Ilmiö
Arvioitu lukuaika 5 min

Tiedosta tuli kaikkien omaisuutta

Tiedon saatavuus, hallinta ja jakelu ovat kokeneet vallankumouksen viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä mullistaa parhaillaan ammattilaisten ja potilaan välistä suhdetta.

Kirjoittaja

Kati Haapakoski

Liiketoimintakonsultti, perustajaosakas, HNY Group Oy

Julkaistu

Kun terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon hallinta ja käyttö on demokratisoitunut, auktoriteettien asema on alkanut horjua. Näin on käynyt myös terveydenhuollossa.

Mullistus on valtava, ja terveydenhoito luo nahkaansa edelleen: tulevat vuodet tuovat uusia muutoksia, kun teknologia ja tekoäly kehittyvät entisestään ja datavarastot kasvavat kasvamistaan.

Mitä se sitten tarkoittaa?

Ainakin sitä, että hoito muuttuu, tai sen pitäisi muuttua, entistä yksilöllisemmäksi. Samalla sairauksien ennaltaehkäisy helpottuu.

Terveysalalle syntyy uusia professioita ja vanhat uudistuvat, työtehtävät muuttuvat ja osa nykyisistä katoaa. Omahoito yleistyy ja moni ongelma voi ratketa ilman terveydenhuollon ammattilaisen apua.

Ihmisellä voi olla jo enemmän dataa itsestään kuin lääkärillä

Iso kulttuurinen muutos on jo tapahtunut esimerkiksi lääkärin valta-aseman alettua murtua. Se on keskeistä koko terveydenhuollon järjestelmän uudistumisessa.

Sitra on panostanut erityisesti hankkeisiin, jotka edistävät tätä muutosta. Kaiken toiminnan tavoitteena on ollut vahvistaa terveydenhuollon uudistumiskykyä maailman muuttuessa ympärillä vauhdilla.

”Vielä 30 vuotta sitten ihminen oli lääkärikunnan tiedon armoilla terveydentilansa kanssa, mitä nyt joku joskus sattui saamaan käsiinsä Pharmaca Fennican. Vähitellen maailma rupesi muuttumaan. Sittemmin tieto on tullut ihmisten ulottuville esimerkiksi internetin ansiosta ja ihmisellä itsellään voi jo olla enemmän dataa kuin lääkäreillä”, Sitran johtaja Antti Kivelä sanoo.

”Kuilu kasvaa huimaa vauhtia”

Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi uusien toimintatapojen opettelemista. Lääkärien osalta se on tarkoittanut vaikkapa sitä, että he ovat opetelleet perustelemaan potilaille, mikä on huuhaata ja mikä taas lääketiedettä ja relevanttia hoidon kannalta.

Digitaalisuus ja tietojärjestelmät ovat mullistaneet lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten työtä muutoinkin. Myös heidän tietovarastojaan internet on monipuolistanut. Samalla ammattilaiset ovat saaneet käyttöönsä uusia työkaluja, muun muassa potilastietojärjestelmiä.

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on seurannut alan kehitystä muun muassa lääkintöneuvoksena sosiaali- ja terveysministeriössä ja Kouvolan terveysjohtajana.

”Ihmisten tiedontarve on lisääntynyt valtavasti. Tutkimus ja teknologia ovat menneet rajusti eteenpäin, mutta tiedon soveltaminen yksittäisten potilaiden kohdalla ei ole. Tämä kuilu kasvaa huimaa vauhtia”, Myllymäki sanoo.

Sitra on lähtenyt kaventamaan kuilua parantamalla ihmisten mahdollisuuksia huolehtia itsestään omatoimisesti. Keinoja ovat olleet tiedonhallinnan parantaminen ja sähköisten palvelujen lisääminen.

Tähän se on pyrkinyt muun muassa aloittamalla Taltionin, Palveluväylän, Virtuaaliklinikan, IHANin, terveyshyötyanalyysi Care Gapin ja Terveyskirjaston. Niillä on varmistettu, että jokaisella on käyttöoikeus itseään koskevaan tietoon ja paremmat mahdollisuudet ylläpitää terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksia.

Kelan ylläpitämän Omakannan ansiosta jokainen pääsee tutkimaan itseään koskevaa terveystietoa. Sitran aloittama Taltioni-hanke oli osaltaan avaamassa tietä Omakannalle ja vauhdittamassa ajattelutapaa, jossa ihmisen tulee voida hallita itseään koskevaa dataa.

Halutaanko valmiita vastauksia vai konsultointia?

Itsemonitorointi yleistyy, ja älykello löytyy yhä useammasta ranteesta. Omien laitteiden tieto on entistä luotettavampaa ja yhä useammin yhtä relevanttia kuin kalliilla lääketieteelliseen käyttöön kehitetyllä laitteella kerätty tieto.

Tulevaisuudessa tämä tieto yhdistyy terveydenhuollon hallinnoimaan tietoon, jos ihminen niin haluaa.

Kun potilas kohtaa terveydenhuollon ammattilaisen tämän tietopaketin kanssa, hän odottaa konsultointia, ei välttämättä valmiita vastauksia. Päätökset hän tekee yhä useammin itse varsinkin silloin, kun kyse on sairauksien ennaltaehkäisystä.

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden nopea kehitys lisää potilaiden itsenäisyyttä. Esimerkiksi diabetesta sairastavat ihmiset tapaavat jo nykyisin entistä harvemmin lääkärin tai hoitajan, koska reaaliaikainen verensokerimittaus eli jatkuva glukoosisensorointi yleistyy ja sen ansiosta potilaat voivat säätää hoitoaan itse.

Yksi hyvä esimerkki ennen harvinaisen tiedon arkipäiväistymisestä on tieto ihmisen perimästä. Moninainen valikoima geenitestejä on verkon välityksellä jokaisen saatavilla, mutta niiden tulkitseminen on toinen juttu.

Esimerkiksi Suomessa on vain noin 40 kliinisen perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäriä. Tulkintaan saa apua internetistä, mutta moni kaipaa kommenttia lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta.

Testit voivat myös paljastaa omasta perimästä epämieluisia asioita, joiden pureskelemiseen ihminen tarvitsee tukea. Tähän tarvitaan uusia ammattilaisia, jotka eivät välttämättä ole lääkäreitä vaan vaikkapa geenianalyytikoita tai asiaan perehtyneitä hyvinvointivalmentajia.

Taistelu huuhaata vastaan kiihtyy

Valtava tietomäärä on valtava mahdollisuus. Käyttämättömänä siitä ei kuitenkaan ole hyötyä. Yksilöllinen hoito kehittyy vain porautumalla mahdollisimman syvälle tietoon ja ymmärtämällä sitä oikein.

Tulevaisuudessa robotiikka ja tietoäly voivat koota kaiken mahdollisen tietotaidon sairauksista ja niiden hoitamisesta ammattilaisten päätösten tueksi.

Kun ihmisten autonomia vahvistuu, entistä useampi istuu itse kuljettajan paikalle. Turvallisuuden ja huolenpidon tarve pysyvät silti edelleen, joten terveydenhuollon rakenteiden ja ammattilaisten täytyy kehittyä niin, että ne pystyvät auttamaan entistä autonomisempia ihmisissä oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Samalla kun ihmisten pääsy tiedon lähteille yleistyy, myös huuhaan määrä kasvaa. Tämä edellyttää järjestelmältä nopeaa reagointikykyä.

Haasteena on varmistaa, että ihmiset ja ammattilaiset tekevät päätöksiä ja valintoja tietoon perustuen.

Edellytysten luominen tietopohjaisille päätöksille on ollut yksi punainen lanka Sitran soteen liittyvissä projekteissa.

Mistä on kyse?