Siirry suoraan sisältöön

Photo: Topias Dean

Julkaistu 04.09.2019

Viheliäisten ongelmien taklaaminen on mahdollista - mutta miten?

Viheliäiset ongelmat ovat vyyhtejä, joita emme voi taklata ajattelulla, jonka sivutuotteina ne ovat syntyneet. Kohtaamamme haasteet vaativat organisaatioilta uusia kyvykkyyksiä. Tässä artikkelissa luomme yhden näkökulman siihen, millaisilla organisaatiotason kyvykkyyksillä voitaisiin vastata aikamme isoimpiin haasteisiin.
Kirjoittaja

Maailmalla on monia tahoja, jotka ovat kehittäneet, hyödyntävät tai kouluttavat yhteiskunnallista muutosta edistäviä ja viheliäisiä ongelmia taklaavia lähestymistapoja, mutta kenttä on kansainvälisestikin vielä varsin hajanainen ja vakiintumaton.

Keräsimme otoksen näistä lähestymistavoista hahmotellaksemme alustavaa käsitystä siitä, minkälaisiin osaamisalueisiin viheliäisten ongelmien taklaamista koskeva tietotaito saattaisi perustua. Joukkoistimme lähestymistapojen keräämistä Twitterissä ja Facebookissa, jonka myötä syntyi lista lähes 40 erilaisesta lähestymistavasta yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen. Tässä artikkelissa esitetty tulkinta pohjaa tähän joukkoistettuun aineistoon.


Muodostimme aineiston perusteella synteesin yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävistä osaamisalueista. Synteesiin kannattaa suhtautua viitteellisenä, keskustelunavauksen kaltaisena raamina, sillä se ei perustu kokemukseen eikä tutkimukseen.

Yhteiskunnallisen muutoksen osaamisalueet

Monet kehittämisen lähestymistavat, kuten esimerkiksi muotoiluajattelu, ketterä kehittäminen, verkostojohtaminen, systeemiajattelu, tulevaisuustyö ja johtaminen pitävät sisällään tärkeitä ajatuksia ja menetelmiä, joita kaikkia tarvitaan yhteiskunnallisen muutoksen tekemisessä. Monialaisen yhteistyön edistämisessä vaikeutena voi kuitenkin olla löytää yhteistä kieltä näiden lähestymistapojen välille. Yhteinen kieli helpottaisi sen ymmärtämistä, missä eri lähestymistavat ovat hyviä ja missä ovat kunkin puutteet.

Tehty synteesi koostuu osaamisalueista, joita kutsumme kyvykkyyksiksi. Ne pyrkivät luomaan ymmärrystä siitä, kuinka meille kaikille tuttuja kehittämisen lähestymistapoja voisi yhdistää. Kyvykkyyksillä viittaamme jaettuun tietotaitoon ja siinä käytettäviin resursseihin, kuten järjestelmiin, prosesseihin, tietämykseen ja taitoihin sekä arvoihin ja toimintatapoihin. Yksilöillä ei siis voi olla kyvykkyyksiä, vaikka yksilöiden osaaminen on yksi näiden jaettujen kyvykkyyksien osa-alue.

Synteesistä löytyvät kyvykkyydet on jaettu neljään tasoon ja muutamaan poikkileikkaavaan teemaan, jotka kuvaavat yhteiskunnallisen muutoksen tekemistä erilaisilla aikajänteillä ja tasoilla. Nämä ovat:

  1. Visioiden ja tulevaisuustyön taso
  2. Strateginen taso
  3. Organisoitumisen ja hallinnan taso
  4. Innovaatiokyvykkyyksien taso
  5. Poikkileikkaavat teemat

Yhteiskunnallisten kyvykkyyksien rinnalla tarvitaan myös ryhmien ja yksilöiden yhteiskunnallisen muutoksen kompetensseja, jolla viitataan kulttuurisiin käytänteisiin, yksilöiden taitoihin ja ajattelutapoihin. Nämä on kuitenkin jätetty tarkoituksella tämän selvityksen ulkopuolelle, sillä keräämämme yhteiskunnallisen muutoksen lähestymistavat painottavat yhteistoimintaa ja yhteistyötä.

Minkä kyvykkyyksien voitaisiin siis aineiston perusteella hahmotella edistävän yhteiskunnallista muutosta eri tasoilla? Näitä kuvataan seuraavassa.

Visioiden ja tulevaisuustyön taso

Visioiden ja tulevaisuustyön tasolla on yksi keskeinen kyvykkyys: ennakointi ja tulevaisuustyö. Tähän liittyy tulevaisuuden trendien ja signaalien hahmottelua, tulkintaa, tulevaisuuksien tekemistä visioiden, missioiden ja toimijoille merkityksellisten päämäärien määrittelyn avulla.

Ennakointi- ja tulevaisuustyön tärkeys on siinä, että se auttaa synnyttämään suunnan ja tarkoituksen, joka tuo erilaisia toimijoita yhteen. Esimerkiksi Sitran kehittämä Tulevaisuudentekijän työkalupakki pitää sisällään paljon menetelmiä, joita voi hyödyntää tässä.

Strateginen taso

Strategisella tasolla pyritään ymmärtämään nykyistä toimintaympäristöä, vaikuttamaan siihen, määrittelemään mitä halutaan tavoitella, miten tavoitteisiin päästään ja arvioidaan, kuinka työssä onnistutaan suhteessa tavoitteisiin. Aineistosta kumpuavia strategisen tason kyvykkyyksiä ovat seuraavat.

  1. Strategian määrittely on systeemisen muutoksen edistämisessä tärkeää, mutta perinteiseen organisaatiokeskeiseen strategiaan verrattuna strategia voisi olla luonteeltaan organisaatiorajat ylittävä sekä esimerkiksi ilmiö- tai vaikutuslähtöinen.
  2. Arvioinnin avulla voidaan hahmottaa, onnistutaanko teoissa tavalla, joka tukee strategisia tavoitteita.
  3. Systeemiajattelu ilmenee aineistossa usein oppimisen yhteydessä, joten systeemiajattelua voisi kuvata myös strategisen oppimisen kyvykkyydeksi. Siinä missä strategia yleensä kuvaa painopisteitä, joihin panostetaan tavoitteiden saavuttamiseksi, systeemiajattelu strategisen oppimisen välineenä tuottaa tapoja hahmottaa toimintaympäristöä monista näkökulmista.
  4. Narratiivien ruokkiminen viittaa yhteiskunnallisen ajattelun ohjaamiseen edistämällä muutosta koskevia puhe- ja ajattelutapoja. Koska viheliäisiä ongelmia ei voi ratkaista minkään yksittäisen toimijan tai sektorin näkökulmasta, narratiivit voivat edistää ajattelun leviämistä konteksteissa, jossa toimijoiden välillä ei välttämättä ole suoria yhteyksiä.

Organisoitumisen ja hallinnan taso

Koska viheliäiset ongelmat ovat usein epäselviä, niiden taklaamiseen tarvitaan monia toimijoita yhteen tuovaa organisoitumista eli kumppanuuksia tai verkostoja. Verkosto ei ole staattinen organisaatio, vaan rakenne, joka organisoituu jatkuvasti sopimaan erilaisiin tilanteisiin. Organisoitumisen ja hallinnan tasolla voi hyödyntää ainakin kuutta erilaista aineistosta kumpuavaa kyvykkyyttä:

  1. Organisoitumisen tukeminen on relevantti sillä siinä missä yhteistyö organisaatioiden sisällä on joskus haastavaa, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen yhteistoiminta organisaatioiden välillä on vielä vaikeampaa. Organisoitumisen tukemisella edistetään verkostojen syntyä ja fasilitoidaan niiden toimintaa Tämän roolin voi ottaa institutionaalinen toimija, kuten esimerkiksi Business Finland tai vertaiskumppani, jonka tehtäväksi on annettu fasilitoida järjestöjen koostamaa verkostoa.
  2. Kumppanuuksilla viitataan käsiteltävän aiheen kannalta keskeisten sidosryhmien tunnistamiseen ja niiden yhteistoiminnan sekä yhteistyön edistämiseen.
  3. Osallisuus ja toimijuuden vahvistaminen tähtää perinteisiä instituutioita laajemman osallistujien joukon ottamiseen mukaan ongelman yhteiseen hahmottamiseen ja tekemiseen.
  4. Yhteistoiminnallinen hallinta pyrkii edistämään areenoja, joilla ilmiöön liittyvät sidosryhmät voivat tehdä sitä koskevaa hahmottamista, päätöksiä ja tekoja yhdessä sen sijaan, että jotkut toimijat tekevät niitä muiden puolesta. Yhteistoiminnallisen hallinnan rinnalla puhutaan myös monikeskuksisesta hallinnasta, jossa yksittäisen toimintaa hallinnoivan tahon (esim. valtio) sijaan toimintaa ohjaavat eri tahot eri tasoilla sellaisilla tavoilla, joka tuo nämä toimijat yhteen päättämään kokonaisuudesta.
  5. Johtajuus on toimintaa ohjaavaa tekemistä, jossa painotus on asioiden johtamista enemmän ihmisissä. Johtajuus on myös käyttäytymisen muoto perinteisen johtajan roolin sijaan. Tämä mahdollistaa sen, että johtajuutta voivat ilmentää eri ihmiset erilaisissa tilanteissa.
  6. Kommunikaation uusia muotoja koskeva kyvykkyys mahdollistaa laajamittaisen yhteistyön. Verkostojen kommunikaatiolle voidaan luoda edellytyksiä esimerkiksi yhteistyöalustoilla, jotka voivat olla digitaalisia tai fyysisiä tiloja, joissa ihmiset kohtaavat.

Innovaatiokyvykkyyksien taso

Innovaatiokyvykkyyksien taso pitää sisällään kyvykkyyksiä, joita tarvitaan oppimiseen tähtäävien projektien tai kokeilujen tekemiseen. Esimerkiksi lean startupin, suunnitelmallisten kokeilujen tai palvelumuotoiluprosessien toteuttamisessa on tunnistettavissa ainakin seuraavia kyvykkyyksiä:

  1. Innovaatioprosessien suunnittelu ja toteuttaminen pitää sisällään innovaatio-, kokeilu- tai palvelumuotoiluprosesseja koskevan tietotaidon.
  2. Kehittäminen viittaa kokemuksellisten tai käytettävien prototyyppien avulla tapahtuvaan iteratiiviseen kehittämiseen, joiden tuloksena syntyy prosessin tuotos. Palvelumuotoilussa, ketterässä kehittämisessä ja kokeilutoiminnassa tuotosta ei suunnitella ennakkoon, vaan sitä kohti opitaan tekemällä.
  3. Oppiminen viittaa tapoihin, joilla käsittelyssä olevaa ongelmaa pyritään ymmärtämään. Esimerkiksi palvelumuotoiluprosessi saatetaan aloittaa tekemällä asiakastutkimusta sen sijaan, että ongelma määritellään ilman ymmärrystä eri toimijoiden konteksteista, tarpeista ja intresseistä. Oppimista voidaan tehdä toki monilla muillakin tavoilla.
  4. Mittaaminen pitää sisällään sarjan toimintatapoja ja menetelmiä, joiden avulla oppimista voidaan kvantifioida käyttämällä erilaisia mittareita.

Poikkileikkaavat teemat

  1. Systeeminen/sosiaalinen infrastruktuuri viittaa laajasti sosiaalisia innovaatioita ja yhteiskunnallista muutosta mahdollistavan yhteiskunnallisen kontekstin edistämiseen. Tässä merkittävässä roolissa ovat erilaiset sosiaalisen tai systeemisen rahoittamisen muodot, jotka eivät ruoki yksittäisiä projekteja ja kilpailua niistä, vaan edistävät yhteistyötä viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa. Osa systeemistä/sosiaalista infrastruktuuria on erillään olevien toimijoiden yhteistyön fasilitointi ja osaamisen vahvistaminen.
  2. Valta nousee usein esiin yhteiskunnallista muutosta koskevissa malleissa, sillä vallan jakautumiseen vaikuttaminen ja toisaalta valtaa käyttävien kanssa toimiminen on keskeisessä asemassa, kun halutaan edistää muutosta.
  3. Teknologia on tärkeä aihepiiri, sillä sen hyödyntämisessä piilee mahdollisuuksia tehdä yhteiskunnallista muutosta täysin uudenlaisilla tavoilla. Teknologiat saattavat tarjota vaikuttavia sosiaalista toimintaa uudella tavalla mahdollistavia työkaluja, joiden avulla voimme taklata viheliäisiä ongelmia.
kyvykkyydet lueteltuina tasoittain kuten tekstissäkin

Tunnistetut kyvykkyydet tasoittain ja teemoittain

Kohti jaettua ymmärrystä yhteiskunnallisen muutoksen tekemisestä

Haluamme Sitra Labissa tarjota erilaisia mahdollisuuksia tulla mukaan luomaan ja kehittämään eteenpäin tätä jaettua ymmärrystä yhteiskunnallisen muutoksen tekemisestä.

Tarkoituksenamme on myös syksyn 2019 aikana koota kehittäjäryhmä sekä haastatella henkilöitä, jotka jakavat laajan tavoitteen vahvistaa maamme tietotaitoa, kyvykkyyksiä ja kompetensseja taklata viheliäisiä ja kompleksisia ongelmia sekä edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Muutoksentekijöiden yhteisössä edistämme viheliäisten ongelmien taklaamista koskevaa oppimista, ymmärryksen kehittämistä ja levittämistä yhdessä muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa tapahtumissamme, Facebook-ryhmässämme ja Sitra Labin uutiskirjeen avulla.

Tervetuloa mukaan siinä roolissa, jonka koet omaksesi ja ota mukaan muutkin. Vahvistetaan yhdessä tietotaitoa, jonka avulla voimme taklata aikamme isoimmat haasteet.

Mistä on kyse?