Kuva: Ronan Browne

Julkaistu 23.04.2015

Resurssiviisas liikkuminen mullistaa liikenteen ja säästää rahaa

Kuinka voisimme vähentää riippuvaisuuttamme fossiilisista polttoaineista liikenteessä?
Kirjoittajat
Johtava asiantuntija, Liiketoiminnan kehitys, Sitra
Lari Rajantie on kestävän kehityksen, resurssiviisauden ja liiketoiminnan kehittämisen sekatyöläinen. Hänen työpöydällään on suloisessa sekasotkussa mm. kestävää kuluttamista, resurssiviisaita kaupunkeja ja kehitysmaita.
Asiantuntija, Sitra
Hanna-Leena työskentelee asiantuntijana Sitran resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemalla. Hän vastaa projektipäällikkönä kesäkuussa 2017 järjestettävästä World Circular Economy Forum 2017 -tapahtumasta.

Bensan katku, moottorin ulvonta ja taivaanrantaan jatkuva moottoritie ovat niitä asioita, joiden varaan länsimainen yhteiskunta on rakennettu. Nyt niiden on aika siirtyä nostalgisiksi muistoiksi. Tulevaisuuden resurssiviisaat liikkumisratkaisut tekevät liikkumisen helpommaksi, halvemmaksi ja mukavammaksi.

Liikenne toimii nykyisin melkein kokonaan fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Siksi se aiheuttaa viidesosan Suomen ilmastopäästöistä (LVM) ja tekee pitkien etäisyyksien maan kansantalouden erityisen alttiiksi öljyn hinnan heilahteluille. Olisiko meidän mahdollista vähentää riippuvaisuuttamme fossiilisista polttoaineista liikenteessä? Miten se voitaisiin tehdä? Mitä kaikkea muutos toisi tilalle?

Jyväskylässä on pohdittu Sitran tuella visiota tulevaisuuden resurssiviisaasta kaupungista, jossa myös liikkuminen tapahtuu täysin ilman fossiilisia polttoaineita ja ilmastopäästöjä. Vision toteutuminen on yllättävän lähellä; monet tarvittavista ratkaisuista on mahdollista toteuttaa jo nykytekniikalla. Ja mikä tärkeintä, resurssiviisaat liikenteen ratkaisut tarjoavat kaupungeille ja kunnille huomattavan potentiaalin myös rahamääräisille hyödyille: Sitran teettämän selvityksen mukaan Jyväskylän kokoinen kaupunki voi saada jopa noin 95 miljoonan euron alueelliset hyödyt satsaamalla resurssiviisaaseen liikkumiseen.

Tulevaisuuden resurssiviisas liikenne perustuu erilaisten liikkumismuotojen älykkääseen ja saumattomaan yhteispeliin. Toimivalla yhdyskuntasuunnittelulla sekä lähi- ja liikkuvilla palveluilla vähennetään turhan liikkumisen tarvetta. Jalankulku ja pyöräily on tehty lyhyillä matkoilla houkuttelevimmaksi vaihtoehdoksi, ja tarvittaessa käytetään sähkö- tai kuormapyörää. Tehokas joukkoliikenne sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin ja on tehty älykkäillä palveluilla helpoksi ja mukavaksi käyttää. Oman auton sijaan käytetään älykkäitä robotti- ja yhteiskäyttöautoja ja kimppakyytejä. Ne yksityisautot, joita on jäljellä, toimivat sähköllä tai kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla kuten biokaasulla.

Tulevaisuudessa vain harva omistaa omaa autoa

Tällä hetkellä oma auto on monelle suomalaiselle rakas, eikä siitä luopuminen tunnu edes vakavasti otettavalta vaihtoehdolta. Sitran teettämän tutkimuksen mukaan joka kuudes auton omistaja olisi valmis luopumaan autostaan ja vaihtamaan yhteiskäyttöautoon. Mutta mahdollisuuksiakin on: puolet autonomistajista olisi valmiita vaihtamaan autonsa sähkö- tai biokaasuautoon. Ja kun erilaiset yhteiskäyttöratkaisut kehittyvät ja tulevat helppokäyttöisemmiksi ja arkisemmiksi, voi olettaa että kiinnostus niihinkin lisääntyy. Harvalla meistä on niin paljon ylimääräistä rahaa, että on varaa seisottaa kymmenien tuhansien edestä peltiä parkkipaikalla tyhjän panttina.

On todennäköistä, että valtaosa tulevaisuuden henkilöautoista yhä useampi toimii sähköllä. Polttomoottori on sähkömoottoriin verrattuna kömpelö, tehoton ja kallis. Silti tulevaisuudessakin nähdään myös polttomoottorilla toimivia autoja. Paikallisella uusiutuvalla polttoaineella toimiva biokaasuauto soveltuu vielä pitkään sähköautoa paremmin kulkuvälineeksi pidemmälle matkalle.

Biokaasun tuottamisessa alueellisesti olisi monia etuja. Ensinnäkin, kuluttajat hyötyisivät, kun halvempi biokaasu korvaisi kallista tuontipolttoainetta. Toiseksi, paikallinen tuotanto vauhdittaisi osaltaan aluetaloutta. Kolmantena hyötynä olisi se, että osa kaasusta voitaisiin tuottaa jätteestä, jolloin jätteen uudelleenkäyttö kasvaisi.

Keskeinen osa resurssiviisasta liikennejärjestelmää on toimiva joukkoliikenne. Nykyisin Jyväskylän seudun asukkaista noin 55 prosenttia käyttää julkista liikennettä harvemmin kuin kerran viikossa. Seudulla toteutettiin Bussiloikka-hanke, jossa kokeiltiin keinoja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi. Maksuttomien ja alennushintaisten matkojen sekä erilaisten kampanjoiden myötä joukkoliikennettä saatiin käyttämään runsaasti sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät sitä yleensä käytä. Esimerkiksi Valon kaupunki -tapahtuman yhteydessä järjestetty maksuton joukkoliikenne nosti käyttäjämäärää päivän aikana noin 140%.

Resurssiviisas liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa älykkäät palvelut yhdistävät erilaiset liikkumismuodot saumattomasti yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa asukkaat voivat valita tilanteen mukaan parhaan liikkumismuodon. Nämä kolme esiteltyä toimenpidettä (sähkö- ja biokaasuautojen yleisempi käyttö, biokaasun hyödyntäminen joukkoliikenteessä sekä palvelevampi joukkoliikenne) edustavat vain osaa tästä kokonaisuudesta, mutta ne antavat suuntaa niistä vaikutuksista, joita liikennejärjestelmää kehittämällä voidaan saada aikaan. Yksinomaan taloudellisten ja ympäristövaikutusten ohella tärkeitä resurssiviisaan liikkumisen hyötyjä ovat myös asukkaiden lyhyemmät matka-ajat ruuhkien vähentyessä, parempi joukkoliikenteen palveluaste, ja esimerkiksi työmatkapyöräilyn tuomat terveyshyödyt.

Lue vision taloudellisista vaikutuksista: Resurssiviisas liikkuminen tarjoaa huomattavia aluetaloudellisia hyötyjä

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, Liiketoiminnan kehitys, Sitra

+358 (294) 618 423

lari.rajantie@sitra.fi