Kuva: Minna Hemmilä / Sitra

Julkaistu 11.02.2019

Osaamiseen ja jatkuvaan uudistumiseen perustuva kestävä kasvu on Suomen ainoa menestymisen mahdollisuus

Sitran ja Business Finlandin yhteiset viestit kestävän kasvun vaatimista toimista.
Kirjoittajat
Yliasiamies, Sitra
Mikko Kosonen on Sitran yliasiamies. Hänen päätehtävänsä on Sitran henkisten ja taloudellisten voimavarojen kohdistaminen niin, että Suomesta kehittyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä.
Pääjohtaja, Business Finland
DI Pekka Soini on toiminut Business Finlandin pääjohtajana vuodesta 2012. Ennen sitä hän toimi mm. Nokia Siemen Networksin maajohtajana ja globaalina kehitysjohtajana.

Viime vuosikymmenellä käynnistynyt maailmantalouden kriisi paljasti Suomen elinkeinorakenteen haavoittuvuuden. Kriisin myötä elinkeino- ja innovaatiopolitiikka on useimmissa teollisuus­maissa nostettu talouspolitiikan ytimeen. Näin pitäisi tapahtua myös Suomessa, sillä työllisyyttä ja valtiontaloutta ei saada kestävälle pohjalle ilman elinkeinorakenteen uudistumista ja monipuolistumista.

Tarvitsemme Suomeen lisää kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Suomen kilpailukyky voi pitkällä aikavälillä perustua vain ylivoimaiseen lisäarvoon. Vahva osaamisperusta ja sen varaan syntyvät uudet innovatiiviset tuotteet, palvelut ja kasvualat ovat keskeisessä asemassa kansantalouden kestävyyden turvaamisessa. Tarvitsemme vahvat kannusteet yritysten ja elinkeinorakenteen jatkuvalle uudistumiselle.

Kasvua tukevaa rakennemuutosta ja talouden kilpailukyvyn vahvistumista voidaan vauhdittaa strategisella elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla. Sen ytimessä on yritysten ja julkis­hallinnon tiivis yhteistyö uusien lupaavien kasvualueiden tunnistamisessa ja kehittämisessä. Elinkeinorakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen vaatii ekosysteemitason toimenpiteitä.

Tutkimukseen, osaamiseen ja innovaatiotoimintaan tehtyjen panostusten taloudellinen vaikutus ratkaistaan lopulta avoimessa kilpailussa globaaleilla markkinoilla. Innovatiivisen idean matka vientikaupoiksi ja Suomeen suuntautuviksi investoinneiksi on haastavan pitkä. Suomi ei saa olla tällä polulla miltään osin kilpailijamaita heikompi. Korkealaatuisen osaamisperustan sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulee Suomessa yhdistyä saumattomasti maailmanluokan liiketoimintaosaamiseen, kansainvälistymispalveluihin ja viennin rahoitukseen.

Osaaminen ja jatkuva uudistuminen kestävän kasvun tärkeimmät tekijät

Vastuullinen politiikka pyrkii turvaamaan kansalaisten hyvinvoinnin pitkällä aikavälillä. Hyvinvoinnin perustana oleva talouskasvu perustuu lähes täysin osaamista ja innovaatioita luoviin aineettomiin investointeihin. Hallitus joutuu päätöksenteossaan ottamaan huomioon lyhyen aikavälin näkymät ja reunaehdot, mutta hyvinvoinnin perustaa pitkäjänteisesti rakentavien investointien laiminlyönti johtaa väistämättä kurjistumisen kierteeseen. Panostus tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on tutkitusti tuottava investointi – ei pelkkä kuluerä.

  • Tarvitsemme selkeän ja innostavan vision siitä, että Suomen menestys ja hyvinvointi rakentuvat osaamisen ja innovaatioiden varaan.
  • Tavoitteeksemme tulisi asettaa kansallisten t&k-panostusten nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja Suomen asemoiminen pitkällä aikavälillä yhdeksi innovaatio­investointien johtavista maista maailmassa – sekä määrällisesti että laadullisesti.

Suomen uudistumista vauhdittavaan rahoitukseen olisi saatava ennustettavuutta ja selvä tasokorotus

Yritysten, liiketoimintaekosysteemien ja kansantalouksien menestys ei synny vahingossa. Yritysten ja liiketoimintaekosysteemien uudistumiseen ja kasvuun tähtäävät strategiset investoinnit tehdään vuosien tai vuosikymmenten aikajännettä ajatellen. Yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten kehityksen täytyy olla ennakoitavissa useita vuosia tulevaisuuteen, jotta julkisilla kannusteilla ja toimintaympäristön kehittämistoimilla olisi suurin mahdollinen vaikutus yritysten strategiseen päätöksentekoon. Jos julkishallinnon panostukset ja painopisteet heilahtelevat yllättävästi vuosittain, muodostaa se yritysten näkökulmasta poliittisen riskin, joka pienentää olennaisesti kannusteiden vaikuttavuutta.

Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön erityiseksi haasteeksi on kuluvan vuosikymmenen aikana muodostunut merkittävästi kilpailijamaita heikommat ja vaikeasti ennustettavissa olevat rahoituskannusteet yritysten rohkeaan uudistumiseen sekä pienet panostukset yritystoimintaa lähellä olevaan tutkimukseen.

  • Tarvitsemme uskottavan sitoumuksen julkisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ja -palvelujen kehityksestä
  • Yrityksiämme ja elinkeinojamme rohkeasti uudistaviin innovaatiotoiminnan avustusmuotoisiin kannusteisiin tulisi kohdistaa 300 miljoonan euron tasokorotus nykytasoon verrattuna. Tasokorotus kannattaa toteuttaa vaiheittain, ja merkittävä osa lisärahoituksesta tulisi kohdentaa innovaatiovetoiseen verkottuneeseen tutkimukseen yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimus­laitoksissa sekä tutkijoiden ja tutkimuksen hyödyntäjien välisen strategisen yhteistyön kehittämiseen.

Kasvuyrityksille on turvattava niiden tarvitsemat osaajat

Yritysten kasvu ja uudistuminen eivät tapahdu ilman osaavaa henkilöstöä. Monien alojen erityisosaajista on jo nyt huutava pula. Ammattitaitoisen työvoiman puute on tällä hetkellä yksi suurimmista pk-yritysten kasvua rajoittavista tekijöistä kaikkialla Suomessa. Yritykset ja tutkimusorganisaatiot kilpailevat parhaista osaajista globaalisti.

Kestävän kasvun esteiden poistaminen vaatii monenlaisia toimenpiteitä: tutkintoon johtavan koulutuksen kehittämistä, työuran aikana tapahtuvan jatkuvan oppimisen uudistamista sekä ulkomaisten osaajien aktiivista houkuttelua Suomeen. Lisäksi on varmistettava, että työntekijöiden on mahdollisimman helppoa vaihtaa työpaikkaa. On sekä työntekijöiden, kasvuyritysten että kansantalouden edun mukaista, että työntekijät voivat helposti hakeutua tehtäviin, joissa heidän osaamisensa on parhaassa mahdollisessa käytössä.

  • Tutkintoon johtavan koulutusten mitoitus ja suuntaaminen tulee perustaa korkealaatuiseen ennakointitoimintaan. Koulutusta kannattaa kehittää siten, että opiskelijat saavat parhaat mahdolliset valmiudet jatkuvaan oppimiseen myös tutkinnon jälkeen.
  • Sekä yrityksille että työntekijöille kannattaa tarjota vahvat kannusteet osaamisen jatkuvaan ja työelämän muutoksia ennakoivaan kehittämiseen.
  • Suomessa oleville ulkomaisille opiskelijoille kannattaa suunnata kannusteita ja palveluita, jotka kannustavat jäämään Suomeen ja työllistymään koulutusta vastaaviin tehtäviin.
  • Ulkomaisia huippuosaajia, startup -tiimejä ja kansainvälisiä kasvuyrityksiä kannattaa aktiivisesti houkutella Suomeen maakuvatyön ja kohdennetun markkinoinnin keinoin.

Avaintoimijoiden olisi sitouduttava yhteistyöhön ja yhteisiin valintoihin

Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa jättää yhtään hyvää ideaa hyödyntämättä. Julkisten palvelujen ja kannusteiden on tuettava tuotto-odotuksiltaan lupaavimpia asiakkaita ja hankkeita riippumatta niiden aihepiiristä tai sijaintipaikasta. Elinkeinorakenteen monipuolistuminen on tavoiteltavaa myös julkisen talouden riskien ja kausivaihtelujen hallinnan kannalta.

Suomen on kuitenkin tehtävä myös valintoja. Globaalissa kilpailussa Suomi tarvitsee maailmanluokan osaamiskeskittymiä, verkostoja ja kehitysympäristöjä. Niitä pieni maa pystyy luomaan ja kehittämään vain rajallisesti. Julkisten toimijoiden yhteiset valinnat lisäävät toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Monet erityisen lupaavat liiketoimintamahdollisuudet liittyvät globaalien kestävyysongelmien ratkaisemiseen. Tutkimus- ja innovaatio­panostukset luovat perustaa viennin kasvulle, mutta ne voivat samalla myös ratkoa yhteiskunnan haasteita ja parantaa elämänlaatua Suomessa.

  • Innovaatiojärjestelmän keskeisillä julkisilla toimijoilla tulisi olla kannusteet toteuttaa yhdessä yritysmaailman kanssa osallistavia prosesseja, joissa tunnistetaan Suomen kannalta erityisen lupaavia uusia liiketoiminta-alueita ja ekosysteemiaihioita sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sisältöjä.
  • Prosessien tulisi sitouttaa ja organisoida uusien kasvualueiden ja -ekosysteemien pitkäjänteiseen kehittämiseen parhaat toteuttajat, keskeiset sidosryhmät ja tarvittavat voimavarat.

Kaikki hallinnonalat on saatava mukaan kestävää kasvua vauhdittamaan

Taloutta uudistavat innovaatiot syntyvät yritysten, yhteistyökumppanien, tutkijoiden, asiakkaiden ja julkisten toimijoiden monimuotoisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön seurauksena. Menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa Suomen tulee yhdistää vahva osaamispohja ja tiiviit kansainväliset kontaktit erinomaisiin yrityspalveluihin ja uudistaviin rahoituskannusteisiin. Samalla on huolehdittava kokonaisvaltaisesti yrittäjyyttä, vientiä ja riskinottoa suosivasta yritysten toimintaympäristöstä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaista markkinaympäristöä, joka sallii innovatiiviset ratkaisut. Julkinen sektori voi edistää innovaatioita luomalla määrätietoisesti omilla hankinnoillaan uudenlaista kysyntää ja pilotointimahdollisuuksia uusille ratkaisuille. Ekosysteemitason toimintamalleja kannattaa kehittää ja kokeilla ripeästi.

  • Valtionhallinnon läpileikkaavaksi periaatteeksi tulisi ottaa yritysten toimintaympäristön kehittäminen uusia ratkaisuja edistävään suuntaan. Suomen tulisi pyrkiä valituilla aloilla maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi.

Mistä on kyse?