Etätyötä vai epätyötä – vai sittenkin lähityötä?

Pitää heti tunnustaa: en tee juurikaan etätöitä, vaikka ymmärränkin sen hyvät puolet. Toki joskus hoidan työasioita junassa tai kokousten välillä sopivassa kahvilassa, tai teen kirjoitushommia iltaisin kotona kun tärkeä määräaika lähestyy. Mutta muuten töiden tekeminen kotona tuntuu hankalalta: kotityöt vaivaavat, työpisteen ergonomia on mitä on, tulostin puuttuu jne.

Ja ennen kaikkea ihmiset puuttuvat. Ja ei, some ei korvaa sitä, vaan upottaa helposti sellaiseen suohon, jossa saa rämpiä koko iltapäivän.

Mutta entä jos tekisikin etätyön sijaan lähityötä? Sen sijaan, että tekisi töitä kotona tai lähtisi työpaikalle, menisikin tekemään töitä lähellä kotia olevaan hubiin, jossa on muitakin ihmisiä samalla asialla? Sitran Kestävä arki -tiimi sai viime viikolla Lähiöfestin yhteydessä mahdollisuuden ja hyvän tekosyyn kokeilla tätä käytännössä.

Toki jouduimme tekemään joitakin kompromisseja. Koska emme asu kaikki samassa lähiössä, kokoonnuimme kaikki tekemään töitä yhdessä Kannelmäkeen. Kanneltalossa rakensimme itsellemme työpisteet luentosaliin ja pidimme palavereja kirjaston kokoushuoneessa. Kyse ei siis ollut ihan täsmälleen lähityöstä hubissa, vaan eräänlainen simulaatio, jossa kuitenkin pyrittiin hakemaan tuntumaa konseptiin.

Toimiva lähityö vaatii toimivat puitteet: kunnon työpisteet, puhelu- ja kokoustilat, ja toimivan tekniikan: nettiyhteydet, kokouslaitteet, tulostimet jne. Kahvinkeitin on tietysti tärkeä, samoin yhteiset pelisäännöt ja järjestelmät, jotka varmistavat vaikkapa tietoturvan luottamuksellisiakin asioita käsitellessä. Erityisen hyvä on, jos ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä, ja ilmapiiri tuntuu itselle kotoisalta ja mukavalta.

Parhaimmillaan lähiöhubi olisi paikka, jossa eri organisaatioiden ihmiset ja ideat kohtaavat ja syntyy uusia ajatuksia. Erilaiset hubit ovat luonteva työskentelypaikka freelancereille ja muille itsensätyöllistäjille, mutta voisivat olla toimiva ratkaisu myös vakituisessa työssä oleville. Ehkä työnantaja voisi tarjota tällaisen mahdollisuuden työntekijöilleen? Suuremmissa yrityksissä tehdään joka tapauksessa töitä tiimeissä, joiden jäsenet eivät istu samassa paikassa.

Lähityöhubeja voisi olla erilaisissa paikoissa ja erilaisilla konsepteilla. Sellainen voisi toimia vaikka kirjaston yhteydessä, tai olla varta vasten tätä käyttöä varten suunniteltu tila. Yritykset ja virastot voisivat ehkä avata omia tilojaan myös ulkopuolisten käyttöön. Ja ehkä suuremmat taloyhtiöt voisivat perustaa tällaisen yhteisen tilan.

Lähiöhubit voivat tehdä kaupungeista viihtyisämpiä ja tuoda uutta elämää kyliin ja lähiöihin. Jos me kaikki työskentelisimme joskus lähiöhubeissa, se vähentäisi ruuhkia, melua ja päästöjä kaupungeissa, ja vapauttaisi tilaa ihmisille. Kotilähiössään työskentelevä käy myös lounaalla lähiravintolassa, ja ostoksetkin on mukavampi hoitaa lähikaupassa, kun työmatka ei kulje kehätien hypermarketin ohi.

Lisää vinkkejä liikkumisen ja muidenkin päästöjen vähentämiseen löydät täältä: 100 fiksua arjen tekoa