Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Patrik Rastenberger

Julkaistu 27.02.2013

Suomesta maailman paras rakennettu ympäristö

Yhteissuunnittelu, avoin ja osallistumiseen perustuva päätöksenteko sekä yhteisölliset hyödynjakomallit parantavat sosiaalista hyväksyttävyyttä. Mutta yhteiskehittely voi kannattaa myös taloudellisesti. OURCity-hankkeen tavoitteena oli parantaa asumisviihtyvyyttä ja ilmapiiriä Meri-Rastilan alueella. Tuloksena syntyi vastaehdotus Meri-Rastilan osayleiskaavalle.
Kirjoittajat
Kirjoittajan profiilisivu: Pia Mero
Asiantuntija, Tietopalvelut, Sitra
Pia Mero tähyää tulevaisuuteen ennakoinnin ja tietojohtamisen näkökulmasta.
Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
Tuula Sjöstedt vastaa Sitrassa hiilineutraaliin kiertotalouteen, energiaan ja ilmastoon liittyvästä viestinnästä.

Suomi haluaa olla energiaviisauden kärkimaa. ERA17-toimintaohjelma asetti päämääräksi, että vuonna 2050 Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö. Tämän toteutuminen vaatii mm. hukkatilan käytön tehostamista sekä investointeja uusiutuvaan energiaan. Tyypillisesti monet kestävyyden kannalta välttämättömät investoinnit, kuten tuulivoima tai täydennysrakentaminen, kuitenkin kohtaavat herkästi paikallista vastustusta.

Vaikka vastustus usein onkin ymmärrettävää, se tuo esiin vain puoli totuutta. Syynä tälle on osaltaan päätöksentekokulttuurimme, jossa vakiintuneet valituskäytännöt tarjoavat kanavan vain valittajille, eivät puolestapuhujille. Myönteiselle osallistumiselle ei ole juurikaan olemassa tuttuja toimintatapoja.

Miten päästään NIMBYstä YIMBYyn (yes in my backyard)?

Sitra selvittää ja kokeilee keinoja, joiden avulla voidaan parantaa ekologisesti ja taloudellisesti kestävien investointien sosiaalista hyväksyttävyyttä. Tämän vuoksi halusimme hankkeessa From NIMBY to YIMBY – uusi paikallinen päätöksentekokulttuuri tarkastella tapauksia, joissa paikallisesta vastustuksesta on pystytty etenemään alueellisesti hyväksyttyyn ratkaisuun. Olemme myös ideoineet osallistuvaa ja avoimuuteen perustuvaa päätöksentekoa mm. Brickstarter-blogissa.

OURCity esimerkkinä asukaslähtöisestä yhteiskehittelystä

Yhdeksi esimerkkitapaukseksi valitsimme World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaan sisältyneen OURCity-hankkeen. Sen tavoitteena oli parantaa asumisviihtyvyyttä ja ilmapiiriä Meri-Rastilan alueella. OURCity-hankkeen avulla alueen asukkaat voimaantuivat yhdessä tekemisen ja tutkimuksen kautta. Yhteiskehittelyprosessiin ja työpajoihin osallistui asiantuntijoita, opiskelijoita ja alueen asukkaita – ihmisiä, joilla oli hyvin erilaiset taustat ja joita yhdisti kiinnostus oman kaupunginosan kehittämiseen.

Asukkaiden aloitteesta hankkeessa luotiin Meri-Rastilan alueelle vaihtoehtoinen uusi osayleiskaava asukkaiden toiveita kuunnellen. Yhteiskehittelyprosessi tuotti kaupunkisuunnittelulautakunnalle luovutettavan selvityksen, joka sisälsi vaihtoehdon samaan aikaan kaupunkisuunnitteluvirastolla tekeillä olleelle osayleiskaavalle.

Yhteiskehittelyprosessi sisälsi neljä kaikille avointa työpajaa, viikoittaisia suunnittelutyöryhmän tapaamisia sekä lukuisia neuvonpitoja Meri-Rastilan asukkaiden kanssa. Mukana olleet yliopisto-opiskelijat pystyivät valitsemaan osallistumisen yhteiskehittelyprosessiin opintoihinsa kuuluvaksi erityiskurssiksi. OURCity-hankkeessa tuotetun selvityksen pohjalta järjestettiin kolme näyttelyä, joissa ihmiset saivat tutustua vaihtoehtoiseen osayleiskaavasuunnitelmaan ja antaa palautetta siitä. Yli 2000 ihmistä tutustui näyttelyihin, jotka olivat esillä kaikkiaan kahdeksan viikkoa.

Miten yhteiskehittely vaikuttaa suunnittelun laatuun?

Yhteiskehittely antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Yhteissuunnittelu, avoin ja osallistumiseen perustuva päätöksenteko sekä yhteisölliset hyödynjakomallit parantavat todistetusti sosiaalista hyväksyttävyyttä.

Asukaslähtöistä yhteiskehittelyä pidetään kuitenkin kalliina toimintatapana, jonka ei koeta tuovan juurikaan lisäarvoa rakennushankkeisiin. Usein myös ajatellaan, että yhteiskehittelynä syntyvien suunnitelmien laatu ja kustannustehokkuus eivät yllä asiantuntijavetoisesti laadittujen suunnitelmien tasolle. Asukkaiden ehdotusten huomioiminen kaupunkien tai yritysten investointisuunnitelmissa ja niitä koskevassa päätöksenteossa koetaan usein myös vaivalloiseksi tai hankalaksi.

Halusimme tutkia OURCityn tuottamaa selvitystä asukaslähtöisenä yhteiskehittelynä erityisesti tulosten laadun näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima tarkastelu osoittaa, että vaihtoehtona esitetty asukaslähtöinen suunnitteluratkaisu voi olla kokonaistaloudellisesti jopa edullisempi, kun otetaan huomioon kunnallistekniikan ja katujen investointi- ja ylläpitokustannukset, asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset ja suorat ympäristövaikutukset.

Tämä ja monet muut käytännön esimerkit Suomessa ja maailmalla osoittavat, että yhteiskehittelyn haasteet eivät kaupunkisuunnittelussakaan liity niinkään kustannusteknisiin kysymyksiin kuin nykyisen päätöksentekoprosessin muotoihin ja käytäntöihin.

Vuorovaikutteisia päätöksentekomalleja tulee kokeilla

Jotta paikallinen hyväksyttävyys paranee, olisi tärkeää, että yhteisöllisiä, avoimia ja vuorovaikutteisia päätöksentekomalleja kehitettäisiin ja kokeiltaisiin rohkeasti. Paikallisyhteisöjen osallisuus ja aktiivisuus olisi tärkeää kääntää uusien lähestymis- ja toimintatapojen avulla haitasta voimavaraksi.

Yhteiskehittely sisältää monia mahdollisuuksia. Osallistumisen mahdollistava suunnitteluprosessi ja dialogi rikastavat muodollisia suunnitteluprosesseja moniääniseksi vuorovaikutukseksi asukkaiden ja hallinnon välillä. Molemmat osapuolet hyötyvät yhteisestä oppimisesta ja vaihtoehtoihin tutustumisesta. Parhaimmillaan lopputuloksena on urbaani ympäristö, jonka asukkaat kokevat omakseen ja jossa yhteiset arvot ylläpitävät hyvää elämää ja mahdollistavat taloudellisesti ja ekologisesti kestävien ratkaisujen toteutumisen.

Rohkaisemme kaupunkeja ja kuntia kokeilemaan yhteiskehittelyä. Sosiaalisten hyötyjen lisäksi se voi kannattaa myös taloudellisesti.

 Tutustu selvitykseen: Meri-Rastilan vaihtoehtotarkastelu