Siirry suoraan sisältöön

SITRA: Nuorisokuvituksia: Nuoria Next Gate-toisen asteen koulutusmessuilla Kaapelitehtaalla, Helsingissä 6, marraskuuta 2014. Kuva Sari Gustafsson

Julkaistu 19.04.2016

Uudistumiskyky

Miten digitalisoituminen, genomitiedon kehitys ja omahoidon lisääntyminen vaikuttavat suomalaisten hyvinvointiin ja terveydenhuollon tulevaisuuteen? Uudistumiskykyämme mitataan isosti sote-kehittämisessä.
Kirjoittaja
Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra

Miten digitalisoituminen, genomitiedon kehitys ja omahoidon lisääntyminen vaikuttavat terveydenhuollon tulevaisuuteen? Entä ikääntyminen ja muuttoliike? Miten rahavirrat kulkevat ja hoitoketjut etenevät?

Sitran vision keskiössä ovat hyvinvoiva ihminen ja toimiva yhteiskunta. Tämä on ollut kantava tavoite myös Sitran sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuushankkeissa. Käytännössä se on tarkoittanut näkemystä, jonka mukaan yhteiskunnan palvelurakenteet tulisi suunnitella ihmisten hyvinvoinnin ympärille, yhteiskunnan toimiessa mahdollistajana ja ihmisen itse ollessa omien tarpeidensa paras asiantuntija. Leimallista työlle on ollut voimakas tulevaisuuteen suuntaava ja tutkimustietoon pohjaava ote. Muutostahdin kiihtyessä tarpeet voivat muuttua nopeastikin, joten yhteiskunnan järjestelmät ja palvelut olisi toteutettava valmiiksi joustaviksi ja uudistumiskykyisiksi. Sote-sektorin uudistamisesta on saatavissa oppeja muillekin aloille. Tästä syystä Sitran tulevaisuustyön painotusta on syksystä 2015 alkaen siirretty entistä enemmän koko yhteiskunnan uudistumiskykyyn ja sen kehittämiseen.

Sote-uudistus tuo historiallisen muutoksen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen on yksi keskeisistä suomalaisten hyvinvointia ja Suomen kestävää kehitystä edistävistä tekijöistä.

Vuosia suunnittelupöydällä ollut kiistelty sote-uudistus eteni vihdoin vuoden 2015 aikana päätöksiksi saakka. Sote-palvelujen järjestäminen siirtyy näillä näkymin vuoden 2019 alussa kunnilta maakunnille, ja palvelut on tarkoitus yhdistää asiakkaan näkökulmasta sujuviksi hoito- ja palvelukokonaisuuksiksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Näin tuotetaan vaikuttavampia palveluja vähemmillä kustannuksilla.

Sitra teki ensimmäisen ehdotuksensa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta vuonna 2010. Tämän jälkeen systemaattista työtä asian edistämiseksi on jatkettu tiiviissä yhteistyössä kaikkien keskeisten sote-toimijoiden kanssa.

Jotta päätetyt tavoitteet kantavat tuloksiksi, uudistuksessa on vielä monia ratkaistavia kysymyksiä. Niistä tärkein liittyy järjestelmän rahoitukseen ja ohjaamiseen. Sitra on ehdottanut tähän välineeksi palvelupaketteja, jotka toisivat järjestelmään läpinäkyvyyden ja mahdollistaisivat paikallisen ja alueellisen tiedolla johtamisen. Palvelupakettimallia on kehitetty vuoden 2015 aikana tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, ja nyt palvelupaketteja testataan Sitran rahoittamissa pilottihankkeissa yli 50 kunnassa ympäri maata. 

Genomitieto + digitalisaatio + omahoito + kohtaaminen = huomisen sote?

Samaan aikaan kansallisen sote-järjestelmän ratkaisuja pohdittaessa Sitrassa on kokeiltu erilaisia digitaalisia omahoitopalveluita ja kehitetty genomitiedon hyödyntämisen pelisääntöjä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Genomitiedon hyödyntäminen tulee mullistamaan perinteisen terveydenhuollon, mutta sitä ennen yhteisten pelisääntöjen tarve on selkeä. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhteistyössä valmisteltu Kansallinen genomistrategia valmistui kesäkuussa 2015. Genomitiedon lisääntyminen antaa mahdollisuuksia entistä tehokkaampaan ja yksilöllisempään sairauksien hoitoon, mutta se voi myös osaltaan siirtää huomiota sairauksista terveyden ylläpitämiseen. Strategiakeskustelun rinnalla Sitra kehitti yhdessä Molekyylilääketieteen instituutti FIMMin ja SPR Veripalvelun kanssa tutkittuun tietoon perustuvan työkalun, jonka avulla ihminen voi itse arvioida sydän- ja verisuonitautien sairastumisriskiään. Kansainvälisestikin merkittävää KardioKompassi-työkalua voivat hyödyntää niin kansalaiset, tutkijat kuin lääkäritkin.

Sitra kokosi digitaalisen omahoidon kokeiluista saadut opit jo vuoden 2014 loppupuolella yhtenäiseksi Virtuaaliklinikka-konseptiksi, jota on testattu minunterveyteni.fi-palveluna Hämeenlinnassa maaliskuusta 2015 alkaen. Nyt edelläkävijäkuntien joukko on kasvanut, ja sähköisiä palveluita rakentavat kansalliseksi kokonaisuudeksi 11 kaupunkiseutua sekä 3 sosiaali- ja terveys-, tai sairaanhoitopiiriä yhdessä. Syksyllä 2015 aloitettu hyvinvoinnin palveluoperaattori Isaacuksen rakentaminen on Sitran tapa jatkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvää uraauurtavaa työtä. Palveluoperaattorista suunnitellaan toimijaa, joka kokoaisi ja jakaisi eri järjestelmiin tallennettua hyvinvointidataa laajasti ja turvallisesti hyötykäyttöön, palvellen terveydenhuoltoa, hoiva-alaa, tutkimusta, liiketoimintaa sekä omat tietonsa omistavaa yksilöä.

Toimivat kotimaiset sote-puitteet luovat markkinoita terveysinnovaatioille ja liiketoiminnalle. Hyvinvointidatan hyötykäyttö, genomitiedon lisääntyminen ja omahoidon palvelut tekevät kaikki tilaa terveydenhuollon ammattilaisten tärkeimmälle tehtävälle, ihmisten kohtaamiselle ja asiantuntijuudelle.

Arkijärkisiä ratkaisuja muutostilanteisiin

Yhä useampi suomalainen haluaa hoitaa asiansa sähköisesti, mutta kaikilta osin henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta teknologia ja tutkimustiedon lisääntyminen eivät poista jatkossakaan. Sitrassa on viime vuosien aikana etsitty Suomesta ja maailmalta ratkaisuja, joilla muutostilanteissa oleville suomalaisille nuorille ja ikäihmisille voitaisiin tarjota palveluita, joita he eniten tarvitsevat.

Tajua Mut! on Sitran Hollannista tuoma nuorisotyön malli, joka rakentuu nuorten kanssa työskentelevien käyttämän liputustietojärjestelmän ympärille. Mallin keskeisiä osia ovat etsivä nuorisotyö sekä nuoren oma halu tulla autetuksi. Mikkelissä, Espoossa ja Keravalla TajuaMut! on vakiinnuttanut asemansa, ja nyt se on leviämässä muihinkin kaupunkeihin. Yksinkertaiset kysymykset: ”Voinko auttaa? Miten voin auttaa?”, ovat tärkeitä, joskus kriittisiä.

Ikäihmisille toimivaksi todettua toimintamallia ei tarvinnut hakea Tamperetta kauempaa. Siellä kehitetty Kotitori on erinomainen esimerkki kaupungin palvelusta, jonka on todettu sekä säästävän taloudellisia resursseja että lisäävän ikäihmisten hyvinvointia. Sitra on tukenut toimintamallin jatkokehittämistä ja levittämistä muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Turkuun, Raumalle ja Poriin. Olennaista Kotitorin, Palvelutorin ja Lähitorin nimellä kulkevassa toimintamallissa on ikäihmisen henkilökohtainen palveluohjaus, oli kysymys sitten terveyteen, asumiseen tai vaikkapa harrastustoimintaan liittyvä. Jokaiselle ihmiselle tarjotaan juuri hänelle sopivaa palvelua – ilman palveluntarjoajan erottelua julkiseen, yksityiseen tai kolmannen sektorin toimijaan.

————————————————————————–

Uudistumiskyky-teeman kohokohtia vuonna 2015

  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusratkaisun tukeminen sekä palvelupakettien rakentaminen ja kokeilujen aloittaminen yli 30 paikkakunnalla. 
  • Virtuaaliklinikan pilotointi Hämeenlinnassa ja toimintamallin leviäminen 14 muulle alueelle.
  • Genomistrategian luominen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. 
  • Kansalaisten palveluväylän eteneminen tuotantoon valtiovarainministeriön johdolla. 
  • Etsivään nuorisotyöhön tukeutuvan Tajua Mut! -toimintamallin vakiinnuttaminen. 
  • Ikäihmisten Palvelutorin leviäminen.

Vuonna 2016 tähtäimessä

  • Palvelupakettikokeilujen opit näyttävät suuntaa sotejärjestelmän läpinäkyvyydelle ja ohjaamiselle.
  • Hyvinvoinnin palveluoperaattori Isaacuksen toiminnan ja muodon linjaaminen.
  • Sote-palveluiden saatavuuden mekanismien kokeileminen.

————————————————————————–

Sitran toimintakertomus kertoo kaiken olennaisen tulevaisuustyömme tuloksista ja uusista avauksista. Lue toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 kokonaisuudessaan tästä tai tilaa painettuna osoitteesta julkaisut@sitra.fi.

Mistä on kyse?