Arvioitu lukuaika 2 min

Kiertotalouden kansallinen kokonaisuus rakentuu vauhdilla

Resurssiviisauden ja kiertotalouden ympärillä on nyt pöhinää, kun lukuisat eri toimijat kehittävät fiksumpia tapoja käyttää resursseja.

Kuva: Patrik Rastenberger

Julkaistu

Innovaatioleirejä, resurssiviisausindikaattoreita, materiaalitehokkuuskatselmoijia, teollisia symbiooseja, biokaasua jätteistä ja lietteistä sekä jakamistaloutta naapuruston kesken. Resurssiviisauden ja kiertotalouden ympärillä on nyt sitä paljon puhuttua pöhinää. Toimijat eri puolilla Suomea kehittävät ja testaavat fiksumpia tapoja käyttää resursseja ja siten säästävät luonnonvaroja. Ja luovat samalla kannattavaa liiketoimintaa. Vaikka julkisten toimijoiden ehdottama kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on vasta käynnistelyvaiheessa, kentällä tapahtuu todella paljon.

Resurssivirrat haltuun -yhteistyöhankkeessa Sitra, Turun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Lahden kaupunki testasivat erilaisia resurssien hallinnan työkaluja, levittivät lupaavia alueellisia resurssitehokkuutta edistäviä toimintatapoja muille paikkakunnille ja saivat uusia toimijoita ymmärtämään resurssitehokkuuden ja kiertotalouden mahdollisuudet. Hankkeessa tunnistetut parhaat käytännöt on koottu Prezi-esitykseen (ks. alla), josta löytyy monenlaisia työkaluja sekä toimintamalleja resurssien kulutuksen seurannan ja hallinnan avuksi.

Yksi hankkeen onnistumisista oli ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen innovaatioyhteistyö. Ammattikorkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä on jalostettu jo vuosien ajan, mutta hankkeen kokemukset osoittavat, että toimintatapaa ja opiskelijoiden osaamista voidaan hyödyntää menestyksekkäästi jopa energiaomavaraisten tai symbioosiratkaisujen kehittämiseen. Toiminnan tukemiseksi tulisi luoda kiinteitä fasiliteetteja ja pysyviä innovaatioympäristöjä.

Tutkimuksessa ja kehityksessä sekä liiketoiminnan synnyttämisessä nähdään yhä enemmän ”neloskierre” -malleja (Quadruple Helix Innovation Theory, QHIT), joissa tuotteita kehitetään yhteistyössä käyttäjien, yritysten, tutkijoiden ja julkisten toimijoiden kanssa.  Seinäjoella mallia hyödynnetään kestävien ruokajärjestelmien kehittämisessä osana INKA-ohjelmaa. Berliiniin maineikas start-up hub Betahaus perustuu samaan ristiinpölytysideologiaan. Monitoimija-testialustoihin uskoo myös Peloton Smart Retro Acceleration Program, jossa pienet (start-upit) ja suuret (etabloituneet yritykset) hyödyntävät synergioita pohjoismaisten älykaupunkien kehittämisessä. Ohjelmassa integroidaan esimerkiksi digitaalisia palveluita ja sosiaalisia innovaatioita osaksi jakamistaloutta, sekä pilotoidaan älykkään energiajärjestelmän ratkaisuja.

Toivottavasti näemme pian myös pysyviä innovointihubeja ja poikkisektoraalisia hautomoita Suomessa esimerkiksi resurssiviisaiden kaupunkien joukossa.

Resurssiviisaus ja kiertotalous koskettavat meitä kaikkia

Kaupungit ja alueet voivat nähdä resurssiviisauden ja kiertotalouden strategisesti fiksuina tavoitteina sekä perustana tulevaisuuden hyvinvoinnille. Teemat kiinnostavat kansallisesti, yli puoluerajojen. Ja ymmärtäähän sen, kun kiertotaloudessa piilee miljardien eurojen mahdollisuus Suomelle. 

Kuluttajat voivat valinnoillaan painottaa esimerkiksi ecodesign-periaatteita noudattavia tuotevalmistajia tai toimia aktiivisesti osana jakamistaloutta. Yrityksille vuorostaan on tarjolla yhteistyöalustoja ja uusia työkaluja prosessien tehostamiseen.

Kirjoittaja on mukana kehittämässä kaupungeille elinvoimaa resurssiviisaudesta tuovaa toimintamallia ja omistaa toimistotavarapenaalin, joka on valmistettu opiskelija-yritys-yhteistyön tuloksena ylijäämämainosbanderolleista. Toisen jäte on toiselle uniikki design-kappale.

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?