Arvioitu lukuaika 8 min

Uunituoreet lähestymistavat luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen sijoitus­päätöksenteossa

Luonnon monimuotoisuus on nopeasti osoittautunut kriittiseksi teemaksi globaalille talousjärjestelmälle. Sitran webinaari toi yhteen maailman johtavia talousdatan tarjoajia ja varainhoitajia pohtimaan, kuinka sijoittajat voisivat alkaa arvioida ja huomioida monimuotoisuutta toiminnassaan.

Kirjoittaja

Anna-Katri Kulmala

Harjoittelija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Sijoittajat, rahoittajat, datatalot ja yritykset ovat viime vuosina heränneet ilmastokriisin vakavuuteen ja ilmastotoimien kiireellisyyteen. Näköpiirissä on yhä enemmän vakavia seurauksia: maapallon kasvava elinkelvottomuus, valtavat taloudelliset tappiot ja inhimillinen kärsimys.

Dasguptan raportti suosittaa väkeviä järjestelmätason muutoksia

Helmikuussa 2021 julkaistu raportti: The Economics of Biodiversity – The Dasgupta review nosti kansainväliseen keskusteluun luonnon taloudellisen arvon ja luontokadon seuraukset.

Raportin viesti oli selkeä. Talous ja ihminen ovat riippuvaisia nopeasti hupenevasta luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Tämä on talouden näkökulmasta jopa ilmastonmuutosta vakavampi riski.

Raportti analysoi luonnon monimuotoisuutta pääomien hallinnan näkökulmasta ja välittää synkän kuvan ihmisestä varainhoitajana. Luonto ja sen monimuotoisuus, joka voidaan mieltää talouden käsittein luontopääomana, hupenee 100-1000 kertaa nopeammin kuin viimeisten miljoonien vuosien aikana. Syynä on kestämätön ja kuormittava talousjärjestelmämme. Kulutamme siis maailman elinkelpoisena pitävää luontoa ja sen antimia nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua.

Dasguptan raportti herätteli myös talousmaailmaa luontopääomaan ja lineaarisen talousmallin tuhlaavuuteen. World Economic Forumin mukaan yli puolet maailman taloudesta on joko melko tai todella riippuvaisia luonnosta. Tämä tarkoittaa valtavia ja mahdollisesti nopeasti kärjistyviä riskejä taloudelle.

Talous on luonnolle alisteinen

Sijoittajien kiinnostus luontokatoon on ollut väkevästi nousussa, mutta vielä takamatkalla suhteessa ilmastotoimiin. Sijoittajilla on jo pitkään ollut käytössään ilmastotyökaluja, mutta tarve työkaluille luonnon monimuotoisuuden arviointiin on kasvava, sillä luontokadosta syntyvä taloudellinen riski sijoittajille on suora ja merkittävä. Sijoittajilla on valtava vaikutus yhteiskuntiin ja ne pystyvät kirittämään elinkeinoelämää huomioimaan luontokatoa liiketoiminnassa.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen korosti luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä ilmastokriisin rinnalla ja totesi, että on aika lopettaa puhe, jossa talous on luontoa vastaan. Todellisuudessa talous on luonnolle alisteinen.

Luonnon huomioiminen taloudessa ei ole puunhalaamista

Euroopan investointipankin pääomamarkkinat-osaston johtaja Eila Kreivi kertoi puheenvuorossaan luonnon tarjoavan meille vuosittain tähtitieteellisen summan edestä turvaa ja vaurautta – ilmaiseksi.

Kreivin mukaan monimuotoisuuden hupenemisen tuoman riskin taloudellista merkittävyyttä kuvaa kovilla talouden arvoilla toimivan World Economic Forumin (WEF) herääminen aiheeseen. WEF:n riskiarvioissa yritysten biodiversiteettiriski on noussut lähes pystysuorasti viime vuosina.

Sijoittajilla on vielä heikko käsitys suhteestaan luontokatoon. Yritykset ja sijoittajat tarvitsevat parempaa yhteismitallista dataa luontopositiivisen päätöksenteon tueksi. ”Loppujen lopuksi kyse on aina datasta”, totesi Kreivi.

Luonnon tuhoamisesta on myös tultava kallista, mikä kääntäisi kilpailua suosimaan luontopositiivisuutta. ”Jos me ihmiset emme ala laskuttaa tuhosta, luonto alkaa lähettää laskuja”, Kreivi kiteytti puheenvuoronsa.

Luontokato ja ilmastokriisi tulee ratkaista yhdessä

Luonto ja ilmasto ovat osa samaa järjestelmää, joten ilmastonmuutos ja luontokato tulee ratkaista yhdessä. Ilmastotoimet, jotka eivät ota huomioon luontoa, voivat olla jopa haitallisia, huomautti YK:n alla, vastuullisen sijoittamisen periaatteiden parissa työskentelevä Gemma James. Periaatteet allekirjoittaneet organisaatiot hallitsevat yli 100 biljoonan dollarin varoja.

Samaa viestiä kertoo tuore kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n ja ilmastopaneeli IPCC:n yhteisraportti luontokadon ja ilmastonmuutoksen yhteydestä.

James nosti lisäksi esiin yhden tilaisuuden keskeisistä teemoista – luontokadon mittaamisen haasteellisuuden. Monimuotoisuusdatan kerääminen on huomattavan vaikeaa ja yhtenäistä mittausjärjestelmää ei vielä ole. Vertailun vuoksi: ilmastopuolella on käytössä vakiintuneet mittarit ja yksiköt, kuten hiilidioksiekvivalentit.

Finanssialan havahtuminen luontokadon tuomiin riskeihin on saanut talousdataa tarjoavat yritykset ja rahoitusyhtiöt globaalisti luomaan data-analyysimalleja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien ja vaikutusten mittaamiseksi. Jamesin mukaan tarvitsemme kuitenkin yhtenäisiä mittaustapoja, jotta emme vertaa omenoita ja päärynöitä keskenään.

James korosti myös YK:n luonnon monimuotoisuuteen keskittyvän kokouksen, eli COP15:ssa solmittavan sopimuksen merkitystä: ”Sen tulee olla yhtä kunnianhimoinen kuin Pariisin ilmastosopimus aikoinaan”.

Biodiversiteettidatan kysyntä kasvaa, mutta sitä käytetään vielä vähän

Rahul Ghosh luottoluokituksistaan tunnetun Moody’s:n ESG työryhmästä kertoi, että vaikka luonnon monimuotoisuuteen keskittyvän datan kysyntä kasvaa, vain murto-osa finanssialan toimijoista käyttää dataa esimerkiksi riskien arvioinnissa.

Biodiversiteettidatan avulla voidaan arvioida ja tulkita esimerkiksi yritysten toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Biodiversiteettidata ei ole vielä markkinoilla keskiössä, sillä se on vaikeaselkoista ja vaikeasti mitattavaa. Yritykset ovat myös usein lähtökohtaisesti toiminnaltaan riippuvaisia luonnosta ja sen hyödyntämisestä, mikä heikentää motivaatiota monimuotoisuustoimiin. Lisäksi luontopositiiviset toimet ovat toistaiseksi yrityksille vapaaehtoisia.

Ghosh korosti, että biodiversiteettidatalla pystytään mittaamaan luontokatoon liittyvien riskien lisäksi yritysten omia vaikutuksia luontokatoon.

Moody’s on luonut valvontajärjestelmän, jossa tehtaiden paikkatiedot yhdistetään satelliittikuvan dataan. Näin saadaan tietoa myös vaikeasti hahmotettavien ja hallinnoitavien alihankintaketjujen varrelta.

Ruokasektori keskeinen sijoittamisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta

Rahoitusyhtiö MSCI:n Arne Klug korosti ruokasektorin roolin luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sektori aiheuttaa 80 prosenttia metsäkadosta ja 26 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän lisäksi ruokasektori voi aiheuttaa yli 5 000 lajin sukupuuton.

Globaali ruokajärjestelmä on äärimmäisen riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta ja sen tuomista ekosysteemipalveluista. Luontokadon tuomat riskit uhkaavat globaalia ruokaturvaa ja alan taloudellista tasapainoa. Pohjoismaisessa kontekstissa monimuotoisuuden ja riskien näkökulmasta tärkeimmät sektorit ovat metsäsektori ja kaivannaiset.

Klug:n mukaan strategisinta olisi keskittyä avainsektoreiden ja luontopääoman riippuvuussuhteisiin ja näistä syntyviin riskeihin.

Yhteinen monimuotoisuuden mittari ja yksikkö tärkeä sekä luonnon monimuotoisuudelle, että sijoittajille

Sijoitusten vaikutusanalyysejä tarjoavan Impact-Cubed:n tutkimusjohtaja Antti Savilaakso valotti puheenvuorossaan luonnon monimuotoisuuteen liittyviä haasteita finanssialalle. Savilaakson mukaan ydinhaasteita ovat niin monimuotoisuuden mittaamisen monimutkaisuus, kuin yhteisen mittayksikön ja arviointijärjestelmän uupuminen.

Yhteisen mittaus- ja arviointijärjestelmän puuttuminen saattaa Savilaakson mukaan johtaa siihen, että yritysten valta suhteessa sijoittajiin kasvaa, niiden itse valvoessa ja mitatessa toimintansa monimuotoisuuteen liittyviä riskejä ja vaikutuksia.

Yritysten tuotannon sijainnilla ja raaka-aineiden alkuperällä on merkitystä luonnon monimuotoisuuden paikkasidonnaisuuden vuoksi. Savilaakson mukaan monimuotoisuuden mittaamista kannattaakin lähestyä maantieteellisen sijainnin näkökulmasta.

”Pitää ymmärtää, mitä globaalissa alihankintaketjussa tapahtuu”, toteaa Savilaakso.

Impact-Cubed on tunnistanut mitä kautta luonnon vahvistamiseen voi sijoittaa. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi dematerialisaatio – eli raaka-aineiden käytön irrottaminen talouskasvusta, saastumisen vähentäminen ja metsäkadon estäminen.

”Jokaisella sijoituspäätöksellä on paitsi riski ja tuotot, myös vaikutus. Näin ollen myös mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa planeettaan.”

Sijoittamista luontopääomaan tulee kannustaa

Martin Berg HSBC:n ja Pollinationin yhteisyritys Climate Asset Managementilta toi esiin maaperän ja maankäytön merkityksen luonnon monimuotoisuuden ja sijoittamisen kannalta.

Niin planeettamme viljelykelpoisen maaperän köyhtymisen, kuin väestönkasvun ja resurssien kestämättömän käytön riskeihin ja ristiriitoihin on Bergin mukaan herätty riskien ymmärtämisen avulla.
”Emme voi jatkaa entiseen tapaan”, toteaa Berg.

Vallitsevat trendit, kuten maatalouden sääntelyn muutokset, päästökauppa ja tietoisuuden lisääntyminen toimivat kuitenkin kestävämmän liiketoiminnan ja luontopositiivisen sijoittamisen ajureina. Ne tuovat mukanaan liikevaihdon mahdollisuuksia.

Berg kannusti sijoittamaan luontopääomaan sen tuomien planetaaristen ja taloudellisten positiivisten vaikutusten vuoksi.

Lineaarinen talousjärjestelmämme on vanhentunut ja hukkaava

Lombard Odier on riippumaton pankkiryhmä, jonka uusin strategia perustuu vahvasti luontopääoman arvon tunnistamiseen ja kiertotalouteen. Thomas Höhne-Sparborth Lombard Odierilta julisti lineaarisen talousjärjestelmämme vanhentuneeksi, villiksi, likaiseksi, sosiaalisesti epäoikeudenmukaiseksi ja hukkaavaksi. Thomas korosti myös, ettei taloutemme ole irrallaan biosfääristä, eikä nykyinen talousmalli ole sopiva pohja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle.

Lombard Odier lähestyy luonnon ja talouden suhdetta Stockholm Resilience Centren planetaariset rajat -mallin kautta. Mallin mukaan jokainen ylitetty planetaarinen raja tarkoittaa kasvavia riskejä ja kuluja liiketoiminnalle, johtaen lopulta käännekohtiin, jotka johtavat hallitsemattomiin ja peruuttamattomiin vaikutuksiin. Malli mittaa yritysten liiketoiminnan ja portfolioiden suhdetta planetaarisiin rajoihin arvioiden niiden vaikutuksia planeettaan. Lombard Odier pyrkii ratkomaan kokonaisvaltaisesti planetaaristen rajojen eri kipukohtia ja ottaa huomioon talouden- ja ympäristökriisien päällekkäisyydet.

Alina Donets kertoi puheenvuorossaan Lombard Odierin luontopääomaan ja talouden systeemiseen muutokseen keskittyvän strategian ottavan laajasti huomioon ilmastonmuutoksen ohella tapahtuvat ekologiset kriisit. Strategiassa painottuu myös luontoratkaisuihin pohjaava kiertotalous.

Alati lisääntyvällä monimuotoisuusdatalla ratkaiseva rooli tulevaisuudessa

Bloomberg Intelligence on yksi maailman suurimmista datajohtoisista tutkimustaloista.

Bloombergin kaltaisilla toimijoilla on paljon valtaa yhteiskuntiimme ja niiden toiminta tulee pitkälti määrittelemään sitä, miten data valuu toimialoilta rahoituspäätöksentekoon. Kun luonnon monimuotoisuuden ja talouden yhteyteen herätään, alkaa näiden linkittymiä käsittelevä data lisääntyä ja kiinnostaa, kertoo Eric Kane, Bloomberg Intelligencen ESG-tutkimusjohtaja Pohjois-Amerikassa.

Bloombergin metriikka ja arviointijärjestelmä luonnon monimuotoisuudelle on täysin läpinäkyvä ja yhtiö tarkkailee myös sidosryhmien toimintoja liittyen luonnon monimuotoisuuteen. Sidosryhmien luonnolle vahingolliset toimet johtavat yhä useammin poissulkuihin, mikä kertoo asenneilmapiirin muutoksesta.

Kanen mukaan temaattinen ESG-sijoittaminen on noussut dramaattisesti, jossa nopeimmin kasvavat ilmasto-, teknologia- ja luonnon monimuotoisuuden teemat.

Paljon maksaa luontokadon pysäyttäminen?

IUCN, eli kansanvälinen luonnonsuojeluliitto julkaisee vuosittain raportin eliölajien uhanalaisuudesta ja edistää luonnonvarojen suojelemista. IUCN:n pääekonomisti Juha Siikamäki teki puheenvuorossaan selväksi, että ihmiskunnan kasvanut vauraus on muodostunut järisyttävällä hinnalla ympäristölle. Nyt ihmiskunnan täytyy löytää keinot korvata aiheutuneet vahingot.

Siikamäki arvioi, että luontokadon pysäyttäminen vaatisi 700 miljardin euron ylimääräisen budjetin vuosittain, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tällaisia varoja ei julkisella sektorilla ole – siksi tarvitsemme sijoittajia.

Siikamäki korosti myös luonnolle haitallisten tukijärjestelmien osuutta luontokatoon. Niitä myönnetään vuosittain jopa nelinkertainen kertainen määrä suhteessa luonnonsuojeluun käytettävään 120-140 miljardin euron budjettiin.

Pelkät tuotannon vaikutukset luontokatoon ovat vain yksi osa totuutta. Meidän pitää alkaa tarkastella myös kulutuksen vaikutuksia.

Siikamäki korosti, että kulutuksessa ja tuotannossa syntyvä luontojalanjälki jakautuu alihankintaketjun varrelle globaalin kaupankäynnin seurauksena. Kulutuksesta syntyvät haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat korkeimmat kehittyneissä maissa. Siikamäen mukaan esimerkiksi Suomessa pitäisi lisätä ymmärrystä siitä, miten kulutus- ja tuotantopäätöksemme vaikuttavat muissa maissa.

IUCN kehittää mittausjärjestelmää, jolla juuri vietyä ja tuotua luontojalanjälkeä voitaisiin hahmottaa paremmin.

Luontoa vahvistava sijoittaminen – marginaalista valtavirtaan

Tilaisuudessa kuultiin sekä valoisia, että varautuneita ennusteita luontoa vahvistavan sijoittamisen tulevaisuudesta.

Antti Savilaakso nosti esiin luonnon monimuotoisuuden haasteellisuuden talousalan toimijoille: ”Meillä ei ole teollista prosessia, jolla valmistaa monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuteen sijoittaminen on aina vahinkojen minimointia.”Tällainen on sijoittajille lähtökohtaisesti vierasta. Sijoittaminen luonnon vahvistamiseen on tarinallisesti ilmastotoimia heikompaa, mikä saattaa heikentää sijoittajien kiinnostusta siihen.

Ilmastotoimissa ja luontokadon pysäyttämiseen tähtäävissä toimissa on myös päällekkäisyyksiä. Tämä saattaa Savilaakson mukaan johtaa siihen, että tulevaisuudessa näemme yhä enemmän luonnon monimuotoisuuteen keskittyviä rahastoja, jotka ovat todellisuudessa ilmastorahastoja. Niitä on kuitenkin paketoitu uuteen muotoon, jotta niillä olisi tilaa kilpailluilla markkinoilla.

Lombard Odierin planetaarisiin rajoihin perustuvan mallin pohjalta tehdyt ennusteen kertovat huolestuttavaa sanomaa. Mikäli jatkamme toimintaamme entiseen tapaan, ylitämme kaikki planetaariset rajat, yhtä lukuun ottamatta, vuoteen 2050 mennessä. Tämä lisää merkittävästi riskejä, kuluja ja epävakautta kaikilla talouden ja yhteiskuntien sektoreilla.

Yksi tulevaisuuden ydinhaasteista tulee olemaan alihankintaketjujen ymmärrys. Nyt yritykset asettavat itselleen tavoitteita, joissa onnistumista niiden on käytännössä mahdotonta valvoa. Asiasta oli huolissaan myös Thijs Huurdeman, ESG-analyysitalo Sustainalyticsiltä: ”Harvalla yrityksellä on mahdollisuus hallita koko alihankintaketjua, mikä vaikeuttaa vastuun kantamista.”

Eric Kane Bloomberg Intelligencelta ennusti valoisammin, että ESG-sijoitukset voisivat kattaa yli kolmanneksen maailman hallinnoiduista varoista vuoteen 2024 mennessä.

Satelliittiteknologian mahdollisuuksista oltiin webinaarissa kiinnostuneita. Esimerkiksi Bloomberg testaa ja kehittää satelliittivalvonnan mahdollisuuksia ratkaisemaan alihankintaketjujen valvonnan haasteita. Niillä voidaan tulevaisuudessa monitoroida esimerkiksi metaanipäästöjä tai metsäkatoa.

IUCN:n pääekonomisti Juha Siikamäki puolestaan haastoi datalähtöistä ajattelua: ”Mittaamalla emme yksin ratkaise ongelmaa. Tarvitsemme poliittista päätöksentekoa ja sitoutumista kansainvälisellä tasolla.”

Kaiken kaikkiaan olemme menossa riskien arvioinnista kohti vaikutusten mittaamista. Sitran asiantuntija Miika Korjan mukaan on tärkeää muistaa tuotannon ja kulutuksen suhde. Molempia pitää mitata ja säännellä. Mikäli keskitymme vain tuotantoon, emme ymmärrä tai ratkaise juurisyitä, joihin ylikulutus lukeutuu.

Tilaisuuden pääviestit olivat selkeät

Toistuvina teemoina esiin nousivat:

  1. Nykyisen lineaarisen talousmallin toimimattomuus ja muutoksen välttämättömyys.
    Olemassa oleva talousjärjestelmämme ei sovi perustaksi kestävälle tulevaisuudelle. On siirryttävä planetaarisia rajoja kunnioittavaan kiertotalouteen ja lopetettava puhe, jossa luonto ja talous ovat vastakkain.
  2. Talouden ja luonnon yhteys. Luonto on huomioitava taloudellisissa toimissa ja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
  3. Luonnon monimuotoisuuden mittaamisen haasteet ja yhteisen mittausjärjestelmän merkitys. Erilaisia menetelmiä kehitetään, mutta niiden haasteena on epäsymmetrisyys, monimuotoisuuden mittaamisen monimutkaisuus ja globaalit vaikeasti valvottavat alihankintaketjut. Yhteinen mittausjärjestelmä helpottaisi skaalautuvuutta ja tätä kautta luontopositiivista taloudellista toimintaa.
  4. Luontokadon hinta ja riskit ihmiskunnalle. Luontopääoman hupeneminen johtaa kasvavaan epävakauteen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

”Se, että talouden isot toimijat ovat kiinnostuneita luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä kysymyksistä, tarkoittaa, että olemme ison murroksen äärellä”, toteaa webinaaria moderoinut ilmasto- ja luontoratkaisujen asiantuntija Miika Korja Sitralta. Korja muistuttaa, että luontopääoma on arvokkain pääomalajimme, jonka suojelemiseen on tulevaisuutemme kannalta kriittistä sijoittaa.

Katso How can investors evaluate biodiversity in portfolios? -tilaisuuden ohjelma ja esitykset tapahtuman sivulta.

Aihe

Ilmasto- ja luontoratkaisut

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire ja siksi toimivia ilmastoratkaisuja pitää hyödyntää nykyistä paremmin. Analysoimme toimia, joilla päästöjä voidaan leikata ripeässä aikataulussa ja visioimme uusia ratkaisuja, jotka odottavat kokeilijaansa.

Kirjoittaja

Anna-Katri Kulmala

Harjoittelija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?