Kestävät elämäntavat ovat tulleet osaksi arkea

Kestävät valinnat ovat yleistyneet arjessamme niinkin lyhyessä ajassa kuin kahdessa vuodessa, kertoo Sitran teettämä Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimus. Yli puolet suomalaisista (53 prosenttia) on tietoisesti vähentänyt kuluttamistaan ympäristösyistä ja pyrkii tekemään vastuullisia kulutusvalintoja. Osuus on hieman noussut vuodesta 2017. Erityisesti nuoret, alle 30-vuotiaat, ovat edelläkävijöitä monissa arjen ympäristöteoissa.

Hieman yli puolet (52 prosenttia) kertoo omistamisen sijaan ennemmin lainaavansa tarvitsemansa tai lainaavansa omia tavaroitaan muille. Kaksi vuotta sitten piirun verran harvempi (49 prosenttia) koki tämän toteutuvan omassa arjessaan.

Etenkin nuoret ovat innostuneet ennemmin lainaamaan kuin ostamaan sitten viime kyselyn. Ostoksille lähtiessä yhä useampi yli 56-vuotias taas pyrkii ostamaan tarvitsemansa käytettynä. Kulutuskäyttäytymisen muutosta on viime vuosina tullut vauhdittamaan useampi vertaisvuokraamista tai käytetyn tavaran ostamista helpottava sovellus ja verkkosivu.

Konmarittamisen eli tarpeettomasta tavarasta luopumisen suosio näkyy. Jopa 62 prosenttia suomalaisista pyrkii hankkiutumaan turhista tavaroista kokonaan eroon. Vuonna 2017 näin vastasi 58 prosenttia.

Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteiden suosiminen on yleistynyt 29 prosentista 36 prosenttiin ja ympäristösertifioitujen tuotteiden suosiminen 35 prosentista 40 prosenttiin. Suomalaiset ovat myös hieman rohkaistuneet toivomaan vastuullisia vaihtoehtoja kaupan valikoimiin. Vuonna 2017 näin ilmoitti tekevänsä 15 prosenttia ja nyt 18 prosenttia.

Kestävät asumisen ratkaisut lyömässä läpi suomalaiskodeissa

Jo yli viidennes suomalaisista ostaa tuulivoimalla tuotettua sähköä, lukeman ollessa kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin kaksi vuotta sitten. Alle 30-vuotiaiden joukossa kasvu on ollut vielä hurjempaa: 28 prosenttia nuorista ilmoitti ostavansa tuulivoimalla tuotettua sähköä, kun vuonna 2017 näin vastasi 18 prosenttia.

Ilmalämpöpumppu löytyy jo lähes joka neljänneltä suomalaiselta, ja maalämpöpumppujakin jo 10 prosentilla vastaajista. Molemmissa kasvua kahden vuoden takaiseen on tapahtunut kolmen prosenttiyksikön verran.

Myös kestävään asumiseen liittyvien palveluiden käyttö on yleistynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Yhä useampi seuraa sekä veden että sähkön kulutustaan – eniten kulutuksen seuraaminen on kasvanut alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Nuorista jo lähes joka kolmas tarkkailee asuntonsa sähkönkulutusta oman sähköyhtiön e-seurantapalvelun kautta, kun kaksi vuotta sitten näin teki vain 16 prosenttia.

Myös asumiseen liittyvät yhteiskäyttö- ja jakamispalvelut ovat lisänneet suosiotaan. Kesämökin vuokraaminen ja oman asunnon tarjoaminen vuokralle Airbnb:n tai vastaavan palvelun kautta ovat molemmat yleistyneet kolmen prosenttiyksikön verran kaikkien vastaajien keskuudessa, ja nuorten parissa kasvua näkyy jopa 10 prosenttiyksikköä.

Nuoret toimivat suunnannäyttäjinä useimmissa asumisen kestävissä ratkaisuissa. On erityisen kiinnostavaa huomata, että jo lähes puolet alle 30-vuotiaista suomalaisista ilmoittaa muuttaneensa lähemmäksi työ- tai opiskelupaikkaansa, kun vain kaksi vuotta sitten sama lukema oli 35 prosenttia. Tulos tuntuu erityisen hurjalta myös siksi, että kaikista vastaajista saman on tehnyt vain 22 prosenttia.

Ympäristöystävällisempää ruokaa, vähemmän hävikkiä

Ympäristöystävällisempien ruokailutottumusten suosio on yleisesti ottaen kasvussa, mikä näkyy niin kyselytutkimuksen vastauksissa kuin kauppojen ja ravintoloiden valikoimissa. Suomalaiset ovat innostuneet esimerkiksi ylijäämäruuan ostamisesta, kun palvelutarjonta on kasvanut.

Yhä useampi kiinnittää huomiota ruoan alkuperään ja pyrkii pienentämään ruokahävikkiään. Kotimaisuus kiinnostaa: jopa 78 prosenttia ilmoittaa suosivansa kotimaisista raaka-aineista tehtyä ruokaa. Lähi-, luomu- ja kausiruoan suosiminen on myös nousussa.

Kahdessa vuodessa myös esimerkiksi kasvipohjaisten maitotuotteiden suosio on kasvanut. Kasvunvaraa on kuitenkin vielä runsaasti, sillä kasvipohjaiset vaihtoehdot maitotuotteille maistuvat noin neljännekselle ja ylijäämäruoka viidennekselle vastaajista.

Olemme erinomaisia hyödyntämään edellispäivän tähteet kotona kokkaillessamme. Jopa 91 prosenttia vastaajista on jo tottunut hyödyntämään ylijääneen ruuan ja ottamaan lautaselleen vain sen minkä jaksaa syödä.

Luomuruoan suosio on hieman kasvanut kahden vuoden takaiseen verrattuna, ja nyt jo noin joka kolmas suomalainen ilmoittaa syövänsä luomua. Alle 30-vuotiaiden vastaajien joukossa vegaanius on ottanut kahdessa vuodessa tuulta alleen, sillä kun kaksi vuotta sitten 10 prosenttia nuorista ilmoitti noudattavansa vegaanista ruokavaliota, on lukema nyt jo 15 prosenttia.

Matkustaminen on muuttumassa kestävämmäksi

Ympäristövaikutusten huomioiminen painaa yhä useamman suomalaisen vaakakupissa myös vapaa-ajanviettoa suunnitellessa, ja matkailutapamme muuttuvat. Kaukomatkailun lumo on hieman laskenut ympäristösyistä: 59 prosenttia vastaajista pyrkii viettämään lomansa Suomessa aina kun mahdollista ja 54 prosenttia matkaisi kaukokohteiden sijaan ennemmin Eurooppaan.

Matkalle halutaan myös lähteä kerralla pidemmäksi aikaa. Harvemmin, mutta pidempään, haluaa matkailla 40 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2017 näin tuumi 36 prosenttia.

Myös matkustustavat ovat muuttuneet sitten viime kyselyn. Vuonna 2017 neljännes vastaajista lomaili raiteita pitkin, mutta nyt näin vastaa lähes joka kolmas. Ylipäänsä 38 prosenttia haluaa välttää lentämistä vapaa-ajan matkoillaan, kun vuonna 2017 näin ilmoitti 33 prosenttia. Lentämisen välttämisen lisäksi kompensaatiopalvelut ovat yleistyneet viime vuosina, ja joka viides ilmoitti kompensoivansa lentojaan.

Lomamatkojen lisäksi myös arjessamme tapahtuva liikkuminen on muuttunut kestävämpään suuntaan. Jo kolmasosa suomalaisista ilmoittaa kulkevansa työpaikalle kävellen tai pyörällä. Nuorten keskuudessa ilmiö on jo valtavirtaa, sillä peräti 51 prosenttia alle 30-vuotiaista taittaa työmatkansa lihasvoimin.

Myös yhteiskäyttöautot ovat tulleet tutummaksi suomalaisille: sekä yhteiskäyttöautojen käyttö että oman auton vuokraaminen on yleistynyt viimeisen kahden vuoden aikana.

Joka kymmenes suomalainen on ilmoittanut käyttävänsä yhteiskäyttöautoja satunnaisiin tarpeisiin ja 8 prosenttia on tarjonnut omaa autoaan vuokralle. Kimppakyydit ovat sitäkin suositumpia, sillä jo reilu viidesosa suomalaisista ilmoittaa hyödyntävänsä kimppakyytejä matkanteossaan.

Nuorten aktiivisuus korostuu myös liikkumisen jakamispalveluissa, sillä lähes joka neljäs alle 30-vuotias on hyödyntänyt yhteiskäyttöautoja arjessaan, ja 37 prosenttia matkustaa kimppakyydeillä.

Muutokseen tarvitaan potkua

Sitran toukokuussa julkaiseman 1,5 asteen elämäntavat -selvityksen mukaan meidän tulisi saada laskettua oma hiilijalanjälkemme 2,5 tonniin CO2e vuoteen 2030 mennessä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin arjen tottumuksiimme. Vuonna 2017 keskimääräinen hiilijalanjälkemme oli tavoitteeseen nähden nelinkertainen – 10,3 tonnia CO2e.

Kyselytulosten antama positiivinen signaali on, että kahdessa vuodessakin voi tapahtua huomattavaa muutosta, vähintään asenneilmapiirissä. Tulokset ovat heilahtaneet ympäristön kannalta pääsääntöisesti lupaavaan suuntaan, eikä muutos ole tapahtunut sattumalta. Kahden kyselyn väliin on mahtunut merkittävämpi havahtuminen: hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin julkaisu, lisää tietoa, otsikoita, keskustelua, ilmastovaalit.

69 prosenttia suomalaisista uskoo, että kulutukseen liittyvillä valinnoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mutta vain alle puolet suomalaisista uskoo, että tarjolla on jo riittävästi palveluita ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat kestävän elämäntyylin kaikille.

Jotta muutos globaalisti kestävän tason elämäntapoihin olisi mahdollinen, tarvitsemme kaikki mukaan: kotitaloudet, yritykset, kunnat ja päättäjät. Kestäviä vaihtoehtoja pitäisi olla saatavilla, ja fiksuista valinnoista tulee tehdä mahdollisimman helppoja kaikille.

Jos oma hiilijalanjälki mietityttää, kannattaa tehdä Elämäntapatesti ja tutustua 100 fiksuun arjen tekoon, joiden joukosta löytyy vinkkejä varmasti jokaiselle.

• Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksen tulokset: vertailu 2019 ja 2017 (pdf) ja Resurssiviisas kansalainen: 100 tekoa -kyselyn tulokset (pdf)
• Lue lisää kyselytutkimuksen tuloksista uutisesta