Arvioitu lukuaika 7 min

Soilfood muuttaa pellot hiilinieluiksi

Nopeasti kasvanut yritys jalostaa teollisuuden sivuvirroista lannoitteita ja maanparannusaineita.

Härkäpavun verso, jota on lannoitettu apulannan sijaan Soilfoodin kierrätyslannoitteella. Kuva: Ville Palonen / Sitra, kuvankäsittely: Topias Dean / Sitra

Kirjoittajat

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Iittalalaisella pellolla on käynnissä maanviljelyn vallankumous. Vaaleat härkäpavun versot nousevat maasta, jota ei ole lannoitettu perinteiseen tapaan apulannalla. Kierrätyslannoitteita valmistavan Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen astelee keväisellä pellolla ja hypistelee sormissaan pieniä ja soikeita lannoiterakeita, jotka on valmistettu teollisuuden ja maatalouden jätteistä.

“Haluamme muuttaa vakiintuneet maanviljelymenetelmät kestävämmiksi. Fossiilisia raaka-aineita on kylvetty maaperään jo riittävät määrät.”

Vuonna 2015 perustetun Soilfoodin taustalla on vahvan ideologian lisäksi toimiva liikeidea. Yritys ottaa vastaan elintarvike-, metsä- sekä bioenergiateollisuuden sivuvirtoja – jotka usein menivät jätteeksi –, joista se jalostaa maanparannustuotteita ja kierrätyslannoitteita. Lopputuotteet toimitetaan viljelijöille, usein valmiiksi peltoon levitettynä.

Orgaanisilla maanparannusaineilla voidaan muuttaa peltoja hiilinieluiksi, minkä lisäksi maanparannuskuitujen käyttö voi vähentää maatalouden ravinnehuuhtoutumia jopa 77 prosenttia.

Vuonna 2020 Soilfood käsitteli yli 40 tehtaan sivuvirtoja. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 6,4 miljoonaa euroa. Sen tulot muodostuvat teollisuuden sivutuotteiden vastaanottomaksuista ja viljelijöille tarjottavista tuotteista ja palveluista. Kasvutavoitteet ovat kovia ja näyttöäkin löytyy: Esimerkiksi vuosina 2016–18 Soilfood  kasvoi keskimäärin 306 prosenttia vuodessa.

“Haluamme kansainvälistyä. Tänä vuonna käynnistämme toiminnan Ruotsissa”, Jokinen kertoo.

Lukion dropout löysi uuden uran lypsykarjatilalta

Monilla Soilfoodin työntekijöillä on vahva viljelijätausta. Kaikkien tie alkutuotantoon ei kuitenkaan ole ollut yhtä suora. Toimitusjohtaja Eljas Jokisesta piti tulla joko K-kauppias tai historiantutkija. Hänen isovanhempansa viljelivät maatilallaan kuminaa, mutta Jokisella itsellään ei ollut minkäänlaista intressiä ruuantuotantoon.

Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen iittalalaisella pellolla.

Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen perusti ensimmäisen yrityksensä vain 18-vuotiaana. Kuva: Ville Palonen / Sitra

Lukiokin tökki, ja Jokisen äiti pelkäsi, että koulunkäynnin lopettanut poika juuttuisi ikuisiksi ajoiksi peräkammariin. Lopulta Jokinen taipui vanhempiensa toiveisiin: hän haki töihin Suomen suurimmalle lypsykarjatilalle, jossa isoveli oli tekemässä agrologiharjoittelua.

Uudessa työpaikassa nuorelle miehelle annettiin heti paljon vastuuta. Se antoi alkusysäyksen uralle.

“Pälkäneen lypsykarjatilalla ymmärsin, että lantaa syntyi kolme kertaa enemmän kuin tilan päätuotetta maitoa. Lannasta syntyi myös kustannuksia, vaikka se periaatteessa oli lannoitekelpoista. Pohdimme paljon tilan isännän Samin kanssa, miten lannan käsittelyä voisi tehostaa.”

Kun Jokinen oli 18-vuotias, hän lainasi isänsä avustuksella pankista 28 000 euroa ja lensi Tanskaan. Kotiin hän palasi mukanaan työkone, jonka avulla pystyi levittämään lietettä pelloilla. Oman yrityksen bisnekset lähtivät käyntiin lupaavasti, joten laajentaminen tuntui hyvältä idealta. Sitten suuri asiakastila meni konkurssiin. Jokinen havahtui tilanteeseen, jossa hänellä 250 000 euroa lainaa, mutta ei asiakkaita, saati ylioppilaslakkia.

“Silloin ei auttanut kuin ottaa puhelin käteen ja alkaa soitella. Ryhdyin tarjoamaan palveluitani hyvin laajasti ympäri Pirkanmaan maatiloja.”

Kaatopaikkalainsäädännön uudistus synnytti idean

Vuonna 2010 Jokinen perusti toisen yrityksensä, Konetan. Yhtiö myi lietteen käsittelyyn tarvittavia koneita.

“Se oli ensimmäinen bisnes, joka toimi jollakin tasolla, mutta siinä ei ollut mitään omaa. Minua ärsytti, etten voinut luoda lisäarvoa, vaan myin jotain, minkä joku muu oli jo suunnitellut. Etsinkin niihin aikoihin koko ajan uusia mahdollisuuksia.”

Kaivattu mahdollisuus löytyi valmisteilla olevasta kaatopaikkalainsäädännöstä. Jokinen ymmärsi, että perinteisen jätteenkäsittelyalan toiminta tulisi mullistumaan, kun biohajoavaa jätettä ei enää saisi läjittää kaatopaikoille. Laki vaati käsittelyinfraa eloperäisille jätteille, joten energia- ja jäteyhtiöt alkoivat rakentaa biokaasu- ja bioetanolitehtaita.

Jokisen Koneta alkoi puolestaan tarjota biokaasu- ja etanolitehtaille palveluita, joiden avulla prosessissa syntyvää lietettä voitiin hyödyntää maataloudessa. Vuonna 2015 Koneta lopetti konekaupan ja siirtyi kokonaan uudelle toimialalle.

“Markkina oli kovassa kasvussa, ja tiedostin sen valtavan kiertotalouspotentiaalin. Mutta minulta puuttui syvä agronominen osaaminen, sillä en ole opiskellut biologiaa ja kemiaa.”

Kahdessa kourassa kahta erilaista Soilfoodin kehittämää kierrätyslannoitetuotetta.

Soilfoodin kehittämiä kierrätyslannoitetuotteita. Rakeet tuotiin markkinoille keväällä 2019. Kuva: Ville Palonen / Sitra

Itämeri-säätiö Baltic Sea Action Groupin pikkujouluissa Jokinen törmäsi agronomi Juuso Joonaan. Illanvieton myötä miehet ymmärsivät täydentävänsä toistensa liiketoimia. Maanviljelijänä ja tutkijana työskentelevän Joonan yritys Tyynelän Maanparannus jalosti ja markkinoi metsäteollisuuden ylijäämätuotteista maanparannusaineita pelloille.

Samaan aikaan kierrätysravinnemarkkinoille tuli yritys nimeltä Soilfood. Sen taustalla olivat Suomen arvostetuimpiin johtajiin kuuluva Ilkka Herlin ja hänen vaimonsa Saara Kankaanrinta. Soilfoodilla oli käsissään muutamia patentoituja lannoiteinnovaatioita, sen lisäksi yritys teki tutkimus- ja kehitystoimintaa. Nämä elementit sopivat Joonan ja Jokisen mielestä täydellisesti uudenlaiseen liiketoimintakonseptiin.

“Ei meidän tarvinnut Ilkalle asiaa juuri myydä, yhdessä totesimme, että olemme kimpassa enemmän kuin osiemme summa. Olemme kaikki lähestyneet samaa problematiikkaa vain hiukan eri kulmista”, Jokinen arvioi.

Kasvun haasteena suomalainen insinööri

Nykyinen Soilfood on kolmen, hyvin erilaisen yhtiön fuusion tulos. Alkuvaiheessa kaikki rahat laitettiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, edelleenkin panostukset ovat merkittäviä.

Erilaista maaperää pienissä kupeissa Soilfoodin Viikin laboratoriossa.

Erilaista maaperää Soilfoodin Viikin laboratorion muhituskokeessa. Tarkoituksena on tutkia typpilannoitteen vaikutuksia maaperässä. Kuva: Ville Palonen / Sitra

Ilkka Herlin on tuonut yhtiöön systemaattisuutta. Jokainen työprosessi on tarkkaan mietitty ja dokumentoitu, sillä Soilfoodin toiminta on haluttu rakentaa vakaalle pohjalle. Näin lähivuosien voimakas ja nopea kasvu on mahdollista toteuttaa hallitusti. Herlin ja Kankaarinta ovat laajasti verkottuneita ihmisiä, ja ovat osaltaan vaikuttaneet Soilfoodin asiakasmäärien merkittävään lisääntymiseen.

“Olemme tunnistaneet kaksi asiakassegmenttiä. Ensimmäiset ovat kunnianhimoisia viljelijöitä, jotka haluavat tehdä agronomisesti oikeita päätöksiä ja kehittää toimintaansa. Toiset taas ovat kustannustietoisia viljelijöitä, jotka haluavat säästää ostamalla edullista kierrätyslannoitetta.”

Kasvun haasteena on Jokisen mukaan ollut “suomalainen insinööri”.

“Jos on 50 vuotta tehty samalla tavalla, on luonnollisesti vaikea uudistua. Muutos on vaatinut runsaasti vakuuttelua, referenssejä, tutkimuksia ja pilotteja.”

Vastoinkäymisiäkin Soilfoodin taipalella on ollut. Yksi isoimmista takaiskuista oli 2017  tapahtunut käännekohta yhdyskuntajätteen lannoitekäytössä. Suomalaisissa vessoissa syntyy vuosittain miljoona tonnia eloperäistä jätettä, joka päätyy pääosin kompostointiin ja biokaasun valmistukseen.

 Muutos on vaatinut runsaasti vakuuttelua, referenssejä, tutkimuksia ja pilotteja.

Aikaisemmin Soilfood jalosti yhdyskuntajätteestä lannoitetta, jota käytettiin vilja- ja öljykasvien lannoittamiseen. Syksyllä 2017 suomalaiset viljanostajat alkoivat kieltäytyä puhdistamolietteellä lannoitetun viljan ostosta potentiaalisen mainehaitan vuoksi. Käytännössä tämä johti siihen, ettei puhdistamolietettä enää juuri käytetä peltojen lannoitukseen, vaikka se lainsäädännön näkökulmasta on edelleen mahdollista.

“Meillä oli monta suurta ja pitkää sopimusta biokaasulaitosten kanssa ja ne toivat ison osan liikevaihdostamme. Kun yhdyskuntapuhdistamoliete ei enää soveltunut maatalouteen, sille piti järjestää uudenlainen hyötykäyttö. Sopimuksia neuvoteltiin uusiksi. Rankaksi tilanteen teki se, että lietettä syntyi joka päivä paljon.”

Ensimmäiset hiilinielut tulossa myyntiin

Soilfoodin työ on edennyt jo siihen, että vastikään, huhtikuussa 2021, se ilmoitti tuovansa vielä kevään aikana myyntiin ensimmäiset suomalaisilla pelloilla syntyvät hiilinielut. Sivuvirroista jalostettujen maanparannuskuitujen sisältämä hiili sitoutuu peltomaahan pitkäaikaisesti ja syntyy hiilinielu. Nyt ne tulevat nyt tarjolle päästökompensaatiokauppaan, yhtiö kertoo.

Yhtiön tavoitteena on tehdä kiertotaloudesta entistä kilpailukykyisempi vaihtoehto niin teollisuudelle kuin maanviljelijällekin. Nielukaupasta saatava tuotto jaetaan tasan ketjun toimijoiden kesken. Uusi toimintamalli synnyttää siten uudenlaisia puroja monien yritysten tulovirtaan.

Soilfood pyrkii kokonaiseen paradigman muutoksen maanviljelyn saralla. Jokisen mukaan nykyisin vallalla oleva monokulttuuri, eli vain yhden kasvilajin viljeleminen, ja yhden satokauden maksimoiminen, on pitkällä tähtäimellä tuhoisaa. YK:n arvion mukaan nykyisellä menolla ihmiskunnalla on vain 60 satokautta jäljellä.

“Jos viljelijä ruokkii vain yhtä kasvia kerrallaan ja unohtaa pitää maaperästä huolta, pelloista katoaa hiili ja humus. Tämä johtaa eroosioon ja siihen, ettei lopulta mikään enää kasva. Maaperän mineraalikato lisää myös kasvitautien ja tuhoeläinten määrää.”

Soilfoodin tutkimuksesta ja kehityksestä vastaava Ossi Kinnunen Helsingin Viikissä sijaitsevan laboratorion pöydän ääressä.

Soilfoodin tutkimuksesta ja kehityksestä vastaa Ossi Kinnunen. “Lannoituksen pitää perustua aina maaperän kasvukuntoon.” Kuva: Ville Palonen / Sitra

Soilfoodin näkemyksen mukaan pelloilla pitäisi suosia vuoroviljelyä, jossa eri kasvilajit vuorottelevat eri satokausina. Tämä vähentää riippuvuutta lannoitteista ja parantaa maaperän laatua.

Peltojen eroosio ja ilmastonmuutos aiheuttavat jo nyt valtavaa inhimillistä kärsimystä.

“Yksi Syyrian sisällissodan sytykkeistä oli kuivuus ja sen aiheuttama romahdus viljelijöiden sadoissa, sekä kotieläinten joukkokuolemat, kun rehua ei ollut saatavilla.”

Soilfood on mukana Sitran kokoamilla Kiertotalouden kiinnostavimmat– sekä Inspiroivia kiertotalousratkaisuja maailmalta-listoilla. Nyt etsimme Suomen kiinnostavimpia kiertotalouden yritysratkaisuja. Uusi Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -lista näyttää, mitä kiertotalouden mukainen liiketoiminta käytännössä Suomessa tarkoittaa. Listallaan Sitra kannustaa suomalaisia yrityksiä kehittämään fiksua liiketoimintaa kiertotaloudesta. Ehdota yritystäsi uudelle listalle tai vinkkaa kiertotalousyritys 30.4.2021 mennessä tästä linkistä.

Raaka-ainepurkkeja Soilfoodin Viikin-laboratorion hyllyillä.

Viikin laboratorion hyllyt ovat täynnä raaka-aineita. Kuva: Ville Palonen / Sitra

Hanke

Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1

Sitran kokoamalla listalla esitellään Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit. Sitra haastaa listallaan suomalaisyritykset vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.

Kirjoittajat

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?