Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 22.02.2018

Haastekilpailujen juhlavuosi on ohi. Mitä jäi käteen?

Suomen satavuotisjuhlavuonna uusia innovaatioita tai tutkimusta rahoitettiin haastekilpailuiden kautta lähes neljällä miljoonalla eurolla.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Sitra
Kalle Nieminen uskoo valtion vahvaan rooliin innovaatioiden takana. Päivätyössään hän toteuttaa tätä konkreettisesti vetämällä Ratkaisu 100 -haastekilpailua.

”Lopeta lottoaminen ja osallistu innovaatiokilpailuun!” Näin kirjoitin reilu vuosi sitten blogissa otsikolla Suomessa on alkamassa innovaatiokilpailujen vuosi.

Nyt juhlat on juhlittu, kilpailut kilpailtu ja palkinnot jaettu. Kilpailukrapulassa haastekilpailut näyttäytyvät äkkiseltään kiillotettuina rahoitusprosesseina, joista jäljelle jää muutama rahoituksen saanut onnekas. Viime vuonna järjestetyissä innovaatiokilpailuissa on kuitenkin kyse paljon muustakin.

Suomessa järjestettiin juhlavuonna 2017 useita suuria haastekilpailuja: Sitran Ratkaisu 100, kymmenien säätiöiden yhteinen ponnistus Vuosisadan rakentajat sekä yliopistojen tiedekilpailu Helsinki Challenge. Yhteensä kilpailut rahoittivat uusia innovaatioita tai tutkimusta lähes neljällä miljoonalla eurolla. Kilpailuihin haki mukaan yli 700 tiimiä ja mukana itse kilpailuissa oli 50 tiimiä.

Nyt on hyvä hetki kysyä: mitä saatiin aikaan? Suosittelisinko haastekilpailua sellaisen järjestämistä harkitsevalle?

Avoimilla innovaatiokilpailuilla tulee pyrkiä vaikuttavuuteen, eli haasteen ratkaisemiseen.

Suosittelisin, mutta vain silloin, jos järjestäjä on valmis tekemään töitä sen eteen, että kilpailulla on todennettavia, vaikuttavia tuloksia. Avoimilla innovaatiokilpailuilla voi ja tulee pyrkiä vaikuttavuuteen, eli kulloinkin valitun haasteen ratkaisemiseen, monella eri tavalla. Ja tämä vaatii paljon suunnittelua, valintojen tekemistä ja jalkatyötä.

Raaka kilpailu vai innostava yhteiskehittämö?

Ratkaisu 100 -haastekilpailun jälkeen olen ajautunut useisiin keskusteluihin, joissa on kritisoitu sanan kilpailu käyttämistä. On totta, että kilpailu termi ei kerro koko totuutta.

Positiivinen kilvoittelu haastaa jokaista suoriutumaan paremmin.

Haastekilpailun järjestäneenä voin sanoa, että tiimien yhteiset tapaamiset ja työpajat ovat kaikkea muuta kuin veristä kilpailua. Suomen juhlavuoden teema yhdessä konkretisoi minulle aina, kun Ratkaisu 100 -kilpailun tiimit saapuivat Sitraan ruotimaan ratkaisujaan siihen, miten kaikkien suomalaisten osaaminen saadaan käyttöön. Tiimit kehittivät ideoitaan hyvin avoimesti toisiltaan oppien ja toisiaan sparraten. Kilpailu myös kannusti tiimejä etsimään mentoreita ja ottamaan avoimesti kriittistäkin palautetta vastaan. Kilpailuelementti onkin tärkeä osa kokonaisuutta. Positiivinen kilvoittelu haastaa jokaista suoriutumaan pikkaisen paremmin.

Väitän, että hyvin järjestetty haastekilpailu on jokaiselle sen osallistujalle, sijoituksesta huolimatta, kiihdytyskaista parempiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen niin tiiminä kuin yksilönäkin.

Avoimuus luo luottamusta ja tekee ideoista parempia

Taustateorialtaan haastekilpailut pohjaavat avoimeen innovointiin eli siihen, että parhaat ratkaisut voidaan löytää kysymällä laajemmalta joukolta ja tuomalla ihmisiä yhteen oppimaan toisiltaan. Miltä avoin innovaatioprosessi sitten käytännössä näyttää?

Yhteiskunnallisten haasteiden kohdalla on keskeistä, että he, joiden hyvinvointia pyritään parantamaan, ovat mukana kehitystyössä.

Osallistujia kilpailuihin haettiin avoimilla hauilla, joiden myötä pyrittiin kannustamaan mahdollisimman moninaisia tiimejä ja uudenlaisia ratkaisijoita haasteiden äärelle. Tavoittavuudesta kertoo lähes 800 kilpailuhakemusta. Avoimuudesta kertoo myös se, että tiimien kehitystä ja ratkaisuja on voinut avoimesti seurata koko matkan ajan esimerkiksi täältä, täältä ja täältä. Ratkaisu 100:n osalta myös kilpailun haaste muodostettiin yhdessä suomalaisten kanssa: haaste-ehdotuksia haettiin avoimella haulla ja haasteen valinta tapahtui avoimella yleisöäänestyksellä.

Avoimuus luo luottamusta ja antaa laajemmalle yleisölle mahdollisuuden osallistua ratkaisujen kehittämiseen. Emme elä maailmassa, jossa innovaatiot kehitetään suljetussa ympäristössä ja luovutetaan sen jälkeen ihmisten käyttöön. Etenkin yhteiskunnallisten haasteiden kohdalla on keskeistä, että ne ihmiset, joiden hyvinvointiin pyritään vaikuttamaan, ovat mukana kehitystyössä.

Tarvitaanko kilpailuja lisää?

Moni haastekilpailua pohtiva taho kohtaa seinän yrittäessään perustella sitä, että pelkän rahoituksen lisäksi tulisi järjestää mittavia avoimia kuulutuksia ja fasilitoida tiimejä oppimaan toisiltaan ja tekemään kokeiluja. Siksi nyt onkin pysähdyttävä pohtimaan kilpailujen onnistumista ja selvitettävä, mitä vaikuttavuutta haastekilpailuilla on.

Kevään aikana voit odottaa meiltä evaluointitutkimusta Ratkaisu 100 –haastekilpailun vaikuttavuudesta, blogisarjaa koskien avoimia innovaatiokilpailuja, kuulumisia Ratkaisu 100 -tiimeiltä sekä työkirjaa haastekilpailun toteuttajalle. Pysy siis kuulolla.

Mistä on kyse?