Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 17.05.2018

#4 Yksityinen pääoma toimii kirittä­jänä

Yhteisten verovarojen tehokas käyttö on kaikkien edun mukaista.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Pääomasijoitukset, Sitra
Juuso Janhonen tekee sijoituksia, joilla edistetään Sitran tavoitetta paremmasta Suomesta. Salkustamme löytyy sekä kasvuyrityksiä että pääomarahastoja, mutta uudet sijoitukset kohdistuvat tällä hetkellä rahastohankkeisiin.

Sitra tiivisti tähänastiset oppinsa ja kokemuksensa  Vaikuttavuusinvestoiminen Keino kanavoida yksityisiä pääomia yhteiskunnan kehittämiseeen.  Tuoton ohella tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. viiteen teesiin. Tässä blogisarjassa asiantuntijamme avaavat teesien taustoja ja niitä mahdollisuuksia, joita suomalaiselle yhteiskunnalle, julkiselle sektorille, sijoittajille, yrityksille ja järjestöille tarjoutuu, kun asioita lähestytään yhteistyössä ja vaikuttavuuden kautta.

Teesi 4:
Yksityinen pääoma on tehokas kannustaja tulostavoitteiden saavuttamiseksi.

SpaceX laukaisi kehittämänsä kantoraketin avaruuteen muutama kuukausi sitten. Tapahtumasta jäivät mieleen avaruudessa ajelehtiva Teslan avoauto ja sen radiossa soinut David Bowien kappale Space Oddity. Vähemmälle huomiolle jäi se tosiasia, että vasta kymmenisen vuotta toiminut yksityinen yhtiö onnistui mullistamaan avaruuslentojen kansalliset toimintamallit ja niihin liittyvät kustannukset. Uudelleen käytettävän SpaceX Heavy -kantoraketin yksi lento maksaa noin 90 miljoonaa dollaria, siinä missä NASAn vielä kehitteillä olevan, kertakäyttöisen kantoraketin lento maksaa lähes miljardi dollaria eli yli kymmenkertaisesti.

Kaikkia julkisia toimintoja ei tietenkään voi eikä kannata yksityistää. Iso-Britanniassa käynnistyi 90-luvulla Private Finance Initiative -hanke, jossa julkiselle sektorille kuuluneita tehtäviä siirrettiin yksityisille yrityksille. Britannian valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kyseiset hankkeet tulevat veronmaksajille 2–4 prosenttia kalliimmaksi kuin jos niitä rahoittaisi julkinen sektori. Yhtenä esimerkkinä hankkeeseen liittyvistä haasteista on laajasti uutisoitu rakennusyhtiö Carillionin konkurssi, josta aiheutunee veronmaksajille miljardien lisälasku.

Kaksi esimerkkiä yksityisestä rahasta tavoitteiden kirittäjänä ja hyvin erilaiset lopputulokset.

Julkinen ja yksityinen sektori jakavat riskejä ja hyötyjä

Valtiolle ja kunnille rahan hinta ei useinkaan ole ongelma. Verotusoikeus takaa niille erinomaisen luottoluokituksen ja hyvin matalat lainakorkojen riskimarginaalit käyttökohteesta riippumatta.

Toisaalta julkisen sektorin haasteena on heikko uudistumiskyky. Vaalikaudet ja vuosibudjetit rytmittävät päätöksentekoa, eikä innovatiivisuudelle tai riskinotolle jää yleensä tilaa. Yleisesti ajatellaan, että yksityinen sektori on julkista innovatiivisempi ja tuloshakuisempi, minkä katsotaan johtuvan kilpailusta ja sen edellyttämästä tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelemisesta.

Toimiva ratkaisu moneen tilanteeseen voisi olla julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyö. Yksi esimerkki tästä on allianssimalli, jossa yksityinen ja julkinen kantavat yhdessä hankkeeseen liittyviä riskejä ja jakavat hyödyt. Vaikka hankkeet voivat olla monimutkaisia, parhaimmillaan niissä saavutetaan tilanne, jossa kaikkien osapuolten kannusteet ovat samansuuntaisia.

Määritellään tavoite, ei toteutustapaa

Toinen esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ovat tulosperusteiset rahoitussopimukset eli Social Impact Bondit. Niissä yksityiset sijoittajat kantavat riskin hankkeen onnistumisesta ja julkinen sektori maksaa ainoastaan tuloksista. Kyse ei yleensä ole pelkästään vakuutuksenkaltaisesta riskinsiirrosta, vaan tuottotavoitteen ansiosta yksityinen pääoma kannustaa kehittämään tuloksellisempia toimintatapoja.

Ahneus on sana, joka yhdistetään usein sijoittajiin. Ahneus, tai paremminkin tuottohakuisuus, on kuitenkin se mekanismi, jolla rajalliset pääomat ohjautuvat tehokkaimpaan käyttöön. Yksityistä pääomaa ja sen luomia kannustinmekanismeja kannattaa hyödyntää tilanteissa, joissa haluttu lopputulos on mahdollista määritellä, mutta polku siihen eli toteutustapa voidaan jättää avoimeksi. Tämä antaa mahdollisuuden ajatella ja lähestyä asioita uudella tavalla ja siten, että markkinatalouden kilpailutilanne määrittää hintatason.

Tästä toimintatavasta käytetään nimitystä tulosten ostaminen. Se herättää suurta kiinnostusta ympäri maailmaa ja on synnyttänyt useissa maissa tulostenostorahastoja, joilla ratkaistaan yhteiskunnallisiin haasteisiin liittyvää ns. väärän taskun ongelmaa. Kun kulut maksaa eri taho kuin se, joka saa toiminnasta syntyvän hyödyn, ajaudutaan ongelmiin ja osaoptimointiin.

Uudenlaisissa hankkeissa on olennaista tarkastella riittävän isoa kuvaa. Ensimmäiseen toteutukseen liittyy luonnollisestikin enemmän epävarmuutta, jolloin myös kustannukset ovat korkeammat. Merkittävimmät kustannussäästöt voivat tulla vasta, kun toimivaksi todettua konseptia monistetaan eli skaalataan. Kokonaisuus huomioiden veronmaksajien rahoja hyödynnetään tehokkaammin.

Yhteisten verovarojen tehokas käyttö on kaikkien edun mukaista. Uudet yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyömallit toivottavasti johtavat juuri tähän eli niiden kautta saavutetaan enemmän hyvinvointia.

Lue myös blogisarjan aiemmat osat:

#1 Hyvinvointia pitkäjänteisesti!

#2 Tavoite vie kohti tulosta

Viisi teesiä vaikuttavuusinvestoimisesta

  1. Ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit luovat hyvinvointia ja kutistavat kestävyysvajetta.
  2. Vaikuttavuuden perusta on kirkas tulostavoite.
  3. Huolellinen mallinnus määrittää tulostavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimet ja mittarit.
  4. Yksityinen pääoma on tehokas kannustaja tulostavoitteiden saavuttamiseksi.
  5. Vaikuttavuus syntyy yhteistyönä vaikuttavuuden tilaajan, palveluntuottajien ja sijoittajien kesken.

Mistä on kyse?