Kuva: Tero Takalo-Eskola

Julkaistu 25.06.2015

Yhteinen näkemys kestävästä tulevaisuudesta – näin tiekartta tukee edelläkävijäkaupunkien resurssiviisaustyötä

Mitä kestävän kaupungin tavoite edellyttää alueilta esim. energiantuotannon saralla? Se käy ilmi resurssiviisauden tiekartoista.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Kiertotalous, Sitra
Asiantuntijan työssään Laura Järvinen etsii keinoja vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kiertotaloutta. Lauran työpäivät koostuvat kansallisen kiertotaloustiekartan toimeenpanon hallinnosta sekä yhteistyöstä kuntien ja kaupunkien kanssa.

Kaupunginjohtajat Sami Sulkko (Forssa), Timo Koivisto (Jyväskylä) ja Kimmo Jarva (Lappeenranta) sekä Turun kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Elina Rantanen esittelivät kaupunkien resurssiviisaustiekartat Jyväskylässä 2.6.2015.

Forssa, Lappeenranta ja Turku laativat kevään 2015 aikana Sitran tuella resurssiviisaustiekartat, joissa linjataan pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Tiekartoista käy ilmi, mitä tavoite kestävästä kaupungista edellyttää alueilta – esimerkiksi energiantuotannon ja -kulutuksen sekä yhdyskuntarakenteen osalta. Samalla kaupungit sitoutuivat myös luomaan toimintatapoja, jotka säästävät luonnonvaroja, vähentävät päästöjä ja lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia. 

Tiekarttatyö on osa resurssiviisaan kaupungin toimintamallia, joka on kehitetty Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteishankkeessa vuosina 2013–2015. Resurssiviisaaksi tähtäävän kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön sekä kuluttaa luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajat huomioiden viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Toimintamalli kokoaa kaupungin kaikki kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi, luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen ja tiekartan sinne pääsemiseksi. 

Kaupunkiseutujen eri toimijat mukana karttojen laadinnassa

Forssan, Lappeenrannan ja Turun tiekartat laadittiin poikkiyhteiskunnallisissa työpajoissa maalis-toukokuun välillä. Työ kokosi alueen osaajat eri sektoreilta yhteen. Ryhmässä oli edustettuna niin kaupunkiorganisaatio, yksityinen sektori kuin oppilaitokset ja järjestötkin. Tiekarttaryhmän tavoitteena oli tehdä tiekartasta ja sen tavoitteenasetannasta innostava ja kunnianhimoinen hyödyntäen samalla osallistujien paikallistuntemusta ja asiantuntijuutta. Tiekarttaryhmä toimii osaltaan myös resurssiviisauden sanansaattajina.

Maaliskuussa tiekarttaryhmiin kutsutut kokoontuivat ensimmäisen kerran Elinvoimaa resurssiviisaudesta –infotilaisuuteen, jossa esiteltiin resurssiviisaus-toimintamallin mukaista työtä, johdateltiin osallistujat tiekarttatyöhön ja työpajoissa käytettäviin menetelmiin sekä kuultiin kaupungin edustajien puheenvuorot muista aiheeseen liittyvistä toimintaohjelmista ja kehityshankkeista. Info-kokouksessa ideoitiin myös alustavia sisältöjä tiekartan eri kaistoihin.

Infotilaisuuksien jälkeen järjestettiin ensimmäiset työpajat, joissa työstettiin tiekartan osa-alueiden sisältöä eteenpäin hyödyntäen kaupunkikohtaisesti laskettuja resurssiviisaiden indikaattorien arvoja. Lisäksi kirkastettiin tavoitetilan visio ja välietapit siihen pääsemiseksi. Noin kuukautta myöhemmin toisissa työpajoissa tarkennettiin tavoitetilaa, valittiin kärkitoimenpiteet sekä linjattiin alustavia aikatauluja ja vastuutahoja. Toisten työpajojen lopputuloksena syntyivät kaupunkien resurssiviisaustiekartat (tiekarttoihin voi tutustua tekstin lopussa).

Molempien työpajojen lopussa työryhmän tuotoksia arvioi ja sparrasi paikan päällä muutaman hengen raati, joka koostui kaupungin, elinkeinoelämän ja oppilaitosten johdon edustajista. Raati auttoi työryhmää tiekartan kokoamisessa antamalla palautetta, kommentteja ja näkemyksiä, joiden avulla tiekartalle osataan koota oikeat asiat. Tavoitteena on, että tiekartan toimenpiteissä voidaan alueen eri toimijoiden osaamista, verkostoja ja resursseja hyödyntää mahdollisimman kattavasti.

Tiekartat viitoittavat tietä kohti toimeenpanoa

Resurssiviisauden tiekartta koostuu viidestä kaistasta, joiden tavoitteet ja toimenpiteet tukevat toisiaan. Alla nähtävissä olevat Forssan, Lappeenrannan ja Turun resurssiviisaustiekartat esiteltiin 2.6. järjestetyssä Kaupunkeihin uutta elinvoimaa resurssiviisaudesta –tilaisuudessa Jyväskylässä.

Kaupungit jatkavat nyt itsenäisesti työtä resurssiviisauden parissa. Ne voivat tarkentaa tiekarttoja, jotka on tarkoitettu päivitettäviksi ja kehittyviksi dokumenteiksi. Seuraavana vaiheena kaupungeilla on toimeenpano, eli resurssiviisaustavoitteiden ja toimenpiteiden vieminen osaksi kunnan toimintaa. Osana toimeenpanoa kukin kunta nimeää resurssiviisauden kärkihankkeet. Kaupunkien tietä kohti jätteetöntä ja päästötöntä yhdyskuntaa seurataan yhtenäisillä mittareilla ja vertailutiedolla.

Jatkotyöskentelyssä kaupungit saavat asiantuntijatukea Fisu-verkoston (Finnish Sustainable Communities – Fisu Network) palvelukeskukselta, jonka toiminnasta vastaavat Motiva Oy ja Suomen ympäristökeskus. Kesän alussa perustetun verkoston ensimmäisiä jäseniä ovat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku. Fisu-verkoston kunnat tarjoavat toisilleen vertaistukea mm. levittämällä tietoa parhaista käytännöistä. Jatkossa myös uudet kaupungit ja kunnat voivat hakea mukaan verkostoon.

Tutustu alla resurssiviisauden tiekarttoihin:

Mistä on kyse?