artikkelit
Arvioitu lukuaika 4 min

Yksi planeetta – astetta coolimpi, reilusti parempi

Miten rakennetaan maailman kestävin tulevaisuus? Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen osallistujat asettivat tämän kymmenen pisteen kysymyksen harjoitustyönsä ytimeen ja hahmottivat toimia tavoitetta kohti. Tarvitaan ainakin yhteistyötä, konkreettisia tekoja ja rohkeutta. Näin voisi kiteyttää 16. kurssin opit.  

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Sitran Kestävän talouspolitiikan kurssilaiset olivat viime vuodenvaihteen molemmin puolin isojen periaatteellisten kysymysten äärellä. Itse asiassa varsin samanlaisten kysymysten äärellä kuin Sanna Marinin hallitus: Millaisin toimin ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa? Miten varmistamme Suomen luonnon elinvoimaisuuden? Vastaako Suomen koulutusjärjestelmä huomisen osaamistarpeisiin ja työelämän murrokseen? Entä mikä avuksi, kun väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee? Riittävätkö käsiparit niin, että hoivan lisäksi ehditään välittää ihmisestä aidosti?

Kurssilla yhteisesti tehtävä harjoitustyö jäljittelee strategisen hallitusohjelman laadintaa: kuvitteellisista puolueista edetään vaalien kautta hallituksen muodostamiseen ja yhteisen hallitusohjelman muotoiluun. Harjoituksen vauhdikkaissa käänteissä osallistujat saavat tuntumaa uudenlaisten politiikkatoimien ideointiin, neuvotteluprosessiin ja julkisen taloudenpidon pakottamiin valintoihin.

Millaisin keinoin suunta käännetään?

Visiokseen kurssi 16 asetti siis maailman kestävimmän tulevaisuuden. Hallitusohjelman työstö jatkui neljän ilmiön ympärillä: miten varmistetaan, että vuonna 2040 Suomi on ekologinen, kestävä, osaava ja välittävä maa? Strategiset tavoitteet asetettiin 18 vuoden ja hallituskauden tavoitteet neljän vuoden päähän.

Kestävän kulutuksen edistäminen verotuksen keinoin sekä asenteisiin vaikuttamalla nähtiin keskeisenä toimena niin ilmastomuutoksen kuin luonnon köyhtymisen torjunnassa. Ympäristölle haitalliset valtiontuet nimettiin ensimmäiseksi tarkistuskohteeksi julkisten menojen listalla.

Kestävyyden yhdeksi uudeksi mittariksi kurssi hahmotteli ekologista työllisyysastetta, jonka nostamiseen hallitus sitoutuisi. Osallistujat visioivat lisäksi joustavia keinoja luoda ja tarjota työtä mahdollisimman monille, ”koska elämänpituinen osallisuus ja työn ilo kuuluvat kaikille”.

Kurssi kantoi huolta koulutuksen resursseista aina varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen, sillä Suomi tarvitsee menestyäkseen huippuosaajia. Lisäksi painotettiin muun muassa ylisukupolvisen eriarvoisuuden katkaisemisen tärkeyttä, kulttuurin merkitystä uuden talouskasvun lähteenä sekä työperäistä maahanmuuttoa.

Keskustelukulttuurilla neuvotteluissa iso merkitys 

Myös keskustelukulttuurin merkitys hallitusneuvottelujen lopputulokselle pohditutti osallistujia. Jos suuria ristiriitoja ei ole, ruotsalaisesta diskuteeraavasta johtamisesta nähtiin olevan hyötyä. Yksi havainnoista oli toisaalta se, että yhdellä yksittäisellä ihmisellä voi olla suuri vaikutus keskustelun ja neuvottelujen kulkuun.

”Politiikka on kovaa hommaa. Hallitusneuvottelujen aikajänne ja hallitusohjelmaan tehtävien kirjausten muotoilut ovat haastavia, mutta onneksi joukkoistamisessa on myös voimaa”, kiteytti eräs osallistujista kokemuksensa.

Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon ja uuteen johtajuuteen. Jokaiselle kurssille kutsutaan noin 30 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Alustusten ja intensiivisen harjoitustyön kautta kurssilaiset oppivat, miten talouspolitiikkaa Suomessa johdetaan ja miten kestävää kehitystä edistetään talouspolitiikan keinoin.

Ensimmäisen pilottikurssin lisäksi olemme järjestäneet jo 16 kurssia, joille on osallistunut yli 400 asiantuntijaa. Koronapandemian ja rajoitustoimien aaltoilun takia kurssi 16 järjestettiin osittain kasvokkain ja osittain verkon kautta. Todistukset marraskuussa 2021 alkaneelta kurssilta jaettiin maaliskuussa 2022.

Mistä on kyse?