Arvioitu lukuaika 2 min

Aurinkoenergiapalveluita Berliinistä Afrikkaan

Sähköverkon ulottumattomissa asuvien ihmisten pääsy sähkön käyttäjiksi on merkittävä ympäristö- ja talouskysymys. Globaali etelä on mm. aurinkoenergia-yrityksille houkutteleva.

Kuva: Mobisol

Julkaistu

Noin 1,3 miljardia ihmistä asuu sähköverkon ulottumattomissa. Näiden ihmisten pääsy sähkön käyttäjiksi on yksi suurista kehityskysymyksistä, mutta myös merkittävä ympäristö- ja talouskysymys. Yritykset ovatkin aloittamassa kilpajuoksua globaalin etelän energiamarkkinoille.

Vietin heinäkuun tutkimusvaihdossa DIW Berlinissä osana ilmastopolitiikan tutkimusryhmää. Berliini tunnetaan alakulttuurien, konemusiikin, historian ja edullisen ruoan kaupunkina, mutta se on myös vahva tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan keskus. Pääsin tutustumaan kaupungissa kahteen kiinnostavaan cleantech-yritykseen: Mobisoliin ja SolarKioskiin. Nämä yritykset ovat perehtyneet kehitysmaiden paikallisiin olosuhteisiin ja lähteneet sähköistämään maaseudun kyliä aurinkoenergian avulla.

Mobisolin liiketoimintaideana on Afrikkaan suunnattu palvelukonsepti, jossa kotitalouden aurinkosähköjärjestelmä maksetaan pienissä erissä kuukausittain kännykän avulla. Mobisolin tavoitteena on mahdollistaa aurinkoenergia kotitalouksille alueilla, joilla ei ole pääsyä sähköverkkoon ja näin ollen se luo täysin uusia markkinoita. Sähkön käyttö voidaan katkaista etänä, jos lasku jää maksamatta. Kun lasku on maksettu, sähköt kytketään taas päälle.

Mobisolin palvelukonsepti yhdistää mikrorahoituksen, aurinkoenergian, matkapuhelimet ja älyteknologian, sekä ottaa huomioon kohdemaiden ihmisten tilanteen ja tarpeet. Mobisol ei tuota itse myymäänsä teknologiaa, vaan ostaa laitteet alihankintaverkostoltaan. Tuotteet testataan yhdessä berliiniläisten tutkimuslaitosten kanssa, jotta ne vastaavat yrityksen laatuvaatimuksia. Yrityksen Berliinin toimistossa on noin 500 työntekijää ja määrä kasvaa jatkuvasti. Mobiol sai aluksi merkittäviä summia julkista rahoitusta toimintansa käynnistämiseen ja pilotointiin, mutta yrityksen kasvaessa sen rahoituspohja on siirtynyt yksityiseksi.

Vuonna 2010 perustetun Mobisolin markkina-alueena on Saharan eteläpuolinen Afrikka. Tansaniassa ja Ruandassa yli 25 000 kotitaloutta on ostanut Mobisolin kautta aurinkosähköjärjestelmän, ja yritys laajentaa tällä hetkellä toimintaansa muihin Afrikan maihin. Järjestelmiä on erikokoisia, joista suurimmat mahdollistavat myös liiketoiminnan pyörittämisen. Mobisol kehittää palvelukonseptiaan läheisessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. 

SolarKiosk vuokraa kehitysmaiden yrittäjille aurinkopaneeleilla katettuja kioskeja. Kioskin teknologia kehitettiin yhteistyössä berliiniläisten yliopistojen kanssa. Yritys sai teknologian kehittämiseen julkista tukea, mutta sen rahoitus on täysin yksityistä. SolarKiosk perustettiin vuonna 2011, ja ensimmäinen kioski valmistui vuonna 2012.

Kioskit mahdollistavat paikallisille pienyrittäjille useita liiketoimintakonsepteja ja tarjoavat alueen asukkaille monia palveluita. Kioskilla voi esimerkiksi ladata matkapuhelimen, käyttää tietokonetta tai opiskella iltaisin valaistussa tilassa. Paikallinen yrittäjä voi lisäksi pyörittää kioskissa myös muuta toimintaa, kuten ruokakauppaa, ravintolaa tai kampaamoa.

SolarKioskin liiketoimintakonsepti lähtee kohdemaiden tarpeesta ja se yhdistää palvelun, muotoilun ja teknologian joustavalla tavalla. Nyt kioskeja on 45 kappaletta, ja niistä suurin osa sijaitsee Afrikassa. SolarKiosk pyrkii palvelukonseptinsa avulla luomaan uutta markkinaa kehitysmaissa ja laskemaan tuotteensa kustannukset sille tasolle, että sen kioskeja otetaan laajamittaisesti käyttöön.

Mitä suomalaiset, globaalin etelän markkinoille suuntaavat cleantech-yritykset voisivat oppia Mobisolilta ja SolarKioskilta? Tärkeimpänä molemmat yritykset painottavat asiakkaiden luottamusta. Luottamus saavutetaan hyvälaatuisilla ja paikallisista tarpeista lähtevillä tuotteilla, osaavilla paikallisilla työntekijöillä ja palvelukonseptin kehittämisellä yhdessä asiakkaiden kanssa. Kehitysmaiden markkinoille suunnattaessa on hyvin tärkeää muistaa myös mikrorahoituksen merkitys, koska kotitalouksille cleantech-tuotteiden vaatima alkupääoma on usein liian suuri kerralla maksettavaksi.

Kartoitamme Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran yhteishankkeessa Cleantech-innovaatioiden kehitystoiminta ja johtaminen toimivia keinoja edistää cleantech-liiketoimintaa niin tutkimustulosten kuin kansainvälisten esimerkkienkin valossa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan syksyllä 2015.

Tämän jutun taustoituksena on käytetty seuraavia haastatteluita:
Sasha Kolopic, SolarKiosk (21.7.2015)
Thomas Duveau, Mobisol (28.7.2015)

Hanke

Hiilineutraaliuden rakennuspalikat yrityksille

Tulevaisuuden markkinoilla menestyvät parhaiten ne yritykset, jotka ensimmäisenä pystyvät hyödyntämään hiilineutraaliuden tuomat liiketoimintamahdollisuudet.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?