Julkaistu 07.06.2017

Voisiko oppivelvollisuus kestää koko elämän?

Tulevaisuudenusko, sivistys, suvaitsevaisuus, henkilökohtainen kehitys, kuulumisen tunne ja kyky saavuttaa asioita yhdessä. Tällaisista asioista edistys rakentuu. Nämä tarvitsevat tuekseen koko elämän kestävää ja jatkuvaa oppimista, joka tukee uteliaisuutta ja yhteisöjen rakentavaa toimimista yhdessä.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Jenna Lähdemäki työskentelee Sitran ennakointitiimissä kestävän hyvinvoinnin vision ja koulutuksen tulevaisuuden parissa. Jennaa työllistävät etenkin syksyllä 2017 julkaistava Learning at the Edge of History -kirja ja Seuraava erä -visiotyö.

Elinikäisestä oppimisesta puhutaan paljon, mutta se on jäänyt osittain fraasiksi. Jatkuvaa oppimisen päivittämistä ja uudelleenkouluttautumista taas tekevät ne, joilla on jo valmiiksi korkea koulutustaso. Esimerkiksi nettiyliopisto Courseran opiskelijoista 80 prosentilla on jo valmiiksi yliopistotutkinto. Miten koko elämän kestävä uuden oppiminen ja vanhojen taitojen päivittäminen tulee osaksi kaikkien elämää koulutustasosta riippumatta? Tarvitsisimmeko koko elämän kestävän oppivelvollisuuden?

Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun oppimäärä on suoritettu tai oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Ei voida kuitenkaan olettaa, että elämän alkupäähän kasautuneen koulutuksen hedelmät kantavat elämän loppuun saakka, sillä elämme yhä pidempään, vaihdamme työpaikkoja entistä useammin ja yritämme navigoida yhä intensiivisemmän teknologisen kehityksen ja syvenevän globalisaation leimaamassa maailmassa. Esimerkiksi Foundation for Young Australians kehottaa nuoria valmistautumaan työelämään, joka voi sisältää viisi alanvaihtoa ja 17 eri työtä.

PIAAC eli aikuisten oma PISA on selvitys 16–65-vuotiaiden lukutaidoista, numeerisista kyvyistä ja teknologian tukemasta ongelmanratkaisusta. Suomi menestyy 33 maassa tehdyssä selvityksessä erinomaisesti ja sijoittuu listauksessa toiselle sijalle heti Ruotsin jälkeen. Merkillepantavaa on kuitenkin, että ero nuorten (16–24 -vuotiaiden) ja iäkkäiden (55–65 -vuotiaiden) tulosten välillä on yksi suurimmista koko selvityksessä. Tällä on väliä, koska aikuiset, joilla on heikko lukutaito, kertovat liki kaksinkertaisella todennäköisyydellä kärsivänsä heikosta terveydentilasta verrattuna niihin, joilla on korkea lukutaito. Jotta ihmiset pysyvät yhteiskunnan kehityksessä mukana sekä voivat tuntea itsensä hyvinvoiviksi ja pystyviksi, on jatkuvaa oppimista ja kouluttautumista tapahduttava läpi elämän, myös eläkevuosina.

Pitenevät elinkaaret lisäävät tarvetta uuden oppimiselle

Brittiläisen ajatushautomo Nestan raportissa Five hours a day – Systemic innovation for an ageing population todetaan, että eliniänodotteemme kasvaa keskimäärin noin viidellä tunnissa päivässä. Tämä hämmästyttävä luku on paremman terveydenhuollon ja turvallisemman ympäristön ansiota. Luvun pitäisi mullistaa käsityksemme ikääntymisestä, oppimisesta ja taitojen päivittämisestä.

Pidempi elinikä tarkoittaa uusia mahdollisuuksia nauttia elämästä (tosin täytyy ottaa huomioon, että luultavasti myös sairastamiseen kuluva elinikä pitenee), kirjoittaa Geoff Mulgan raportin esipuheessa. Se tarkoittaa myös loppua sille, mitä sosiologi Michael Young on kutsunut kronologismiksi. Siis ajatus siitä, että koulutus, työ ja eläke kaikki määräytyisivät ihmisen kronologisen iän mukaan, on murtumassa. Tämä tarkoittaa suuria vaatimuksia osaamisen päivittämiselle, kun ihmiselämä on pidempi sisältäen erilaisia siirtymävaiheita ammatista ja työpaikasta toiseen, uudelleenkouluttautumaan ja läheisiä hoitamaan.

Harvassa maassa on toimivia esimerkkejä siitä, miten elinikäistä oppimista tuetaan kansallisella tasolla, The Economist kirjoittaa. Singaporen SkillsFuture on poikkeus (ks. Kymmenen kiehtovaa aloitetta työn ja toimeentulon saralla). Ohjelman tarkoituksena on tarjota jokaiselle singaporelaiselle mahdollisuus kehittää taitojaan läpi koko elämän riippumatta siitä, missä tilanteessa yksilö kulloinkin on. SkillsFuture, ”Tulevaisuuden taidot”, on Singaporen hallituksen ja erilaisten yritysten yhteinen ohjelma, joka tähtää innovaatiokulttuurin vaalimiseen ja kehittämiseen. Ohjelman taustalla on huomio siitä, että nykyisten työntekijöiden taidot eivät vastaa työmarkkinoilla tällä hetkellä tai tulevaisuudessa vaadittavia taitoja.

Tällä hetkellä SkillsFuture tarjoaa valmennusta, kursseja, koulutusta ja uraohjausta sekä erilaisia taloudellisia kannustimia, esimerkiksi vuosittaisen kouluttautumissetelin. Setelin arvo on noin 300 euroa, ja se voidaan käyttää erilaisiin kursseihin. Ensimmäisenä vuotenaan (2016) jopa 126 000 singaporelaista käytti SkillsFuturen kouluttautumissetelin ja 69 000 käytti kurssimaksuihin myönnettyä tukea. Singaporelaisia työnantajia pyydetään sektoreittain kuvaamaan niitä muutoksia, jotka he uskovat alalla tapahtuvan seuraavan 3–5 vuoden kuluessa ja identifioimaan taitoja, joita työntekijät tarvitsevat vastatakseen muutoksiin. Näistä vastauksista kootaan sektorikohtaisia ”karttoja” ohjaamaan yksilöitä.

”SkillsFuture on onnistunut muuttamaan jatkuvaan uudelleenkouluttautumiseen liittyviä ajattelutapoja”, kertoi SkillsFuturen toimitusjohtaja Ng Cher Pong The Economist -lehdelle tammikuussa 2017. Jos Suomeen tulisi SkillsFuturen kaltainen aloite, mitkä olisivat sen tavoitteet, mistä se ponnistaisi ja minkälaisia taitoja sillä tavoiteltaisiin?

Koko elämän kestävän oppivelvollisuuden neljä tavoitetta

Syksyllä 2016 voimaan astuneen Suomen uuden opetussuunnitelman yleisessä osassa perusopetuksen tavoitteiksi asetetaan seuraavaa:

”Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. — Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa.”

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi saa helposti tehdä töitä kokonaisen ihmiselämän ajan ja tekstipätkän voisi hyvin laajentaa koskemaan perusopetuksen piirissä olevien lasten sijaan myös aikuisia. Jotta osaisimme tarttua kiperiin isoihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen tai eriarvoistumiseen, tarvitaan sekä tiedon omaksumisen taitoja että kykyjä vaikuttaa omaan toimintaympäristöönsä. Koko elämän kestävä oppivelvollisuus voisi tähdätä seuraaviin taitokokonaisuuksiin:

  1. Kyky toimia epävarmassa tai avoimessa tilanteessa.
  2. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja tiedon yhdistely.
  3. Vaikuttamisen taidot.
  4. Itsetuntemus ja tunnetaidot.

Kyky toimia epävarmassa tai avoimessa tilanteessa on entistä tärkeämpi taito nykyisessä maailmassa, jossa on useita viheliäisiä ongelmia (wicked problems). Epävarmat, avoimet tai monimutkaiset tilanteet sisältävät usein myös aimo annoksen avoimia mahdollisuuksia. Niistä voi innostua ja jopa voimaantua. Kyky kuvitella omaan elämään erilaisia ratkaisuja ja kehityskulkuja auttaa näkemään, että minkään yhden tapahtuman ei tarvitse määritellä loppuelämää.

Kokonaisuuksien hahmottamiseen ja tiedon yhdistelyyn liittyen tutkija E.O. Wilson on kiteyttänyt suhteemme tietoon ja sen määrään oivallisella tavalla:

”Hukumme informaatioon, mutta janoamme viisautta. Maailmaa tulevat siten pyörittämään synteesien tekijät, ne jotka pystyvät kokoamaan tarvittavan tiedon juuri oikealla hetkellä, ajatellen kriittisesti ja tehden tärkeitä päätöksiä viisaasti.”

Usein sitä avaa älypuhelimelleen monia kiinnostavia uutisjuttuja tai artikkeleita ja joko aloittaa niiden lukemisen tai laittaa ne ”säilöön” myöhempää lukemista varten. Tällainen voi toki olla opettavaista, mutta usein uupumaan jää punainen lanka. Miten asiat liittyvät toisiinsa? Tällainen kokonaisuuksien ja riippuvuussuhteiden ymmärtäminen tulee yhä tärkeämmäksi keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Se, miten tietoa osaa hyödyntää, on miltei tärkeämpää kuin tiedon hallitseminen.

Maailmanmaineeseen noussut historioitsija Yuval Noah Harari kertoo tiedonhaun tavoistaan Guardianin artikkelissa:

”Luen suuren määrän kirjoja monilta eri aloilta. Yleensä aloitan jostain isosta kysymyksestä, joka minua kiinnostaa. Esimerkiksi ovatko ihmiset onnellisempia nykyään kuin ennen tai miksi miehet ovat dominoineet naisia suurimmassa osassa ihmisyhteisöjä? Sitten seuraan kysymystäni tiedonhaussani, enkä niinkään pyri vahvistamaan tiedolla omaa vastaustani kysymykseen. Teen näin, vaikka se tarkoittaisi, etten pysty tuottamaan mitään eheää teoriaa.”

Vaikuttamisen taidot ovat tärkeitä globaalien haasteiden yhteen kytkeytyneisyyden vuoksi. Se, mitä tapahtuu Amazonin sademetsissä, vaikuttaa meihin ainakin välillisesti. Tarvitaan ymmärrystä siitä, mitkä haasteista ovat paikallisia, mitkä kansallisia ja mitkä globaaleja, miten eri tasot sekoittuvat keskenään ja millaisia työkaluja kullakin tasolla ja kompleksisessa ympäristössä voidaan löytää vastaamaan niihin. Usko siihen, että voi edistyä ja kehittyä, että itsessä on potentiaalia tehdä monia erilaisia asioita ja vaikuttaa, kantaa pitkälle ja on olennainen osa vaikuttamisen taitoja.

London School of Economicsin emeritus professori Richard Layarintutkimustulosten mukaan vahvin ennustaja onnelliselle aikuiselämälle on kuitenkin lapsen emotionaalinen terveys ja henkinen hyvinvointi eli itsetuntemus ja tunnetaidot. Seuraavaksi vankin tekijä on sosiaalinen käyttäytyminen ja vähiten tärkeää akateeminen menestys. Ihmisen onnellisuutta lisää siis hyvä mielenterveys ja kyky muodostaa hyviä sosiaalisia suhteita. Akateeminen menestys tai työelämässä pärjääminen ei ole tae kummallekaan näistä. Pikemminkin on niin päin, että henkinen hyvinvointi ja hyvät sosiaaliset suhteet edistävät pärjäämistä opinnoissa ja työelämässä.

Muita lähteitä

Wilson, E. (1999). Consilience: The Unity of Knowledge. New York: Vintage, p. 294.

Kiiski-Kataja Elina. (2016). Megatrendit 2016 – Tulevaisuus tapahtuu nyt. Sitran muistio.

Mistä on kyse?