Julkaistu 09.05.2017

Suomi tarjoaa: Kapitalismin parempi versio, olkaa hyvät!

Pitkään kehitellystä taloustermistä on Suomessa kasvatettu konkretiaa, joka ennen pitkää muuttaa taloutemme toimintatavat. Suomen kokeilut ja teot kiertotalouden kehittämiseksi tarjoavat oppeja maailmalle, joka kaipaa edistyksellisempää versiota kapitalismista.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Viestinnän asiantuntija, jonka työhön kuuluu vuorovaikutus suomalaisten medioiden kanssa ja Kiertotalous-avainalueen viestintä.

Maailman talouden uudistajat!

Muistatteko sen piskuisen pohjoiseurooppalaisen maan, jonka kouluissa kasvaa huippuosaajia, vaikka kesken päivän on aikaa leikkiä ja syödä yhteiskunnan tarjoamaa ilmaista ruokaa? Sama maa, jonka nimi jäi maassa syntyneen matkapuhelinjätti Nokian nimen varjoon? Sama maa, joka kokeilee parhaillaan perustuloa, jossa kansalaisille maksetaan sama peruspotti rahaa riippumatta siitä, onko hän töissä vai ei?

Suomella on nyt tarjous, josta ei voi kieltäytyä!

Maailman talouden koko huitelee nykyään noin 80 000 miljardissa dollarissa, kun se vuosituhannen vaihteessa oli vain noin puolet tästä. Vauraus kasvaa – Forbesin listauksen mukaan miljardöörien määrä on moninkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä. Ne ovat hyviä uutisia – vai ovatko sittenkään? Vilkaisu talouden ja politiikan uutisiin kertovat länsimaiden kamppailusta työttömyyden ja kansalaisten tyytymättömyyden kanssa, pääomien karkaamisesta ja toisaalta kasautumisesta harvoille.

Forbesin lista paljastaakin paljon ihmiskunnan toimintatavoista: Maailman rikkaimpien kärkijoukossa on nimiä, jotka ovat luoneet omaisuutensa hyvin perinteisellä tavalla; myymällä hyödykkeitä mahdollisimman suuria määriä. Vauraus syntyy edelleen pitkälle siitä, että otamme käyttöön luonnonvaroja, teemme niistä lyhytikäisiä – tai jopa kertakäyttöisiä – tuotteita ja myymme niitä mahdollisimman paljon.

Me täällä Suomessa olemme päättäneet tavoitella vaurautta uusin keinoin. Rakennamme nyt kiertotaloutta – uudenlaista talouden mallia, jossa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Suomi on ensimmäisten joukossa siirtymässä aikakauteen, jossa yhteiskunnan hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Pieni arktinen kansakunta on tuomassa maailman talouden uudistajille herkullisen vaihtoehdon – tarjouksen kiertotaloudesta, jonka myötä yhä suurempi joukko voi kuulua voittajiin ja jonka avulla pääsemme eroon maapallon luonnonvarojen ylikulutuksesta.

Uskallammekin väittää, että Forbesin lista näyttää tulevaisuudessa perin toisenlaiselta: menestyjiä ovat ne, jotka saavat yhä uudelleen ja uudelleen jo kierrossa olevista materiaaleista tahkottua lisää rahaa, kajoamatta neitseellisiin luonnonvaroihin. Jakamistalouden, teollisten symbioosien kuin biotaloudenkin edelläkävijöiden voittokulku on vasta edessä!

Uudistamme ajattelutapamme ja kokeilemme käytännössä

Onko kiertotalous ollut teille vain sanakummajainen, joka on pullahdellut ilmoille silloin tällöin, mahdollisesti tutkijoiden tai poliitikkojen puheissa? Välillä se on pukeutunut sukulaistermiksi, esimerkiksi jakamistaloudeksi, teolliseksi ekologiaksi tai kehdosta kehtoon (cradle to cradle) -malliksi.

Tiedeyhteisöissä termejä on kehitelty maailmalla vuosikausia, kiertotalouteen viittaavat liiketoimintamallit ovat vilahdelleet bisneskoulujen kalvoilla, onpa yksittäisiä yritysesimerkkejäkin syntynyt sinne tänne. Harvassa paikassa on silti edistetty kiertotalouden mukaista toimintaa käytännössä laajalti koko yhteiskunnassa.

Suomessa sanakummajaiseen kuitenkin tartuttiin muutama vuosi sitten ronskilla otteella. Tavoitteena on ollut kokeilla, mitä kiertotalous merkitsisi käytännössä. Arvioidemme mukaan kiertotalous voi tuoda kansantalouteemme vuoteen 2030 mennessä vähintään kolmen miljardin vuosittaisen arvonlisän. Se on hyvä lisä pottiin, jonka koko nykyään on reilut 210 miljardia euroa.

Merkillepantavaa on, että kiertotalous vaatii yhteistyötä ja usein erilaisten toimialojen kohtaamista. 5,5 miljoonan kokoinen kansakunta taipuu kokeiluihin hyvin, kun melkein kaikki tuntevat toisensa ja erilaiset yhteistyökumppanit ovat yleensä kädenojennuksen päässä. Lisäksi suomalaisten tulevaisuustalo Sitralla oli jo kokemusta muun muassa jakamistalouden ymmärryksen levittämisestä, energiatehokkuusneuvonnan kehittämisestä, alueellisista, resurssiviisauteen tähtäävistä kokeiluista sekä laajasta teollisten symbioosien synnyttämisestä. Nämä kaikki jalostuivat kiertotalousajatteluksi ja -työksi.

Kiertotalouteen voidaan yhdistää usein moni kestävämpään talouteen tähtäävä toimintatapa. Suomen keskustapuoluevetoisen hallituksen pyrkimykset biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kasvattamiseen ovat sopineet mainiosti kiertotalouden sateenvarjon alle, kuten myös vesistöjen hyödyntämiseen liittyvä sininen biotalous ja jo edellä mainitut jakamistalous ja teolliset symbioosit – vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Viime aikoina pohdinnassa on ollut hiilen kierron suhde kiertotalouteen.

Yhteiskunnan erilaisten toimijoiden saaminen tekemään taloutemme suurinta murrosta sitten rahatalouden kehittymisen on vaatinut rehtiä työtä. Tätä työtä olemme Sitrassa tehneet – riippumattomana, omarahoitteisena ja suoraan eduskunnan alaisena tulevaisuustalona olemme tuoneet yhteen niin hallinnon, yrityselämän, tutkimuksen kuin kolmannenkin sektorin väkeä. Ajatus- ja kokeilupajana olemme paitsi ennakoineet yhteiskunnan kehityssuuntia, myös laittaneet kätemme syvälle saveen, jotta Suomi voisi ottaa ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti kiertotaloutta. Olemme saaneet nauttia yritysten uusista hoksaamisista (lamppujen sijaan voikin myydä valaistusta palveluna) tai ministeriön kunnianhimoisista hankkeista (maailman kestävimmän ruokajärjestelmän luomiseen).

Jaamme oppimme kanssanne

Talouden uudistajat! Tarjoamme käyttöönne nyt täältä Suomesta parannettua versiota markkinataloudesta! Käytössänne ovat kokemukset maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan luomisesta ja sen myötä käynnistyneistä käytännön kiertotaloushankkeista. Inspiroitukaa kymmenistä suomalaisista kiertotalouden yritysesimerkeistä! Yhtä hyvin voitte poimia opit kestävämpien urheilukisojen järjestämisestä ja partiolaishuivien valmistamisesta kiertotalousperiaatteella. Voimme valaa myös uskoa raskaan teollisuuden ekosysteemien kehittymiseen, sillä sellainen toimii jopa arktisissa olosuhteissa napapiirin tuntumassa!

Laitamme kiertotaloushengessä parhaat opit – myös muualla maailmassa syntyneet – kiertoon kesäkuussa 2017, kun kokoamme maailman ensimmäiseen World Circular Economy Forumiin Helsinkiin 1500 kiertotalouden edelläkävijää ja asiantuntijaa ympäri maailmaa. Esillä ovat maailman parhaat kiertotalouden ratkaisut.

Poimi omasi ja rakenna maapallon rajat huomioon ottava talous!

Mistä on kyse?