Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 28.03.2017

Kalevalan kunta hyvin­voinnin uusilla lähteillä

Kalevalan nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävästi. Kunta määrittelee tavoitteet halutulle muutokselle. Vasta sitten on kilpailutuksen aika.
Kirjoittaja
Projektijohtaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra

Budjettineuvotteluissa hyvinvointia edistävät palvelut saavat usein rastin päälleen resurssien valuessa ongelmien hoitamiseen. Näin tapahtuu uudestaan ja uudestaan, vaikka kaikki tietävät, että ongelmien ehkäiseminen tulisi huomattavasti edullisemmaksi ja lisäisi hyvinvointia.

Kalevalan kunta haluaa muutoksen tähän perinteeseen. Se lähtee kulkemaan uusia latuja ja määrittelee tavoitteet havaitsemaansa ongelmaan: maakunnan nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävästi.

Tiukassa taloustilanteessa yritykset ja julkinen sektori eivät uskalla investoida uusiin työllisyyttä lisääviin ratkaisuihin, eikä kenelläkään ole aikaa ohjata työharjoitteluun tulevia nuoria. Niinpä yhä useampi nuori suuntaa työharjoitteluun Kalevalan ulkopuolelle. Sinne he sitten myös jäävät, muille maille vierahille. Kunnan ikähaitari vinoutuu ja tulevaisuus näyttää aika synkältä.

Viisaat päättäjät asettavat tavoitteen: jokainen nuori on saatava työelämän syrjään kiinni yksilöllisiä mahdollisuuksia ja kiinnostuksenkohteita tukien. Kun nuoret työllistyvät ja kiinnittyvät omaan asuinkuntaansa, kestävä hyvinvointi ja verotulot lisääntyvät – ja samalla syrjäytymisestä aiheutuvat toimeentulo- ja asumistukikustannukset kääntyvät laskuun.

Kunnan tekemien laskelmien mukaan taloudellinen hyöty 500 nuoren työllistämisestä on kuusi miljoonaa euroa vuodessa, minkä päälle tulevat vielä erilaiset dynaamiset vaikutukset. Etsitään yhteistyökumppanit, jotka osaavat tarttua toimeen ja lasketaan, että uuden tekemisen edellyttämä investointi on miljoona euroa vuodessa.

Yhteistyösopimukseen kirjataan, että investoinnista voidaan maksaa tulospalkkiona puolet sen mahdollistamasta – uuden toiminnan aikaansaamasta – taloudellisesta säästöstä. Toiminta rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin. Lisäksi sovitaan, että tulospalkkio maksetaan vasta sitten, kun tulokset ovat syntyneet. Raha ei siis liiku kunnan kassasta ennen kuin mitattava taloudellinen ja hyvinvoinnillinen tulos on syntynyt.

Kalevalan kunta ja suomalaiset voivat paremmin ja kestävä hyvinvointi lisääntyy…

Edellinen esimerkki kuvaa yhtä vaikuttavuusinvestoimisen toteuttamismuotoa eli tulosperusteista rahoitussopimusta (Social impact bond eli SIB). Vaikuttavuusinvestoiminen on keino kanavoida yksityistä pääomaa hankkeisiin, joilla tavoitellaan sekä taloudellista tuottoa että myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä vaikutuksia.

SIB-mallissa yksityiset sijoittajat kantavat vastuun hyvinvointia edistävän toiminnan resursoinnista ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Jos etukäteen määritetyt hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta yleensä säästää kustannuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Tulospalkkio voidaan maksaa osalla tästä syntyneestä säästöstä.

Julkisen sektorin näkökulmasta SIB-mallin hyödyntäminen tarkoittaa tulosten ostamista – suoritteista maksamisen sijasta. Kun tämä ajattelutapa juurtuu osaksi kunnan hankintakäytäntöjä, kunta ostaa pääosin tuloksia ja varmistaa sillä tavoin myös veroeuroille parhaan mahdollisen vastineen.

On hyvä muistaa, että moniin haasteisiin on jo olemassa ratkaisuja, kun vaan uskallamme ja osaamme tarkastella asioita uudesta näkökulmasta sekä määritellä hyvinvoinnille selkeät tavoitteet. Näin syntyy aito vaihtoehto leikkauslistoille.

Mistä on kyse?