sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ilmasto on lämmennyt jo yhden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. IPCC:n uusimman raportin mukaan lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on edelleen mahdollista, mutta vaatii päästöjen nopeaa vähentämistä ja nielujen vahvistamista kaikkialla – kaikissa maissa ja kaikilla sektoreilla. Suomelle tämä tarkoittaa päästövähennystavoitteen kiristämistä, sen mukaisen päästövähennyspolun suunnittelua ja polun edellyttämien toimenpiteiden kuvaamista ja toimeenpanoa.
Sektorikohtaiset hiilineutraaliussuunnitelmat ovat olennainen työkalu koko yhteiskunnan hiilineutraaliuden ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuden saavuttamiseksi. Osaoptimointiin ei kuitenkaan ole varaa niin ilmaston kuin kustannustenkaan kannalta. On koko ajan pidettävä mielessä lopullinen tavoite: kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen kokonaan. On myös nähtävä yhteiskunta kokonaisuutena, jossa sektorit vaikuttavat toisiinsa ja ovat toisistaan riippuvaisia. Liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden sähköistäminen vaatii sähköntuotannon lisäämistä samaan aikaan, kun fossiilista energiantuotantoa ajetaan alas, samoin kuin biokaasun hyödyntäminen liikenteessä ja teollisuudessa vaatii sen tuotantoa maatalouden ja yhdyskuntien jätteistä.
Tänään julkaistu Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 antaa liikenteen osalta malliesimerkin sektorikohtaisesta hiilineutraaliussuunnitelmasta. Se kuvaa realistisen polun liikenteen päästöjen poistamiseksi 2045 mennessä ja linjaa tarvittavat toimenpiteet. Suunnitelmana on pysäyttää yksityisautoilun kasvu vuoteen 2025 mennessä, lisätä kestävien liikennemuotojen, kuten joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, käyttöä, kasvattaa päästöttömien sähkö- ja biokaasuautojen osuutta autokannassa nopeasti ja kohottaa biopolttoaineiden sekoitevelvoite liikenteen polttoaineissa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja sataan prosenttiin vuoteen 2045 mennessä.
Ajoneuvokannan muutostahti on samaa luokkaa kuin Ilmastopaneelin ja Sitran viimeaikaisissa selvityksissä; henkilöautoissa raportti kaavailee 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 sekä 2 miljoonaa sähköautoa ja 250 000 kaasuautoa 2045. Sähköautojen ja julkisen liikenteen kasvun myötä liikennejärjestelmän energiatehokkuus paranee selvästi.
Suunnitelman toteuttamiseksi valitut toimenpiteet noudattavat oikeita periaatteita. Toimijoita ohjataan ennakoitavasti ja pitkäjänteisesti. Saastuttaja maksaa. Päästöttömiin teknologioihin ja kestäviin liikkumistapoihin siirtymistä tuetaan.
Raportti myös tunnistaa tarpeen laajempaan verotuksen uudistukseen. Sen avulla voidaan varmistaa siirtymän reiluus; ettei kustannusten kohoaminen rokota niitä, joilla siihen ei ole varaa. Ilmastotoimien vaikutuksia onkin tarkasteltava paitsi sektoreittain, myös eri toimijoiden kohdalla kokonaisuutena.
Kestävän kehityksen mukainen verosiirtymä tähtää juuri tähän. Emme halua rokottaa ostovoimaa, vaan ohjata kulutusta ja kestävämpiin valintoihin; niiden tulee olla helppoja ja edullisia. Kestävän kehityksen tulee olla parempaa bisnestä kuin saastuttamisen, ja saastuttamisesta on maksettava muille aiheutettu vahinko.
Sitra tuo kevään aikana keskusteluun esimerkkejä siitä, miten verosiirtymä voitaisiin Suomessa toteuttaa.
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän kattava työ osoittaa, että liikenteen päästöjen poistaminen on mahdollista. Helppoa se ei tule olemaan, ja työ pitää aloittaa heti.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.