Sitran lausunto Euroopan komission demokratian kilpi -aloitteesta

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kiittää Euroopan komissiota aloitteen käynnistämisestä aikana, jolloin eurooppalaiseen demokratiaan kohdistuu paineita niin sisältä kuin ulkoa. Tiedämme liiankin hyvin, että liberaalin demokratian instituutioita ei voida pitää itsestäänselvyyksinä, ja että demokratia voi luisua taaksepäin.

Sitran päähuomiot 

• Demokratiakilven neljä teemaa on valittu hyvin. Ne kytkeytyvät toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja toiminta kaikilla näillä osa-alueilla voi merkittävästi vahvistaa eurooppalaista demokratiaa. Sitra keskittyy kommenteissaan ensisijaisesti neljänteen teemaan: kansalaisten osallistumisen ja sitoutumisen edistämiseen. 

• Kun otetaan huomioon sosiaalisen median tärkeä rooli ja tekoälyn kasvava vaikutus tämänhetkisessä informaatioympäristössä sekä yleisen mielipiteen, poliittisten näkemysten ja valintojen muokkaamisessa, on välttämätöntä varmistaa demokratiaan liittyvien toimien yhteensovittaminen dataunionin, Digitaalinen Eurooppa -rahoitusohjelman ja tekoälyn alalla toteutettujen toimien kanssa. 

• On myös tärkeää jatkaa ja lisätä demokratiaan liittyvien toimien rahoitusta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Eurooppalaista  demokratiaa voidaan ja pitää puolustaa, mutta tämä edellyttää koordinoitua toimintaa ja riittäviä taloudellisia resursseja Euroopan tasolla. 

Kansalaisten osallistumisen ja sitoutumisen lisääminen demokratiateknologioiden avulla 

Sitra pitää demokratiakilpialoitteen ”neljättä pilaria” tervetulleena, sillä tehokas kansalaisten osallistuminen ja sitoutuminen ovat edellytyksiä demokraattisten järjestelmien legitimiteetille. Kun kansalaiset kokevat, että instituutiot eivät palvele heitä tai että heidän äänensä ei kuulu, autoritaariset narratiivit ja yksinkertaistetut ratkaisut voivat näyttäytyä houkuttelevina. 

EU:n instituutioiden piirissä ja monissa jäsenvaltioissa on viime vuosina onnistuneesti pilotoitu uusia kansalaisten osallistumismuotoja, kuten kansalaispaneeleja ja -dialogeja. Näiden tärkeiden mekanismien pohjalta demokraattisten innovaatioiden kehittämisen seuraavassa vaiheessa on oltava mukana vähintään seuraavat kaksi keskeistä asiaa: 

1. Laajan digitaalisen osallistumisen yhdistäminen pienryhmien syvempään sitoutumiseen eli toisin sanoen ”maxi- ja miniyleisöjen” integroiminen. 
2. Kytkennän vahvistaminen poliittiseen päätöksentekoon eli osallistumismekanismien vaikutuksen lisääminen todellisiin poliittisiin päätöksiin. 

Osallistuvan demokratian laajentamiseksi ja sen valtavirtaistamiseksi kaikilla hallinnon tasoilla tarvitaan vahvempaa eurooppalaista sitoutumista eurooppalaisen demokratiateknologian (engl. Civic Tech) edistämiseen.

Civic Tech viittaa laajasti digitaalisiin työkaluihin, jotka on suunniteltu alusta alkaen tukemaan demokraattista vuorovaikutusta, osallistumista ja päätöksentekoa. OECD määrittelee Civic Techin seuraavasti: ”Digitaalisten teknologioiden käyttö demokratian vahvistamiseksi mahdollistamalla kansalaisten tiedonsaanti, osallistuminen päätöksentekoon ja politiikan muotoiluun sekä hallitusten reagointikyvyn ja vastuullisuuden lisääminen” (OECD 2025, tulossa). Esimerkkejä ovat osallistumisalustat, vaalikoneet, joukkoistamistyökalut jne. 

Eurooppalaisia Civic Tech -alustoja ja -sovelluksia tulisi pitää osana teknologioiden sovelluskerrosta, jonka suhteen Euroopan on lisättävä riippumattomuuttaan. Ihannetapauksessa ne vahvistaisivat sekä eurooppalaista demokratiaa että lisäisivät teknologista suvereniteettia edistämällä elinvoimaista eurooppalaista Civic Tech -ekosysteemiä. ”Eurostack”-ajattelutavan mukaisesti avoimen lähdekoodin Civic Tech -alustoja tulisi edistää. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat mahdollistaa hajautetut, läpinäkyvät ja yhteensopivat digitaaliset palvelut, jotka voivat tarjota vaihtoehtoja nykyisille keskitetyille alustoille ja auttaa välttämään toimittajalukon. Tämä ei ole ristiriidassa kilpailukykyisten markkinoiden tai kaupallisten liiketoimintamallien kanssa. 

Civic Tech tarjoaa myös merkittävän mahdollisuuden eurooppalaisille ohjelmistokehittäjille ja palveluntarjoajille: Euroopan Civic Tech -markkinoiden on arvioitu olevan noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2022, ja niiden potentiaali kasvaa 500 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä. 

Suomessa Sitra on toteuttanut laajamittaisia kokeiluja käyttämällä avoimen lähdekoodin Polis-alustaa. Olemme fasilitoineet yli 30 Polis-keskustelua monenlaisissa yhteyksissä vihreän siirtymän edistämisestä julkisten palvelujen parantamiseen. Kiinnostus kasvaa kaikilla hallinnon tasoilla kunnista ministeriöihin. 

Yhdessä DigiFinlandin kanssa Sitra on tehnyt Poliksesta GDPR-yhteensopivan ja saavutettavan. (DigiFinland on julkisen sektorin yritys, joka keskittyy kehittämään, ylläpitämään ja tarjoamaan kansallisia digitaalisia palveluja, jotka parantavat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen, pelastuspalvelujen ja muiden alojen tuottavuutta ja tehokkuutta.) Sitra rahoittaa myös siemenrahoituksella avoimen lähdekoodin yhteisöä Poliksen ympärillä edistääkseen yhteisöllistä oppimista, läpinäkyvyyttä ja julkisten käyttäjien kehityskustannusten alentamista. Tavoitteenamme on laajentaa tämä yhteisö eurooppalaiselle tasolle. 
 
Polis antaa kansalaisille mahdollisuuden asettaa asialistan paitsi äänestämällä verkossa, myös antamalla heille mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään muiden äänestettäväksi. Polista on käytetty ainakin Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Taiwanissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Polis on vain yksi esimerkki; monia muita alustoja on olemassa, niin avoimen lähdekoodin alustoja kuin suljettuja alustoja. Sitra on myös pyrkinyt kehittämään uusia ratkaisuja kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi vaaleissa kaikilla tasoilla, mukaan lukien uuden avoimen lähdekoodin alustan vaalikoneille ja sivistävän vaalikoneen konseptin. Näitä molempia on käytetty menestyksekkäästi nuorten äänestäjien aktivoimiseen ennen kansallisia vaaleja.

Useita pullonkauloja on kuitenkin edelleen. Civic Tech -kentällä viime vuosina eri maissa tehtyjen havaintojen perusteella Sitra on tunnistanut yhteisiä haasteita.  Ensinnäkin virkamiehet eivät usein ole tietoisia Civic Tech -työkaluista ja heillä saattaa olla osaamisvajetta niiden tehokkaassa käyttöönotossa.   Toiseksi avoimen lähdekoodin työkalujen kehittäminen ja ylläpito kärsii resurssien ja kyvykkyyksien puutteesta. Kolmanneksi kollektiivinen oppiminen Euroopan laajuisesti on rajallista, mikä johtaa samojen virheiden toistamiseen Euroopan eri maissa. Kokeiluihin, tutkimukseen ja osallistuvaan yhteissuunnitteluun julkisen sektorin toimijoiden välillä ei keskitytä riittävästi. Lisäksi on kasvavaa kiinnostusta käyttää tekoälyä Civic Techissä vähentämään henkilöstökustannuksia ja parantamaan tulosten analysointia ja hyödyntämistä. Yhteisen eurooppalaisen, jaettuihin arvoihin perustuvan ja kansalaiskeskeisen lähestymistavan edistäminen tekoälyn käyttöönotossa eurooppalaisen Civic Techin vahvistamisessa tulisi edistää. 
 
Elinkeinoelämän puolella Civic Tech -yritykset kohtaavat useita esteitä yrittäessään laajentua kotimarkkinoidensa ulkopuolelle. Näitä ovat ensinnäkin rajallinen ymmärrys EU-lainsäädännöstä, kuten GDPR:stä, saavutettavuusvaatimuksista ja siitä, miten osallistua julkisiin hankintaprosesseihin. Toiseksi, koska noin puolet Civic Tech -teknologioista perustuu tällä hetkellä avoimeen lähdekoodiin, avoimen lähdekoodin kehittämisen ja ylläpidon parempi koordinointi on tarpeen. Kolmantena ovat huolet tietoturvasta ja tietosuojasta, mikä korostaa eurooppalaisen tietoturva- ja tietosuojainfrastruktuurin tarpeellisuutta.

Näiden haasteiden ratkaisemiseksi ehdotamme eurooppalaisen Civic Tech Hubin (CTH) perustamista. Civic Tech -ekosysteemin kehittäminen demokratiakilpialoitteen puitteissa on olennaista tarvittavan poliittisen tuen ja rahoituksen varmistamiseksi. 

CTH nojaisi seuraaviin periaatteisiin: 

1. Eurooppalaisiin arvoihin, jotka on kirjattu EU:n perussopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan.
2. EU-lainsäädännön, mukaan lukien digimarkkinasäädös, digipalvelusäädös, yleinen tietosuoja-asetus GDPR, tekoälyasetus ja Yhteentoimiva Eurooppa -asetus, tinkimättömään noudattamiseen alusta alkaen. 
3. Sitoutumiseen teknologisen suvereniteetin vahvistamiseen ja elinvoimaisen eurooppalaisen Civic Tech -ekosysteemin edistämiseen.   

CTH toimisi julkishallintojen, Civic Tech -alan ja kansalaisten rajapinnassa kaikilla tasoilla. CTH tukisi julkisten hallintojen Civic Tech -työkalujen käyttöönottoa ja ylläpitoa sekä auttaisi kilpailuneutraalilla tavalla Civic Tech -yrityksiä ymmärtämään EU-sääntelyä ja laajentumaan kansallisten markkinoidensa ulkopuolelle. Se voisi myös tukea avoimen lähdekoodin Civic Tech -sovellusten hosting-palveluita ja ylläpitoa, kunhan alustat noudattaisivat perustavia periaatteita. Tarkka palvelutarjoama kehitettäisiin ja validoitaisiin yhteistyössä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa.

Demokratia vaatii tervettä media- ja sosiaalisen median ympäristöä 

Demokratiakilven kolme ensimmäistä pilaria ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Demokraattiselle päätöksenteolle tai reiluille vaaleille ei ole perustaa, ellei kansalaisilla ole käytettävissään faktoja ja laadukasta tietoa. Kansalaisten on voitava käydä keskusteluja keskenään ja osallistua julkiseen keskusteluun ilman pelkoa disinformaatiosta tai manipuloinnista. Heidän on voitava käyttää sananvapauttaan ilman pelkoa vihapuheesta ja trollauksesta. Yhteiskuntamme eivät ole kestäviä, ellemme torju ulkoista manipulaatiota ja häirintää tehokkaasti. Euroopan ponnisteluja näillä alueilla on vahvistettava. 
 
Sosiaalisella medialla on viime vuosina ollut yhä keskeisempi rooli vaaleissa ja poliittisten mielipiteiden muodostumisessa, kun siitä on tullut yhä useamman ihmisen tärkein uutislähde. Tämä pätee erityisesti nuoriin, jotka ovat kasvaneet älypuhelinten ja sosiaalisen median parissa. Hiljattainen kysely Suomessa osoitti, että Tik Tok on ylivoimaisesti suosituin uutislähde alle 18-vuotiaiden keskuudessa. 
 
Euroopan ponnistelut demokratian kannalta terveen ja turvallisen sosiaalisen median ympäristön varmistamiseksi ovat siis ensiarvoisen tärkeitä. Euroopan komission ja Euroopan parlamentin viime kausilla hyväksyttiin useita EU-säädöksiä, joiden tavoitteena on edistää turvallisempaa mediaympäristöä. Erityisesti digipalvelusäädös (DSA) on tärkeä, koska se asettaa yhteiset EU-säännöt laittoman sisällön torjumiseksi sekä kansalaiskeskustelulle, vaaleille ja yleiselle turvallisuudelle aiheutuvien systeemisten riskien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. DSA on pantava täytäntöön tehokkaasti. Lisäksi Digital Europe-, Horisontti- ja CERV-rahoitusohjelmien tukitoimet, joiden tavoitteena on ymmärtää mediaympäristöä, vahvistaa kansallisia toimia medialukutaidossa ja ponnisteluja disinformaation ja vihapuheen torjumiseksi, ovat tärkeämpiä kuin koskaan.