Ilmiö
Arvioitu lukuaika 3 min

Suomi voi tarjota ilmastokriisin hoitoon uudenlaisen kauppapolitiikan

Maailman kauppapolitiikan kentän on sanottu olevan tällä hetkellä poliittisempaa kuin aikoihin. Samaan aikaan, kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC penää elämäntapamme merkittävää muutosta ja globaalien kauppasotien mahdollisuudet marssivat esiin, Suomi voi tarjota uusia, yllättäviä vientituotteita. Niitä voivat olla sekä uudenlainen, ratkaisukeskeinen kauppapolitiikka että kiertotalouden liiketoiminnan ratkaisut perinteisten, fyysisten tuotteiden sijaan.

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Globaalit sopimukset natisevat liitoksissaan ja valtiot haluavat yhä useammin valita itse kahdenkeskiset kumppanit laajojen vapaakauppasopimusten sijaan. Ulkomaankaupan näkymät ovat monin paikoin entistä sumuisempia. Perinteinen, määrälliseen myyntiin perustuva ja usein ylikulutukseen ajava kauppa on tulossa tiensä päähän. Toivoa voi tarjota uudenlainen, globaalin kestävyyskriisin ratkaisuihin keskittyvä kauppapolitiikka sekä kiertotalous ja sen globaaliksi huipputapahtumaksi kertaheitolla tiensä raivannut suomalaislähtöinen World Circular Economy Forum (WCEF), joka järjestetään lokakuussa toista kertaa.

WCEF on huipputapahtuma, joka tarjoaa maailmalle toivon pilkahduksia – ratkaisuja tilanteessa, jolloin moni kauppapolitiikan tie näyttää päätyvän umpikujaan. Sitran kesäkuussa 2017 ensimmäistä kertaa järjestämä tapahtuma keräsi Helsinkiin noin 1600 liike-elämän, politiikan, hallinnon ja tieteiden edustajaa. Lokakuussa WCEF2018 kerää yhteiskuntien rahoitukseen ja ilmastokriisiin ratkaisuja etsiviä huippuammattilaisia ja -päättäjiä Yokohamaan, Japaniin. Korkean tason tapahtuman järjestäjänä Sitran rinnalla on Japanin ympäristöministeriö.

WCEF2018 esittelee maailman parhaita kiertotalouden ratkaisuja uudenlaisen bisneksen perustaksi sekä saattaa yhteen uuden, tehokkaamman talouden luojia. WCEF 2018 näyttää toteen, kuinka uudenlaisella taloudella, kauppapolitiikalla ja yhteistyöllä voi olla merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa ja aina vuoteen 2050 jatkuvien, akuuttien ilmastotoimien synnyttämisessä. Uudenlaista maailmantaloutta ovat marssittamassa esiin Sitran rinnalla WCEF:ssä mm. seuraavat yhteistyökumppanit: YK:n ympäristöohjelma, YK:n kehitysohjelma, OECD, Euroopan komissio ja Ellen MacArthur Foundation.

Uudenlaisella kaupalla on uudenlainen toimintalogiikka

Uuden kauppapolitiikan pohjan luomisessa Suomella on jo hyvä etumatka. Suomi on maailman ensimmäisenä maana avannut polun sille, miten luonnonvarojen ylikulutukseen ja massatuotantoon perustavasta taloudesta siirrytään kiertotalouteen – talouteen, jossa yhteiskunnan hyvinvoinnin rahoituksen perusta syntyy materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon kierrosta. Materiaaleja ja euroja ei päästetä hukkaan savuna polttolaitosten piipuista ilmakehää lämmittämään, vaan niitä käytetään lukuisia kertoja uudelleen tai yrityksen voitto perustuukin pitkäikäisten ja energiatehokkaiden tuotteiden tarjoamiseen palveluna.

WCEF2018 tarjoaa mahdollisuuden Suomelle osaltaan olla edistämässä uudenlaista, hengeltään rakentavaa kansainvälistä kauppapolitiikkaa. Se voi esimerkiksi sisältää avoimia yhteistyömalleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken; kriteerejä tuotteiden ja palveluiden kestävyydestä sekä globaalien arvoketjujen sekä datan vapaan liikkuvuuden huomioimisen.

1990-luvulla Suomen kaupallinen yhteistyö laajeni etenkin EU-jäsenyyden myötä – nyt tarvitsemme jälleen uuden hyppäyksen. On uumoiltu, että ASEAN-maiden rooli Euroopan kauppakumppaneina voi kasvaa globaalien kauppasopimusten merkityksen vähetessä – Suomi mahdollistaakin nyt WCEF2018:lla tiiviimmän vuoropuhelun uudenlaisen politiikan pohjaksi, kun Yokohamaan matkaa myös laaja EU-komission valtuuskunta. WCEF 2018 toimii hyvänä starttina uudenlaisen kauppapolitiikan rakentamisessa ensi vuonna Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ja Japanin G20 puheenjohtajuuskauden aikana. Ensi vuonna myös EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen on tarkoitus astua voimaan. Sopimus olisi EU:n historian suurin lajissaan.

Yokohamassa on esillä paitsi globaaleja kiertotalouden ratkaisuja, myös suomalaisia ja japanilaisia ratkaisuja. Japanilla on pitkät perinteet etenkin materiaalien kierrätyksessä – pinta-alaltaan pienenä, mutta väestöltään suurena saarivaltiona se on ollut pakotettu miettimään jätteiden hyötykäyttöä. Syntynyt Mottainai-ajattelu lähtee siitä, että on vaan hullua jättää käyttämättä jonkun asian täysi potentiaali. o

WCEF2018 tarjoaa nyt Suomelle tilaisuuden paitsi oppia Mottainai-ajattelu, myös tuoda esiin jo niitä lukuisia kiertotalouden edelläkävijäratkaisuja, joita viime vuosina maassamme kehitetty. Maailman talousfoorumissa tammikuussa 2018 Sitra valittiin maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi, joten WCEF:n avulla Suomella voi olla itseään suurempi rooli globaalien haasteiden ratkaisijana.

Mistä on kyse?