Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 4 min

Luontokokous alkaa, kaikkialla

Ilmastonmuutoksen hillintä on globaali projekti, mutta Suomen luonnon tilasta ja käytöstä päätämme lähes kokonaan itse. Tämä on tärkeää muistaa myös YK:n suuren luontokokouksen alkaessa.

Kirjoittaja

Julkaistu

Erinomaisia uutisia! Yhdistyneet kansakunnat haluaa pysäyttää luontokadon, ja maailman maat tahtovat sopia siitä kansainvälisellä sopimuksella. Pandemia pilkkoi kokouksen kuukausien mittaiseksi maratoniksi. Jättikokous alkaa lokakuussa 2021 ja päättyy toukokuussa 2022.

YK:n luontokokous ei ole vain kokous luontomme kohtalosta – vaan myös tiekartta ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tohdin kirjata näin mahtipontisen lauseen seuraavasta syystä. Yhä useampi on herännyt luonnon monimuotoisuuden rajuun heikkenemiseen, sen merkitykseen ja riskeihin myös ihmiselle itselleen. Havahtuminen on kriittisen tärkeää, sillä luontoa katoaa ennennäkemätöntä tahtia.

Ympäristön tilan heikkenemistä koskevat uutiset eivät ole pitkään aikaan olleet enää pelkkiä ympäristöuutisia. Ennen sääennusteita kerrotut luontouutiset ovat ennusteita terveydestämme, taloudestamme ja mahdollisuuksistamme elää hyvää ja merkityksellistä elämää. Uutisvirta muistuttaa toistuvasti, että ihminen on osa luontoa ja riippuvainen siitä. Talous, luonto ja henkiset voimavaramme nivoutuvat toisiinsa yhdeksi kokonaisuudeksi. Valitettavasti havahdumme keskeisiin syy- ja seuraussuhteisiin vasta nyt kriisien kautta.

Ratkaisun avaimet ovat omissa käsissämme

Luonto tarkoittaa meille välttämättömiä, henkisiä ja fyysisiä, aineettomia ja aineellisia hyötyjä käsittävää kokonaisuutta. Luonto on meille esimerkiksi ruokaa, ruuan tuotannon turvaavia pölyttäjiä, lääkkeiden takaa löytyviä lääkekasveja, tuumaustauko maapuulla istuen ja terveyttämme turvaavia hygieniapapereita. Luonto on tuoli, jolla istumme, lasten leikkipuisto. Se on luonnon suodattimien puhdistamaa ilmaa ja vettä, keuhkojemme pyytämää happea. Se on ravinnekierron voimaannuttamaa viljaa ja keskeisiä sopeutumisratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Kun ilmastonmuutoksen hillintä on globaali projekti, Suomen luonto on kansallista luontopääomaa, jonka tilasta ja käytöstä päätämme lähes kokonaan itse. Taloudella on luontomme tarjoamien mahdollisuuksien kannalta valtaisa kehityspotentiaali. Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon vahvistaminen ovat lähtökohtia, joista luodaan kansallista edelläkävijyyttä ja kilpailuetua. Suomalainen luonto tulee nähdä myös geenireservinä, jonka turvaaminen on tärkeää laadullista maanpuolustustyötä.

Edelläkävijäyritykset murtavat vanhoja tapoja toimia

YK:n järjestämä luontokokous ei ole lähiajan ainoa luontoistunto. Myös yhä useamman yrityksen johtoryhmä keskustelee kokouksissaan, miten luonto otetaan huomioon yrityksen strategiassa. Luonnon monimuotoisuus on nousemassa aivan uudella tavalla yhtiöiden agendoille. Edelläkävijät luopuvat edunvalvonnassaan vanhoista taisteluasemista, ja tilalle syntyy ratkaisukeskeisyyden ja muutosjohtamisen myötä uusia kestävyysaloitteita. Työssään taitavat yritykset demonstroivat ympäristöratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja yritysten toimintaympäristöön paremmin istuvia kuin ulkoa tulleet kestävyysaloitteet. Vanhakantaiselle viherpesulle jää vähemmän kaistaa, kun toiminnan vaikutuksille luodaan yhä läpinäkyvämmät mittarit.

Myös kuntapäättäjät pitävät luontokokouksia, ja kuntalaisten lähellä oleva luonto havaitaan uusin silmin. Tuskaakin aiheuttaneet ja kaavamerkintöjä synnyttäneet uhanalaisesiintymät ovat saattaneet näyttäytyä roskina ja esteinä ihmisten kaupunkia kehittäville kuntapäättäjille. Luontoa vahvistaville ratkaisuille löytyy tilaa, kun luonnon merkitys osoitetaan erilaisina kuntapalveluina. Hulevesiratkaisut, tulvasuojelu, asuinympäristön ilmanlaatu, rakennetun ympäristön pienilmasto, vesistöjen tila, virkistysmahdollisuudet ja puutarhojen satoa nostavat kunnan pölyttäjäratkaisut kustannussäästöineen kiinnostavat kaikkia kuntakehittäjiä.

Ehdotan, että seuraamme YK:n luontokokousta, ja pidämme rinnalla omia luontokokouksiamme kotona, kouluissa, yrityksissä ja kunnissa. Kun oivallamme luonnon merkityksen oikein, me kaikki olemme omanlaisiamme luontoihmisiä.

Lisätietoa medialle:

YK:n luonto- ja ilmastokokoukset — Sitran asiantuntijat median käytettävissä

Muokattu 11.10.2021: Päivitetty  sopimuksen toimeenpanoa koskeva osuus faktalaatikosta. 

Mistä on kyse?