Riitta Silvennoinen / Sitra ja Lauri Vaara / TAT

Julkaistu 23.08.2017

Koulutetaanko lukiossa menneisyyden vai tulevaisuuden osaajia?

Koulumaailman kuuma sana on jonkin aikaa ollut ilmiöpohjainen oppiminen. Nuoret saavat koulusta mukaansa työkaluja toimia yhteiskunnassa, mutta millaisia nuo työkalut ovat? Kasvatammeko heitä menneisyyden osaajiksi vai annammeko nuorille parhaat mahdolliset nuotit muutokseen, joka takaa maapallolle kestävän tulevaisuuden?
Kirjoittajat
Asiantuntija, Sitra
Riitta Silvennoinen on asiantuntija Kiertotalous-avainalueella. Riitta haluaa nostaa Suomen maailmankartalle metsäperäisten ja teknisten kiertojen sekä kiertotalouden osaamisen ja koulutuksen avulla.
Pedagoginen asiantuntija, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Koulumaailman kuuma sana on jonkin aikaa ollut ilmiöpohjainen oppiminen. Nuoret saavat koulusta mukaansa työkaluja toimia yhteiskunnassa, mutta millaisia nuo työkalut ovat? Kasvatammeko heitä menneisyyden osaajiksi vai annammeko nuorille parhaat mahdolliset nuotit muutokseen, joka takaa maapallolle kestävän tulevaisuuden?

Tulevaisuus on toivoa täynnä, sanoo vanha sananlasku. Tulevaisuutta ovat muun muassa levätön Itämeri, hidastuva ilmastonmuutos ja hupenevien raaka-aineiden kestävä käyttö. Niiden saavuttamiseksi meidän pitää pikaisesti muuttaa tapaamme elää. Tuossa suunnan muutoksessa avuksi tulee kiertotalous – siinä kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia kestävämpään elämäntapaan ja menestyvään liiketoimintaan tilanteessa, joka on ihmiskunnan kannalta jo hyvin vakava. Mutta ymmärrämmekö muutoksen kiireellisyyden – ja mahdollisuudet sekä välitämmekö nuorille eväitä luoda kestävää tulevaisuutta?

Kiertotalouden opetuksesta tulevaisuuden taitoja

Tulevaisuuden toimintatapojen juurruttaminen on jo nyt mahdollista, sillä globaalisti yhä enemmän jalansijaa saava kiertotalous tarjoaa opetukseen ajankohtaisen ja eri oppiaineita luontevasti yhdistävän teeman. Niin ekologisten, teknillisten, yhteiskunnallisten kuin taloudellistenkin kysymysten ympärille kietoutuva kiertotalous edellyttää avautuakseen eri tieteenalojen näkökulmien yhdistämistä. Tämä tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan esimerkiksi ilmiölähtöisen oppimisen kaltaisille tutkiville ja vuorovaikutteisille oppimisprosesseille.

Uusi kiertotalouden ajattelutapa ja tuotteiden elinkaaren näkeminen on olennainen taito. Nuori voi vaatekaupan paitahyllyn vieressä jo nyt miettiä, tarvitsenko tätä paitaa oikeasti vai voisinko lainata kaverilta tai etsiä kirppikseltä. Onkohan paidan valmistuksessa huomioitu ympäristönäkökulmat ja onko sitä mahdollista kierrättää uuden paidan raaka-aineeksi? Kyse on taidosta, jonka avulla jokainen pystyy aktiivisesti osallistumaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen vaikuttamalla esimerkiksi omilla ostopäätöksillään.

Olimme hämmentyneitä ja ylpeitä viisaasta nuoresta.

“Voisiko ihmisen arvo olla riippumaton omistamistamme tavaroista?”, ehdottikin kuudesluokkalainen tyttö taannoin Sitran kiertotaloustyöpajassa.  Olimme hämmentyneitä ja ylpeitä viisaasta nuoresta, joka oli sisäistänyt loistavasti kiertotalouden ytimen ja sen, miten tärkeää on kytkeä talouskasvu irti tavaroiden haalimisesta. Kiertotalous onkin luopumista omistamisesta ja siirtymistä vain tarvittavien palveluiden ostamiseen.

Kaikki lähtee ajattelutavan muutoksesta

Vaikka muutos nykyisestä talousmallista kiertotalouteen on perusteltu ja välttämätön, se ei kuitenkaan tule olemaan helppo tai itsestään selvä. Ajatusmallien on muututtava radikaalisti. On hyväksyttävä ajatus, että en oikeastaan tarvitse autoa, vaan mahdollisuuden siirtyä paikasta toiseen; en tarvitse pesukonetta, vaan puhtaita vaatteita.

Muutoksen tarve on ilmeinen: Kesällä Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja oli huolissaan siitä, että ihmiset ovat tyytyväisiä aineelliseen elintasoonsa eivätkä halua parantaa sitä ostamalla lisää tavaroita. Surullinen esimerkki siitä, kuinka talouskasvu linkitetään materian haalimiseen, eikä muuta vaihtoehtoa ylläpitää hyvinvointia vielä nähdä.

Surullista: Talouskasvu linkittyy edelleen materian haalimiseen.

Kysymys kuuluu, toistammeko tutkimusjohtajan lähestymistapaa myös opetuksessa? Vai tarjoammeko nuorille esimerkiksi kiertotalouden ilmiölähtöistä tarkastelua esimerkiksi osana teemaopintoja? Opetuksessa liikkeelle voi lähteä kartoittamalla kiertotalouteen liittyviä kokemuksia ja käsityksiä. Tämän pohjalta on helpompaa muotoilla tutkimuskysymys ja oppimistavoitteet, joihin oppimisprosessin aikana haetaan vastauksia eri tieteenalojen näkökulmia hyödyntämällä.

Tutkimuskysymyksen tulee yhdistää oppijoiden kiertotalouteen liittyviä kiinnostuksen kohteita sekä tarjota mahdollisuus rakentaa aktiivisesti omia aiheeseen liittyviä ratkaisuja ja näkemyksiä. Hyvä tutkimuskysymys voisi esimerkiksi olla: ”Miten kiertotalouden avulla voidaan tukea kestävää kehitystä tulevaisuudessa?”. Tavoitteena on saavuttaa kokonaisvaltainen ymmärrys teemasta, nähdä sen yhteys omaan elämään sekä pohtia siihen liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Tähtäimessä tulevaisuuden ammatit

Uusi tapamme luoda hyvinvointia on sitä arkea, joita nykyiset nuoret aikuisina tulevat elämään. Toki näköpiirissä häämöttää paitsi ekologisempi tulevaisuus, mutta myös tulevaisuuden työpaikat ja liike-toiminta. Numerotkin puhuvat puolestaan: pelkästään Suomessa kiertotalouden liiketoiminnan potentiaaliksi on arvioitu vähintään kolme miljardia euroa vuodessa. Arvio perustuu vain tietyille sektoreille – lisäksi kiertotalouden mahdollisuuksia löytyy perinteisten toimialojen välistä tai eri sektorien välisestä yhteistyöstä.

Tämän päivän kuudesluokkalainen jo pohti työpajassamme riippumattomuutta omistamisesta. Jotta yritykset voisivat vastata kasvavaan kysyntään, niiden tulisi tarjota tuotteiden sijaan palveluita: lainausta, korjausta, liisausta ja ylläpitoa. Jos yritys myy valaistuspalveluja lamppujen sijaan, se voi panostaa kestävämpiin ja kalliimpiin valaisimiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa ja ovat helposti korjattavia. Lisäksi käytettyjen valaisimien raaka-aineet voidaan kierrättää takaisin tehtaalle uusien valaisimien valmistukseen. Kuluttaja saa tarvitsemansa valaistuksen halvemmalla ja huolettomammin. Kaikki voittavat.

Moni yritys toimii jo kiertotalouden mallien mukaisesti näyttäen tietä suuremmalle joukolle. Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen uusiksi tuotteiksi tai kasviproteiinin tuottaminen lihan sijaan on resurssitehokasta ja tuo uudenlaista liiketoimintaa monille yrityksille. Jakamisalustoja käyttämällä voi esimerkiksi antaa auton vuokralle silloin kun ei tarvitse sitä itse, tai hakea perheelle ravintolasta yli jääneen annoksen edulliseen hintaan ja samalla ehkäistä ruokahävikkiä.

Yrityksissä mietitään jatkuvasti mahdollisuuksia siirtyä uusiin kestävämpiin liiketoimintoihin, ja kiertotalouden osaajia tarvitaan kaikilla aloilla aina kännykkäinsinööreistä ruokakauppiaisiin ja kosmetologeihin. Lakien ja verojen pitää myös tukea kiertotalouden kehittymistä. Mitä jos kenkien korjaus olisi halvempaa kuin uusien ostaminen?

Kiertotalous on uusi normaali, myös opetuksessa

Erillisen teemakokonaisuuden ohella kiertotalous voidaan tuoda mukaan opetukseen myös eri oppiaineita ja niiden aiheita yhdistävänä poikkileikkaavana näkökulmana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä tahansa käsiteltävää aihetta tarkastellaan sopivan tilaisuuden tullen myös kiertotalouden näkökulmista. Näin on tehty esimerkiksi osana Taloudellisen tiedotustoimiston TATin Yrityselämän nuoret sukupolvet -toimintaa, jossa tuotetaan digitaalisia kansainvälisen liiketoiminnan kursseja toiselle asteelle. Näillä kursseilla kiertotalous on oman teemakokonaisuutensa lisäksi mukana kaikilla kursseilla eräänlaisena punaisena lankana, joka linkittää yhteen erilaisia sisältöjä.

Kylvämmekö siemeniä tulevaisuuden ammateiksi?

Koulun on tarkoitus tarjota nuorille hyvät työkalut tulevaisuuteen. Suomalaisella koululla on kaikki mahdollisuudet onnistua siinä jatkossakin, jos ymmärrämme lähteä mukaan suureen muutokseen, joka on joka tapauksessa tulossa.

Me voimme päättää, olemmeko Suomessa etunenässä viemässä uutta talousmallia ja uusia liiketoimintoja toteen myös opetuksen keinoin ja kylvämässä siemeniä tulevaisuuden ammateiksi. Vai katselemmeko sivusta muiden kehitystä ja toimimme vasta kun on välttämätöntä?

Kääritään siis hihat ja tehdään kiertotaloudesta itsestään selvä talousmalli ja tapa toimia!

 

 

Mistä on kyse?