Lab loki #5: Nuorten ääni kuuluviin 2/2

Kirjoitettu yhdessä: Onni Westlund, Shadia Rask ja Siiri Varis

Avasimme edellisessä Lab lokissa tunnelmia ja kokemuksia Sitra Labin Tampereen työpajasta kahden Sitra Lab -ryhmän näkökulmasta. Tässä lokissa avaamme kolmen muun ryhmän kohtaamisia.

Kaikkien kohtaamisten yhteisenä tavoitteena oli syventää ymmärrystä ryhmän aiheesta ja tuoda aiheen pohdintaan nuorten näkökulmia. Nuorten kokemusmaailma voi erota olennaisesti aikuisten maailmasta, ja tapaamiset vaativatkin sensitiivisyyttä ja suunnittelua. Ryhmät miettivät erityisesti, mihin kysymyksiin he tarvitsevat polttavimmin nuorten näkökulmia.

Keitä tavattiin ja millaisia kohtaamiset olivat?

Nuoret globaaleina toimijoina -kokonaisuutta tutkiva ryhmä matkasi Hervannan rantaan Kupolin nuorisokeskukselle jututtamaan nuoria.

Keskustelun virittämiseksi Sitra Labin ryhmä kysyi nuorilta, minkälainen paikka Hervanta on ja mikä siellä on parasta. Keskustelun päästyä alkuun siirryttiin toiminnalliseen osuuteen, jossa tilan keskelle muodostettiin identiteettijana. Nuoria pyydettiin asettumaan janalla siihen kohtaan, minkä he mielsivät omakseen. Janalla oli erilaisten ryhmien kuvauksia seuraavassa järjestyksessä: hervantalainen – tamperelainen – suomalainen – eurooppalainen – maailman kansalainen. Nuorilla oli lisäksi mahdollisuus kirjoittaa omia luonnehdintojaan.

Sitra Labin ryhmää kiinnosti erityisesti paikallisen ja globaalin identiteetin yhdistyminen. Menetelmän avulla ryhmä huomasi, että nuoret kokivat itsensä ensisijaisesti hervantalaisiksi. Nuoret perustelivat valintaansa esimerkiksi sillä, että “kaikki on täällä” tai “olen syntynyt täällä”. Nuoret korostivat, että hervantalaisuuden saa itse määrittää. Tampereella syntyneet tai asuvat kokivat puolestaan olevansa tamperelaisia. Myös janan toisessa päässä oleva maailman kansalainen sai useamman äänen. Sen sijaan suomalaisuus tai eurooppalaisuus koettiin vähemmän tärkeiksi.

Nuorten vahva kiinnittyminen omaan lähiympäristöönsä vastasi ryhmän odotuksia. Paikallisen identiteetin rinnalla monet nuoret kertoivat haaveilevansa opiskelijavaihdosta tai ulkomaille muuttamisesta. Nuorten ihailemat roolimallit olivat lähinnä paikallisia aikuisia: opettajia, valmentajia ja nuorisotalon työntekijöitä, jotka ”jaksavat ja kannustavat”. Nuorten antama vilpitön palaute ja kiitos koskettivat myös keskusteluun osallistuneita nuorisotyöntekijöitä.

Sitra Labin ryhmä koki tapaamisen onnistuneeksi ja antoisaksi. Nuorten puheissa erilaiset kulttuuritaustat tulivat esille vain, kun nuoret puhuivat vanhempien kunnioittamisesta ja sen näkymisestä nuorisotalon arjessa. Samalla nuorisotyöntekijät kuvasivat kiinnostavaa ristiriitaa nuorisotalon arjessa: nuoret muodostavat luontevia ja läheisiä ystävyyssuhteita toistensa kanssa, mutta nuorten puheissa voi silti toistua malliopittuja rasistisia ilmaisuja.

Sitra Labin ryhmä jää työstämään tapaamisen herättämiä uusia ajatuksia. Ryhmän tavoitteena on, että jokaisella nuorella olisi tulevaisuudessa turvallinen tila ja aikuinen, jonka kanssa rakentaa omaa identiteettiään.

Uuteen yhteisöllisyyteen ongelman rajannut ryhmä jalkautui Pikku Kakkosen puistoon etsivän nuorisotyön hengessä tapaamaan Aseman Lapset ry:n kontaktoimia nuoria. Ryhmä ei tiennyt etukäteen, kuinka montaa nuorta tapaaminen tavoittaa. Paikalle saapui 2 nuorta. Keskustelu heidän kanssaan antoi ryhmälle paljon mietittävää.

Ryhmä on pohtinut, kuinka jokaisella nuorella ei ole vuorovaikutuksellista yhteisöä, johon kuuluminen olisi myönteinen asia niin yhteisölle kuin nuorelle itselleen. Ryhmä halusikin keskustella nuorten kanssa siitä, mihin yhteisöihin he kuuluvat nyt, mihin he haluavat kuulua ja mihin puolestaan eivät.

Ryhmä inspiroitui tapaamisesta, mutta haluaisi tavata useampia nuoria ja keskustella heidän kanssaan samoista teemoista. Ryhmä päättikin järjestää itsenäisesti uuden tapaamisen, tällä kertaa Helsingissä kesäkuun alussa.

Teknologian kehitystä erityisesti sosiaalipalveluiden näkökulmasta tutkivaryhmä sai vieraakseen Pesäpuu ry:n toiminnassa mukana olevia nuoria. Nuorten kanssa käyty keskustelu lujitti joitakin ryhmän ajatuksia, haastoi toisia ja antoi uusia näkökulmia työskentelyyn. Koska ryhmä on keskittynyt tähän mennessä vahvasti digitaalisten ympäristöjen mahdollisuuksiin, oli tämä teema keskustelun ytimessä. Puhuttaessa digitaalisista ympäristöistä nuorten puheessa korostui erityisesti laadukas kohtaaminen ja turvallisuus. Nuoret ovat usein avoimia ja vastaanottavia uusille teknologioille. He antoivat esimerkiksi chatbotteille vihreää valoa, kun kysyttiin, voisivatko botit eli itsenäisesti ohjelmoidut chat-kumppanit, sopia osaksi digitaalisia sosiaalipalveluita. Tämä oli ryhmälle positiivinen yllätys. Yhteinen kohtaaminen nuorten ja ryhmän välillä oli onnistunut ja merkityksellinen kokemus.

Nuoret Sitra Labia sparraamassa

Sitra Labin tulevaisuuslaboratorioryhmää 2019 sparraa puolen vuoden ajan nuorista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän kolme edustajaa tuli Sitra Lab -ryhmäläisten tueksi Tampereelle 16.5. torstai-iltapäivänä. Ohjausryhmästä paikalla olivat Enja, Siiri ja Masoud.

Ohjausryhmän terveisiä:

Oli huojentavaa nähdä, kuinka itselle niin läheisen aiheen asiantuntijat todella syväluotasivat ongelman viheliäisyyden pohjamutiin ja yhteisen motivaation ja osaamisen voimin kartoittivat keinoja saada aidosti jokainen lapsi ja nuori samalle lähtöviivalle.

Innolla odotan, milloin kunnianhimoiset tavoitteet käyvät toteen, koska uskallan vilpittömästi nojata tämän porukan tahtotilan voimaan.
-Siiri

Nuoria tavattiin yhteensä 46. Näillä eväillä ryhmät jatkavat ja hiovat työtään. Lämmin kiitos yhteistyöstä Kupolin Nuorisokeskus, Aseman Lapset ry ja Pesäpuu ry!

Haluatko kuulla lisää Sitra Labista?

Liity Muutoksentekijöiden yhteisöön Facebookissa.
Liity myös Sitra Labin sähköpostilistalle saadaksesi kuukausittaisen koosteen kiinnostavista linkeistä sekä mahdollisuuksista osallistua ja oppia.