Arvioitu lukuaika 2 min

Poikkeusajan dialogeissa jakolinjoja ja kriisin jälkiä

Lokakuun Poikkeusajan dialogien keskusteluissa käytiin läpi koronakriisin jälkiä ja yhteiskuntaan syntyneitä uusia jakolinjoja.

Kuva: Topias Dean / Sitra

Julkaistu

Tällä kertaa keskusteluja käytiin työyhteisöissä, järjestöissä, ammattikorkeakouluissa ja seurakunnissa Ahvenanmaalla, Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Yhteensä Poikkeusajan dialogeja järjestettiin kaksitoista ja niihin otti osaa 84 osallistujaa.

Huomio 1: Suhde koronarokotuksiin jakaa suomalaisia

Yhteiskunnan avautuminen oli monille osallistujista iloinen asia.

Suhtautuminen koronarokotuksiin on kuitenkin jakanut yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Osa keskustelijoista kertoi yhteisöissään olevan samaan aikaan ihmisiä, joita ei vielä ole rokotettu sekä niitä, jotka pelkäävät viruksen tarttumista.

Rokottamattomien syyllistäminen ja muiden valintojen tuomitseminen taustoja tuntematta oli keskustelijoista liian suoraviivainen ratkaisu monimutkaiseen haasteeseen. Kaikki on kuitenkin pidettävä yhteiskunnassa mukana.

Huomio 2: Myötätunto voi korjata keskusteluilmapiiriä

Kärjistynyt yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri, joka levittyy arkiseen elämänpiiriin, esimerkiksi kauppatilanteisiin ja kiistat, joita käydään esimerkiksi maskin käytöstä ja turvaväleistä, huolestuttivat keskustelijoita.

Disinformaatiosta mediassa on tullut valtavirtaa ja toisinaan disinformaatio on hankalasti kokonaisuudesta erotettavissa. Erityisesti rokotteista puhuminen koetaan vaikeaksi jyrkkien jakolinjojen yli, vaikka samalla keskustelua halutaan kovasti käydä. Keskustelijat kaipasivat moniäänisempää ja myötätuntoisempaa julkista keskustelua.

Huomio 3: Ikäihmiset ja nuoret kärsineet pitkästä poikkeusajasta

Poikkeusajan nähtiin vaikuttaneen erityisesti nuoriin ja ikäihmisiin. Vanhusten yksinäisyys ja mahdollisuudet osallistua digitalisoituvaan yhteiskuntaan askarrutti keskustelijoita.

Myös nuorista ja etäyhteyksien varaan heitetyistä opiskelijoista, joille opiskelijaidentiteetin rakentaminen ja ylläpitäminen vailla tuntumaa oman alan yhteisöön oli vaikeaa, kannettiin huolta.

Huomio 4: Työn uudet käytännöt muovaavat osallistumista ja kohtaamista

Osa etätyöhön siirtyneistä on palannut lähi- tai hybridityöhön. Hybridityössä on vielä totuttelemista, mutta kokoaikaisen etätyön päättyminen oli ollut suurimmalle osalle energisoivaa.  Osa oli huolissaan siitä, lipsummeko koronaa edeltävään oravanpyörään. Osa keskustelijoista toivoi, että he löytäisivät tasapainon arkeensa.

Poikkeusaikana työn käytäntöjä on uudistettu. Parhaimmillaan etätyö on ollut tehokasta, työkalut toimivia ja osallistuminen kokouksiin ja tilaisuuksiin vaivatonta. Toisaalta tunnetta kohtaamisesta ei aina tule. Työn tulevaisuudelta toivotaankin monenlaisia osallistumisen ja kohtaamisen tapoja.

Koko yhteenveto Erätauko-säätiön sivuilla

Tiedote VM:n sivuilta

Julkaistu