Arvioitu lukuaika 2 min

Euroopan unionin on annettava enemmän paino­arvoa terveydelle

EU:n sisämarkkinoiden ylläpito edellyttää terveystietojen vapaata liikkuvuutta, sillä terveysuhatkin liikkuvat vapaasti.

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Markus Kalliola

Projektijohtaja, Terveysdata 2030, Sitra

Julkaistu

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittaja

Markus Kalliola

Projektijohtaja, Terveysdata 2030, Sitra

Julkaistu

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-osiossa 14.7.2021.

Euroopan komissio on viestinyt viimeisimmän vuoden aikana terveys­unionista. Tavoitteena ei ole siirtää terveyden­huollon järjestämistä EU:n vastuulle, vaan kiinnittää huomiota siihen, että etenkin terveysuhkien ehkäisyssä ja terveystietojen hyödyntämisessä EU-lainsäädäntö on puutteellista. Olemme luoneet standardit televerkoille, mutta terveys­datamme on yhä vankina terveydenhuollon tietokannoissa. Sitä kirjataan osassa Eurooppaa edelleen paperille ja siirretään tarvittaessa faksilla.

Ei ole olemassa pysyvää lainsäädäntöä, joka ohjaisi sitä, miten tietoa yksilön rokotuksista, immuniteetista tai negatiivisesta testi­tuloksesta välitetään matkustettaessa valtioiden rajojen yli. Tietojen välittämiseen koronaviruspandemiasta piti siksi säätää väliaikainen laki. EU:n terveys­politiikka ei voi perustua väliaikaisiin ratkaisuihin.

Olemme pelänneet terveystietojen hyöty­käyttöä ja vedonneet yksityisyyden suojaan estävänä tekijänä. Terveysdatan parempi hyödyntäminen on kuitenkin avain uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämiseen, terveysuhkien ehkäisemiseen ja ennen kaikkea meidän terveytemme ylläpitoon ja ennakoivaan terveydenhuoltoon.

Euroopan komission harjoittama terveys­politiikka on tullut viime aikoina tutuksi yhteisten rokotehankintojen kautta. Vähemmän on sen sijaan puhuttu terveys­uhkiin varautumisesta, komission aloitteesta Euroopan terveysalan hätätilanteiden valmius­viranomaisen (HERA) perustamiseksi tai Euroopan lääkeviraston valtuuksien lisäämisestä terveysuhkien torjumiseksi.

Toiminnot sähköisten reseptien ja potilas­tietojen välittämiseksi sekä harvinaista sairautta potevan ihmisen hoidon ja diagnosoinnin parantamiseksi ovat olleet käynnissä jo muutaman vuoden ajan.

Seuraavaksi komissiolta on odotettavissa esitys eurooppalaisen terveys­data-avaruuden kehittämiseksi. Sitra koordinoi 25 Euroopan maan yhteistä hanketta, joka tuottaa vaihto­ehtoja lakiesityksen valmisteluun.

Terveysunioni ei ole enää pelkkää sana­helinää, vaan komissio pyrkii aloite­oikeudellaan edistämään eurooppalaisten terveyttä.

Pysyvään muutokseen tarvitaan ennen kaikkea parlamentin ja neuvoston tuki. Mikäli ne eivät priorisoi terveyspolitiikkaa, voidaan ajautua hankalaan tilanteeseen: kuluttajat ottavat käyttöönsä innovatiivisia palveluita, ja lainsäädäntö joutuu seuraamaan reaktiivisesti perässä, kuten alustataloudessa on tapahtunut.

Painetta muutokseen tulee innovaatioiden lisäksi globaalista terveys­politiikasta. Maailman terveysjärjestö WHO esitti keväällä globaalia pandemia­yleissopimusta. Johtavien teollisuusmaiden G7-kokous nosti kesäkuussa terveyden politiikan keskiöön ja esitti muun muassa kliinisten lääketutkimusten käytäntöjen harmonisointia.

Euroopan parlamentissa on kaksikymmentä pysyvää valiokuntaa. Terveys­asiat käsitellään ympäristön, kansanterveyden ja elin­tarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa. EU:n neuvostossa terveysasiat käsitellään työllisyys-, sosiaalipolitiikka- ja kuluttaja-asioiden kanssa. Tämä neuvosto kokoontui vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla vain yhden kerran.

EU:n terveydenhuoltojärjestelmien välistä yhteistyötä käsittelevä kansan­terveys­työryhmä kokousti Saksan puheenjohtaja­kaudella 15 kertaa, mutta ei kokoontunut Portugalin johdolla ennen toukokuuta kertaakaan. Syynä tähän oli muun muassa neuvoston videoyhteyksien rajallinen määrä: niitä ei riittänyt kansanterveystyöryhmälle. Herää kysymys, priorisoidaanko neuvostossa kansalaisten kannalta oleellisia asioita.

Suomen poliittisten päättäjien, Euroopan parlamentin jäsenten sekä sosiaali- ja terveys­ministeriön virkamiesjohdon tulisikin toimia nykyistä voimallisemmin sen puolesta, että terveyden painoarvo EU:n keskeisissä toimi­elimissä kasvaisi.

Suomen hyvät digitaaliset terveyspalvelut niin primaari- kuin toisio­käytössä antavat tähän työhön lisävipua ja Suomen näkemyksille maamme kokoa suuremman painoarvon.

HANKKEET

TEHDAS-yhteistoimintahanke

EU:n rahoittamassa TEHDAS-yhteistoimintahankkeessa kehitetään yhteisiä toimintaperiaatteita terveysdatan hyödyntämiseen.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?