Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Saana Säilynoja

Julkaistu 28.08.2015

Kriisitietoisuudesta kohti positiivista tulevaisuudenuskoa

Kirjoittaja
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Jenna Lähdemäki työskentelee Sitran ennakointitiimissä kestävän hyvinvoinnin vision ja koulutuksen tulevaisuuden parissa. Jennaa työllistävät etenkin keväällä 2018 julkaistava Sustainability, human well-being and the future of education -kirja ja Seuraava erä -visiotyö.

Kriisitietoisuus on tärkeää, mutta lamauttaako se – ja estääkö se meitä toimimasta oikein? Voisiko positiivista tulevaisuudenuskoa kasvattaa yhteiskunnallista empaattisuuta kehittämällä? Tätä pohtii Jenna Lähdemäki Sitran tutkimustiimin Viikon varrelta -blogissa.

Viime viikolla HS kysyi jutussaan kansanedustajilta kärsiikö Suomi henkisestä lamasta. Naurahdin – ai kärsiikö! Vuosikausia on vellottu kriisitietoisuudessa ja vaikuttaa siltä, että lakipiste on saavutettu. Kriisitietoisuutta tärkeämpää on positiivinen tulevaisuudenusko. Vaikka on hyvä olla selvillä talouden tilasta, niin liiallinen ”kriisitietoisuus” lamauttaa, eikä kannusta keksimään, toimimaan ja voimaan hyvin.

Vaikuttaa siltä, että kriisitietoisuus ja sen mukanaan tuoma kriittisyys ulottuu myös siihen miten suomalaiset suhtautuvat hyvinvointiyhteiskuntaan. Osallistuin Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaariin, jonka aiheena oli ihmisarvo ja hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen.

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari käsitteli omassa esityksessään mm. suomalaisten asenteita hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan. Hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskuntamme kärsii legitimiteettivajeesta; uskotaan että hyvinvointiyhteiskunta on huonommassa jamassa, kuin se oikeasti onkaan. Lisäksi suomalaiset kokevat yhteiskuntansa eriarvoisemmaksi, kuin muut pohjoismaalaiset. Syitä legitimiteettivajeelle on Saaren mukaan mm. sosiaalisten jännitteiden kasvu. Tämä tarkoittaa eri ihmisryhmien elävän niin erilaisissa maailmoissa, ettei yhdistäviä arkipäivän kokemuksia ole.

Miten kriisitietoisuutta voisi sitten muuntaa positiiviseksi tulevaisuudenuskoksi? Miten uskon hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen voisi palauttaa?

Sitran kestävän hyvinvoinnin visio tarjoaa yhden vastauksen. Esitämme kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan rakennuspuiksi kuutta periaatetta, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Kun niitä toteutetaan yhtä aikaa, syntyy voimakas myönteisen kehityksen kierre. Sen seurauksena suomalaiset elävät hyvää ja merkityksellistä elämää. Olemme laatineet vision, sillä uskomme Suomen tarvitsevan menestyäkseen vahvan, yhdessä jaetun tulevaisuuskuvan, jonka tavoitteena on positiivinen kehityskierre.

Sitra pohtii hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta myös Euroopan tasolla, sillä olemme mukana johtavien ajatushautomojen (mm. Bertlesmann-säätiöChatham HouseBruegelJacques Delors -instituutti) kansainvälisessä Vision Europe Summit -yhteistyössä. Vuoden 2015 yhteistyön teema on eurooppalaisen hyvinvointimallin tulevaisuus ja yhteistyö huipentuu Vision Europe Summit – tapahtumassa, joka järjestetään tänä vuonna Berliinissä teemalla ”Hyvinvointivaltio – ongelma vai ratkaisu?”

Vision Europe Summit –yhteistyötä Sitrassa vetävä Eeva Hellström kirjoittaa, että yksi hyvinvointivaltion tehtävistä on investoida tulevaisuuteen eli inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan. Keskustelu aiheesta on vilkastunut, sillä Euroopan komissio on kehottanut jäsenmaita nykyaikaistamaan hyvinvointiyhteiskuntia sosiaalisiin investointeihin panostamalla.

Voisiko positiivista tulevaisuudenuskoa kasvattaa yhteiskunnallista empaattisuuta kehittämällä? Jeremy Rifkin kirjoittaa empaattisuudesta yhtenä vastauksena suuriin ongelmiimme, kuten globaaliin epäoikeudenmukaisuuteen. Empaattisuus on yksi ihmisen voimakkaimmista ominaisuuksista. Tutkijat ovat havainneet peilisoluja tutkimalla, että oman edun tavoittelun ja aggressiivisuuden sijaan ihmisen luontaisia ominaisuuksia ovat seurallisuus, kiintymys ja kumppanuus. Empaattisuus voi konkretisoitua järjestämällä esim. vaatekeräyksen Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa asuville tai haastamalla itseään astumaan toisen ihmisen asemaan. Rifkinin mukaan sivistynyt toiminta vaatii empaattisuutta.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.

 

Mistä on kyse?