artikkelit
Arvioitu lukuaika 4 min

Terveisiä Tulevaisuustaajuuksilta: Laurea vie tulevaisuusosaamista opettajille, opiskelijoille ja verkostoihinsa

Laurea-ammattikorkeakoulussa on tuotu tulevaisuusajattelua koko organisaatioon. Tulevaisuustaajuus-työpajoissa on huomattu, että tulevaisuusajattelu ei olekaan vaikeaa ja että tulevaisuuteen voi vaikuttaa – ja se jos mikä luo toivoa epävarmoina aikoina.

Kirjoittaja

Julkaistu

Laurea-ammattikorkeakoulu on osallistunut Sitran Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelmaan henkilöstön tulevaisuusajattelun ja ennakointitaitojen vahvistamiseksi. Laurean projektiasiantuntija Jaakko Hannula, TKI-asiantuntija Siiri Jalo sekä lehtori Päivi Williams kouluttavat nyt kuluvan vuoden aikana Laurean henkilöstöä yhteensä kahdeksassa työpajassa Tulevaisuustaajuus-menetelmän käyttöön. Tulevaisuustaajuus on Sitrassa kehitetty työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen.

Laureassa pyritään siihen, että jokaisella laurealaisella on mahdollisuus käyttää Tulevaisuustaajuutta omassa työssään. Loppukäyttäjien joukko tulee olemaan Laureaakin laajempi: train the trainer -konseptin mukaisesti lehtorit vievät menetelmän opiskelijoille, jotka voivat viedä sen työelämään, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden myötä taitoja päätyy myös yhteistyökumppaneiden työkalupakkiin.

”Kolmen tunnin työpajaan on lisätty tunnin mittainen osio, jossa ryhmässä suunnitellaan menetelmän käyttöönottoa omassa työssä”, kertoo projektiasiantuntija Emilia Risu, joka johti Laurean hakua kumppanuusohjelmaan.

TKI-työhön Tulevaisuustaajuus tarjoaa konkreettisen työkalun, joka tuo kehityshankkeisiin ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun näkökulman. Sitä voidaan käyttää yhteistyökumppaneiden kanssa hankeideoinnissa ja soveltaa hankkeiden toteutuksessakin.

”Menetelmän avulla pystytään vastaamaan kohderyhmän tulevaisuuden tarpeisiin: mikä olisi se toivottava tulevaisuus, jota kehityshankkeessa lähdetään yhdessä luomaan”, kuvailee Laurean Tulevaisuustaajuus-hankkeen projektipäällikkö Siiri Jalo.

Opetuksen puolella menetelmää pilotoidaan tänä keväänä restonomien ja tradenomien opinnoissa. Päivi Williams kertoo, että hänen kollegansa ovat kiinnostuneet kokeilemaan menetelmää myös esimerkiksi henkilöstöjohtamisen opiskelijoiden kanssa.

Fasilitointitaidoista on hyötyä

Kun takana on kolme työpajaa, laurealaisten kokemukset ovat innostuneita ja palaute on ollut pelkästään positiivista: tulevaisuusajattelu ei olekaan abstraktia tai vaikeaa, tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja se jos mikä luo toivoa epävarmoina aikoina. Työpaja on herättänyt uusia ajatuksia jopa sellaisten osallistujien keskuudessa, joilla on ennakointiosaamista ennestäänkin.

”Kun olen nähnyt, kuinka ihmiset lämpenevät ideoimaan, niin on käynyt mielessä, että kunpa olisi enemmän aikaa innostumiselle ja heittäytymiselle”, toteaa Jalo

Työpajojen tiivis aikataulu on muodostunut haasteeksi muidenkin käyttäjien keskuudessa. Laurealaisille haaste on ollut vähäinen, koska kouluttajat ovat kokeneita fasilitaattoreita ja koulutettavat työpajatyöskentelyyn tottuneita.

”Osallistujissa on opettajia ja palvelumuotoilijoita, jotka kävivät hyviä keskusteluja siitäkin, kuinka voisivat soveltaa työpajaa omien yhteistyökumppaneiden kanssa”, sanoo Emilia Risu.

Sovellettavuus erilaisille kohderyhmille on Tulevaisuustaajuuden vahvuuksia, mutta mukauttaminen vaatii taitoja. Laureassa niitä löytyy, mutta Risu tunnistaa mahdollisen haasteen kokemattomamman vetäjän kohdalla.

”On eri asia vetää työpaja esimerkiksi lapsille tai nuorille. Materiaaleissa on aika paljon ammattisanastoa ja puhutaan aikuisille tarkoitetuista asioista, joten sitä pitää oppia soveltamaan.”

Myös tekniset valmiudet helpottavat soveltamista.

”Meillä on melkein itsestäänselvyys, että henkilöstö osaa käyttää erilaisia yhteistyöalustoja. Fasilitoinnin alusta Miro on melkein kaikille tuttu, ja etätyöpajoihin on totuttu. Mutta jos kohderyhmänä on vaikka eläkeläisiä tai kuntalaisia, olisi livetyöpaja parempi”, Jalo lisää.

Omissa porukoissa vai törmäyttäen?

Päivi Williams on huomannut, että jos koulutuksissa ei ole tiettyä teemaa ja osallistujissa on henkilökuntaa laajalla skaalalla opettajista HR:ään, voi osallistujien omien visioiden joukosta olla haastavampaa löytää yhteistä kehitettävää.

”Kun restonomiopiskelijoiden kanssa pohdittiin ravintola-alan tulevaisuutta, ryhmässä oltiin enemmän samalla kartalla,” hän vertaa.”Toisaalta moninaisuuden ja yhteiskehittämisen näkökulmasta koettiin paremmaksi, että ryhmässä törmäytettiin henkilökuntaa laidasta laitaan.”

Siiri Jalo antaa vielä kolme vinkkiä työpajan soveltamiseen:

  1. Työpajan voi jakaa myös kahteen osaan: yhtenä päivänä vedetään 1,5 h Intro, Haasta ja Kuvittele osiot ja toisena 1,5 h Toimi-osuus, jossa pohditaan ja suunnitellaan konkreettinen strategia ja jatkostepit haasteen ratkaisemiseksi sekä toivotun tulevaisuuden saavuttamiseksi. 
  2. Osallistujia voi auttaa löytämään heissä piilevä kuvittelun potentiaali panostamalla erilaisiin luovuutta aktivoiviin menetelmiin ja ajattelutapoihin ennen varsinaista työpajaa. Tämä edesauttaa heittäytymistä työpajatyöskentelyssä.
  3. Kokeile rohkeasti hyödyntää työpajaa missä tahansa alalla, kontekstissa tai haasteissa, se toimii!

Terveisiä Tulevaisuustaajuuksilta -juttusarjassa kuulemme Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana. Kyseinen artikkeli on juttusarjan kolmas.

Mistä on kyse?