaiseva vaikutus kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.

Pidemmän aikavälin vaikutukset?

Onko edessä vihreä humahdus vai sittenkin vihreä lässähdys? Tulevaisuudessa vihreä siirtymä kytkeytyy yhä vahvemmin kestävään kilpailukykyyn sekä kansainvälisen järjestelmän ollessa murroksessa myös huoltovarmuus-, omavaraisuus- ja turvallisuusnäkökulmiin. Tämä ennakoi entisestään kiristyvää kansainvälistä kamppailua vihreistä investoinneista. Nähtäväksi jää, miten Suomen kaltaiset pienet markkinaehtoiset maat pärjäävät kilpailussa suurille maille ja niiden yrityksille maksamille tuhdeille tukiaisille. Etenevätkö Suomeen kaavaillut vihreät investoinnit? Entä mitä tapahtuu aluekehitykselle, kun investointihankkeet keskittyvät usein Länsi-Suomeen?

P.S. Kaipaatko lisää? 

Futuristit Amy Daroukakis, Iolanda Carvalho, Ci En L. ja Gonzalo Gregori ovat koonnet vuoden 2024 trendiraportit maailmalta yhteen avoimeen kansioon.

Mitä pitää silmällä vuonna 2024? -koosteen ideointiin ja työstämiseen on osallistunut asiantuntijoita Sitran eri teemoilta. Kyseessä oli neljäs kerta, kun tähyilimme tulevaa vuotta. Jos haluat tutkailla, mitä ennakoimme vuodelle 2023 ja mikä lopulta nousi pinnalle, lue edellinen vuodenvaihdekirjoituksemme: Vuoden 2023 puheenaiheet ja mahdollisuudet. Tai kurkista vielä kauemmas taaksepäin ja lue Vuoden 2022 puheenaiheet, yllätykset ja mahdollisuudet tai Vuoden 2021 puheenaiheet ja mahdollisuudet -kirjoitus.