Kommentti
Arvioitu lukuaika 2 min

Hyviä uutisia: Ilmastotavoitteet voidaan tarvittaessa saavuttaa myös ilman Hanhikiven ydinvoimalaa

Ydinvoimayhtiö Fennovoima ilmoitti maanantaina irtisanoneensa sopimuksen venäläisen laitostoimittajan Rosatomin kanssa. Miten sähkö riittää Suomessa ja miten ilmastotavoitteiden käy, jos paletista poistuu suuren ydinvoimalan tuotanto?

Kirjoittajat

Samuli Puroila

Asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra

Tuuli Hietaniemi

Asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Hyviä uutisia: sähkön kasvavaan kysyntään voidaan vastata ja ilmastotavoitteet saavuttaa, vaikka Hanhikiven ydinvoimala ei nousisi Pyhäjoelle.

Sitra selvitti syksyllä 2021 kustannustehokkainta tapaa saavuttaa hiilineutraalius 2035 ja kattaa Suomen kasvava sähköntarve tulevaisuudessa.

Karkeasti ottaen resepti mittaviin päästövähennyksiin on tämä: ensin tehdään sähköntuotannosta päästötöntä ja sen jälkeen sähköistetään yhteiskunnan ja talouden toiminnot – siinä järjestyksessä kuin se on tehokkainta kustannusten, energiankäytön ja resurssien näkökulmasta.

Sähkön kysyntä arviolta tuplaantuu nykytasolta vuoteen 2050 mennessä. Selvityksen mukaan kustannustehokkainta on tuottaa valtaosa tarvittavasta lisäsähköstä maatuulivoimalla. Luvituksen on oltava sujuvaa. Tuulivoima tarvitsee tuekseen joustavaa sähköntuotantoa ja -kulutusta, minkä lisäksi on panostettava sähkön varastointiin, kuten akkuihin ja vetyyn. Myös Suomen sähkönsiirron selkärankaa, kantaverkkoa, pitää vahvistaa.

Vaikka maatuulivoima nousi selvityksessä selkeästi tärkeimmäksi tuotantomuodoksi, voivat myös muut sähköntuotantomuodot, kuten merituulivoima tai pienet modulaariset ydinvoimalat, ottaa tulevaisuudessa ennakoitua suuremman roolin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että merituulivoima ja pienreaktorit pärjäävät hintakilpailussa muita energiamuotoja vastaan.

Entä sitten Hanhikiven ydinvoimalan rooli?

Sitran selvityksessä käytetyssä energiamallinnuksessa Hanhikiveä ei laskettu mukaan varmistuneeksi tuotannoksi. Tämä johtui voimalan toteutumiseen liittyvistä epävarmuuksista.

Suomen ilmastotavoitteet, eli hiilineutraalius vuoteen 2035 ja päästöttömyys vuoteen 2050 mennessä, saavutettiin tästä huolimatta – kustannustehokkaasti.

Lue lisää:

Sähköistämisen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Mistä on kyse?