Arvioitu lukuaika 5 min

Näitä resurssiviisautta lisääviä asioita kokeiltiin taloyhtiöissä

Kuva: Anna Sarkkinen

Kirjoittaja

Julkaistu

Jyväskyläläisissä pilottitaloyhtiöissä kokeiltiin erityyppisiä teknisiä ratkaisuja energian- ja vedenkulutuksen hillitsemiseksi: aurinkopaneeleista vettäsäästäviin suuttimiin ja led-valaisimista tiivisteiden uusimiseen. Nykytekniikan suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen on keskeinen osa resurssiviisauden edistämistä taloyhtiöissä.

Aurinkopaneelit

Viitaniemessä sijaitsevassa asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Aatoksenkatu 6:ssa lähdettiin edistämään resurssiviisautta teknisin keinoin asentamalla rakennuksen katolle 20 paneelin, 5 kW aurinkosähköjärjestelmä. Paneelien arvioitu vuosittainen sähköntuotto on suuruusluokkaa 4000 kWh eli noin 10 % taloyhtiön vuosittaisesta kiinteistösähkön kulutuksesta. Aatoksenkatu 6 toimii tiennäyttäjänä muille taloyhtiöille uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisessä, sillä paneelit ovat ensimmäiset laatuaan Jyväskylässä kerrostaloyhtiön sähköntuotannossa, ja koko Suomenkin mittakaavassa paneelit ovat vielä melkoinen harvinaisuus asunto-osakeyhtiöissä.

Vettä säästävät suuttimet

Toisena konkreettisena toimenpiteenä taloyhtiön kaikkien 53 huoneiston hanoihin vaihdettiin vettä säästävät vakiovirtausventtiilit. Aatoksenkatu 6 oli otollinen kohde venttiilien asentamiseksi, sillä taloyhtiössä ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita, jotka yleensä tehokkaasti vähentävät vedenkulutusta taloyhtiössä. Suuttimien ansiosta vedenkulutus taloyhtiössä putosi 9 %, mikä tarkoittaa euroissa taloyhtiölle vuodessa yhteensä yli 2000 euron säästöä vesilaskussa ja veden lämmitykseen kuluvassa energiassa. Vastaava yhdeksän prosentin pudotus vedenkulutuksessa kaikissa Suomen taloyhtiöissä tarkoittaisi peräti 25 miljoonan euron säästöä vesilaskuissa ja 11 miljoonan euron säästöä veden lämmityskustannuksissa, ja samalla Suomen ilmastopäästöt pienenisivät noin 47 kilotonnia (CO2e).

Ulkovalaistus

Lyhdekatu 4 sijaitsevassa As Oy Jyväskylän Kurjenpolvessa lähdettiin tavoittelemaan energiansäästöä tekniikan avulla uusimalla taloyhtiön elohopeavalaisimet ja hehkulamput energiapiheiksi ledeiksi – muutoksen avulla valaistuksen energiankulutus väheni 80 %. Lyhdekatu 4:ssa tämä tarkoittaa noin tuhannen euron ja 8000 kilowattitunnin vuosittaista säästöä entiseen verrattuna. LED-valaisimien tuoma päästövähennys on vuositasolla noin 4167 kg CO2e, ja jos vastaava valaisinten uusimisurakka toteutettaisiin kaikissa Suomen taloyhtiöissä, päästövähennys olisi peräti 190 kt CO2e.

Ikkunoiden ja ovien tiivistys

Valaistuksen uusimisen lisäksi Lyhdekatu 4:ssa aloitettiin marraskuussa ikkunoiden ja ovien tiivistysurakka tarkastamalla ja uusimalla parveke- ja terassiovien tiivistykset. Resurssiviisaassa taloyhtiössä tiivistys hoidetaan keskitetysti taloyhtiön toimesta ammattilaistyönä, eikä tiivisteiden uusimista jätetä pelkästään asukkaiden vastuulle – tämä takaa fiksun lopputuloksen niin energiansäästön kuin asumisviihtyisyydenkin kannalta. Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen vähentää kylmiä ilmavirtauksia ja mahdollistaa lämpötilojen laskemisen jopa 2 – 3 astetta, asumismukavuuden siitä kärsimättä.

Tilojen käytön mahdollisuudet – hukkaneliöt hyötykäyttöön

Hankkeessa etsittiin myös uudenlaisia ratkaisuja hukkaneliöiden ja vähällä käytöllä olevien tilojen saamiseksi hyötykäyttöön. Taloyhtiöissä on usein monenlaisia yhteisiä tiloja kerhohuoneista varastotiloihin ja pesutuvista kylmäkellareihin, joissa tilankäyttöä on mahdollista tehostaa useilla erilaisilla keinoilla, jotka ovat usein toteutettavissa pienelläkin budjetilla.

Kerhohuone

As Oy Kekkolansadossa Kuokkalassa taloyhtiön vähällä käytöllä ollut kerhohuone koki muodonmuutoksen, kun asukkaat miettivät noin 25 m2:n kokoiselle tilalle uusia käyttötarkoituksia ja uusivat huoneen sisustuksen yhdessä tilasuunnittelijan kanssa. Uudistuksen jälkeen tilaa voi käyttää esimerkiksi perhejuhlien pitopaikkana, tilapäisenä vierashuoneena, jonne voi majoittaa kyläileviä vieraita, tai hyödyntää tilaa etätyön tekemiseen. Suunnitelmissa on myös monenlaisia yhteisiä tilaisuuksia sienikerhosta kisastudioon ja hierojan vastaanottoon, ja uudistetussa kerhohuoneessa onkin jo ehditty järjestää monenlaisia tilaisuuksia asukaskokouksista led-lamppukutsuihin ja jäteneuvontaan.

Kylmäkellari

Mäki-Matissa sijaitsevassa kerrostaloyhtiö As Oy Pitkäkatu 29:ssä lähdettiin puolestaan etsimään ratkaisua kylmäkellarin käytön tehostamiseksi. 50-luvulla rakennetun kerrostalon kylmäkellarissa oli juuri uusitut jäähdytyslaitteet, mutta siitä huolimatta kylmiön käyttöaste oli kuitenkin varsin pieni, arviolta vain viidesosa asukkaille varatuista kopeista olo säännöllisessä käytössä. Tilojen käyttöasteen kasvattamiseksi vajaakäytöllä ollut kylmäkellari vuokrattiin hankkeen ajaksi lähi- ja luomuruokaosuuskunta Mukulaarille, joka vuokrasi osaa kylmiöstä säilytystilaksi myymilleen juureksille ja vihanneksille.

Pyörävarasto

Pitkäkatu 29:ssä mietittiin viisasta tilankäyttöä myös toisesta näkökulmasta. Taloyhtiöön remontoitiin hankkeen aikana uusi pyörävarasto, ja näin saatiin asukkaiden pyörille asianmukaiset säilytystilat ja -telineet. Pyöräilyn edistäminen taloyhtiössä hyvillä, asianmukaisilla pyöräparkeilla on järkevää muiden hyötyjen lisäksi tilankäytön kannalta, sillä yhden auton tarvitsemaan tilaan mahtuu kymmenestä viiteentoista pyörää.

Tilojen käytön tehostamisessa on monia hyviä puolia sekä asukkaan että taloyhtiön näkökulmasta. Jokainen lämmitetty kuutio kuluttaa energiaa, joten tilojen hyötykäyttö tuo kustannussäästöä ja parantaa tehokkuutta. Asukkaille hyöty näkyy muun muassa asumismukavuuden ja -viihtyvyyden lisääntymisenä, kun taloyhtiöstä löytyy monikäyttöisiä yhteisiä tiloja. Jos ylimääräisille tiloille löytyy ulkopuolinen vuokralainen, tuo se mukanaan myös taloudellista hyötyä taloyhtiölle vuokratulojen muodossa, jolloin tuloilla saadaan katettua tilan lämmittämisestä tai viilentämisestä aiheutuvia kustannuksia – esimerkiksi taloyhtiön kylmäkellari voi kuluttaa vuodessa energiaa jopa 7 MWh eli yli 800 euroa.

Jakamistalous tulee taloyhtiöön – syötävä piha kerrostaloon ja sähköpyörä asukkaiden kimppapyöräksi

Jakamistalous on tällä hetkellä iso trendi, josta puhutaan paljon. Kaiken ei tarvitse olla omaa, ja taloyhtiössäkin on fiksua ja ympäristöystävällistä lainata, kierrättää ja omistaa yhdessä. Näin koko taloyhtiö hyötyy ja asumisesta tulee mukavampaa. Jakamistalous voi taloyhtiössä tarkoittaa monenlaisia asioita asukkaiden omien tavaroiden, kuten mehumaijan tai ompelukoneen, lainaamisesta naapureille, suurempiin taloyhtiön yhteishankintoihin, kuten asukkaiden yhteiskäyttöautoon tai -pyörään. Hankkeen aikana pilottitaloyhtiöissä kokeiltiin muuan muassa, kuinka sujuu hyötykasvien kasvatus kerrostalon pihalla asukkaiden yhteisissä viljelylaareissa, sekä luotiin kokeilun avulla toimintamalli asukkaiden yhteiskäytössä olevalle sähköpyörälle.

Hyötypuutarha

As Oy Kekkolansadossa hankittiin taloyhtiön pihalle yhteisiä omenapuita, rakennettiin viljelylaareja sekä aloitettiin puutarhajätteiden kompostointi. Näin haluttiin lisätä pihan viihtyisyyttä, mahdollistaa asukkaille lähiruuan kasvattaminen sekä ravinteiden kierrätys kompostoimalla omalla pihalla. Vehreä piha toimii samalla myös hulevesien eli rakennetuilta alueilta poisjohdettavien sade- ja sulamisvesien suodattajana. Asukkaat tekivät pihatyöt yhdessä talkoovoimin. Laatikoissa kasvatettiin erilaisia helppohoitoisia yrttejä, jotka olivat vapaasti käytettävissä taloyhtiön asukkaiden kesken. Toimenpide lisäsi asukkaiden yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä, ja pienimuotoisella viljelyllä on myös ympäristökasvatuksellinen aspekti. Viihtyisä piha voi asumismukavuuden lisäämisen ohella nostaa myös asuntojen arvoa ja houkuttelevuutta vuokralaisten tai ostajien silmissä.

Yhteiskäyttöinen sähköavusteinen lastipyörä

Kimppapyöräkokeilussa sähköavusteinen lastipyörä kiersi 2-3 viikon kokeilujaksoilla yhteensä kuudessa eri taloyhtiössä. Kokeilu osoitti, että sähköpyörä toimii mainiosti yhteiskäyttöpyöränä. Yhteiskäyttö asukkaiden kesken sujui ongelmitta: pyöränavaimen sai käyttöönsä avainsäilöstä numerokoodilla, ja pyörän sai varata ennakkoon käyttöönsä varauskalenterin kautta. Pyöräilyn päätteeksi akku laitettiin latautumaan seuraavaa käyttäjää varten. Kokeilun päätyttyä yksi taloyhtiöistä, asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Valajankatu 1, sai pyörän pysyvästi käyttöönsä asukkaiden yhteiskäyttöpyöräksi. Valajankatu 1:ssä pyörä oli hyvin aktiivisessa käytössä koko kokeilujakson ajan, ja pyörää käytettiin niin lasten kuin tavaroidenkin kuljetukseen.

Asukkaiden yhteiskäytössä oleva polkupyörä kannustaa ja edistää pyöräilyä, ja pyöräilyn korvatessa yksityisautoilua vähennetään fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia ympäristölle. Esimerkiksi Hollannissa jo viidesosa myydyistä polkupyöristä on sähköisiä ja sähköpolkupyörät ovat rantautumassa myös Suomeen. Tulevaisuuden kaupungeissa sähköpolkupyörillä kuljetaankin niin työpaikoille, kauppaan kuin retkillekin, sillä se on helppo, nopea ja vähäpäästöinen tapa liikkua. Sähköpyörien myynti nelinkertaistui Euroopassa vuosien 2008–2012 välillä. Jos Suomi seuraa sähköpyörien yleistymisessä samaa kehityskaarta kuin Keski-Eurooppa ja yhä useampi autoilija siirtyy sähköpyörän käyttöön, näkyisi se henkilöautojen päästöjen vähenemisenä: Maltillisen arvion mukaan sähköpyörien yleistymisestä seuraisi 4 prosentin päästövähennykset alle 30 kilometrin automatkoilla. Suomessa henkilöautoa käytetään yleisimmin juuri lyhyillä matkoilla, noin 45 % henkilöautomatkoista on alle 5 km pitkiä. Näiden lyhyiden matkojen korvaaminen pyörällä tuo päästösäästöjen lisäksi myös positiivisia terveysvaikutuksia. 

Lisätietoja:

Matkalla kohti resurssiviisaampaa asumista – näin alkuun resurssiviisauden edistämisessä taloyhtiöissä

japary.fi/asuviisaasti/

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Kirjoittaja

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?