Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 19.12.2018

Maapalloliiga lähestyy loppuaan - Mitä pelikentällä on tapahtunut?

Joulukuu on rentoutumisen ja rauhoittumisen aikaa… paitsi maapalloliigalaisille. Kehitysohjelman tiimeillä on menossa huima loppukiri!
Kirjoittaja
Projektikoordinaattori, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra
Salla Nurminen vastaa Sitran yhteiskunnallisen koulutuksen toiminnossa verkostojen hallinnasta ja tapahtumajärjestämisestä.

Joulukuu on ensimmäinen kuukausi, jolloin joukkueet työstävät ratkaisujaan ilman Sitran järjestämiä lähitapaamisia. Maapalloliiga huipentuu palkintojenjakoon ystävänpäivänä helmikuussa, joten liigalaisilla on vielä joitakin viikkoja aikaa ratkaisunsa työstämiseen. Nyt on kuitenkin oiva hetki kurkata peruutuspeiliin ja katsoa, mitä kaikkea syksyllä on oikein tapahtunut.

Maapalloliigan työpajakokonaisuus koostui kolmesta bootcampista. Bootcampit eli arkikielellä sanottuna kahden päivän intensiiviset työleirit ajoittuvat loppuviikkoon, jotta oman työnsä ohessa Maapalloliigaan osallistuvat järjestöaktiivit pääsisivät paikalle. Teemoja olivat vaikuttavuus, kokeilut ja palvelumuotoilu sekä markkinointi ja viestintä.

Miksi lähitapaamiset olivat keskeinen osa kehitysohjelmaa? Ensinnäkin bootcampit antoivat mukana oleville tiimeille aikaa ja areenan ajatella sekä työstää ratkaisuideaa ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Toisaalta ne toivat joukkueille syötteitä ja virikkeitä, joilla ratkaisuja saatiin idealuonnoksesta kohti käytäntöä. Eikä sovi unohtaa, kuinka tärkeässä roolissa osallistujat ovat: vaikka joukkueet työstivät kukin omaa ratkaisuaan, on pelikenttä ja maali kaikille sama. Siksi on hyvä, että tiimit pääsevät tutustumaan toisiinsa ja jakamaan oivalluksia pitkin matkaa.

Bootcampit rakennettiin tukemaan joukkueiden kehitystyötä ja joukkuekohtaisia tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Olimme tietoisia joukkueiden eri vaiheista: toiset olivat kehittäneet ratkaisujaan jo pidempään ja toisten ratkaisu sai tulta alleen vasta Maapalloliigaan pääsyn myötä.

Siksi rakensimme työpajat modulaarisesti itsenäisistä osioista, ja joukkueet saivat itse päättää, mitkä osiot hyödyttäisivät heitä eniten juuri sinä hetkenä ja juuri siinä ratkaisuidean kehitysvaiheessa.

Näitä moduuleita olivat:
• klinikat, jotka olivat auki tietyn aikaa ja joihin sai mennä klinikan teemaan liittyvän kiperän kysymyksen kanssa
• tietoiskut, jotka keskittyivät esittelemään teeman mukaisia caseja
• keynote-puheenvuorot, jotka avasivat aihetta uudesta kulmasta

Näiden elementtien lisäksi jokainen joukkue pääsi useaan otteeseen asiantuntijamentoreiden hellään syleilyyn – tai tiukkaan painekammioon. Mentorit valittiin joukkuekohtaisesti ja he perehtyivät ratkaisuideoihin etukäteen. Näin he pystyivät antamaan intensiivisissä mentorointisessioissa täsmävinkkejä ratkaisun eteenpäin kehittämiseen.

Mitä liigassa siis tapahtui?

Kymmenen joukkueen puolen vuoden kehitysohjelma starttasi virallisesti syyskuun ensimmäisessä bootcampissa. Bootcampia kehysti vaikuttavuusteema ja kaikki ohjelmanumerot olivat kytköksissä siihen.

Milla Halme, SOSTE:n viestintäpäällikkö ja kansalaisaktiivi, inspiroi liigalaisia puheenvuorollaan Tahdon2013 -kampanjasta, jota hän oli luomassa. Ihmismassoissa on voimaa, jopa lakimuutoksen mahdollistamiseksi!

Sitran vaikuttavuuden asiantuntija Jonna Heliskoski piti tiukkaakin tiukemman perehdytyksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Puheenvuorojen ympärillä joukkueet työstivät omissa ryhmätyöhuoneissaan vaikuttavuusketjuja ja miettivät millaista vaikuttavuutta heidän ratkaisullaan tavoitellaan.

Jokainen joukkue sai vielä henkilökohtaista vaikuttavuussparrausta, kun Vaikuttavan Yrityksen perustaja Saila Tykkyläinen kiersi joukkueiden luona vastaamassa kiperiin kysymyksiin.

Toinen bootcamp aloitettiin kansainvälisisissä merkeissä. Eva Gladek, hollantilaisen de Ceuvel -kiertotalousalueen perustajajäsen, puhui yhteisön ja kestävän arjen yhdistävästä voimasta.

Kiertotalouden leikkikentäksikin tituleerattu de Ceuvel on ”living lab” yhteisöllisen kiertotalouden ratkaisuille. Gladek avarsi liigalaisten näkökenttää kokeilujen ja kettärän toteutuksen merkityksestä.

Gladekin lisäksi kymmenen palvelumuotoilun ja kokeilujen ammattilaista mentoroi joukkueita. Bootcampissa opittiin kokeiluista, niiden toteuttamisesta ja niistä oppimisesta. Kun ratkaisua testataan rohkeasti ja toistuvasti matkan varrella, riski siihen, että lopputulos on pelkkää arvausta, pienenee kummasti.

Kolmas ja viimeinen kaksipäiväinen bootcamp syväluotasi markkinoinnin ja viestinnän ihmeelliseen maailmaan. Perjantai alkoi Sitran viestintäasiantuntijan Sanna Autereen ja Hufvudstadsbladetin toimittajan Peter Buchertin vuoropuhelulla siitä, miksi juuri nyt on oikea aika toimia kestävän huomisen rakentamisessa – myös viestintänäkökulmasta.

Sanna keskittyi mahdollisuusviestintään ja Peter antoi arvokkaita vinkkejä mediatyöhön ja toimittajien lähestymiseen. Tiesitkö sinä, että ihminen törmää 5 000 markkinointiviestiin päivässä? Jo tämä nippelitieto vahvisti viimeisen bootcampin teeman tärkeyden.

Myös markkinointitoimisto Måndagin toimitusjohtaja Arto Sivonen kertoi usean case-esimerkin avulla, miten viestinnällä ja markkinoinnilla saadaan aikaan vaikuttavuutta ja ennen kaikkea positiivista yhteiskunnallista muutosta.

Ylätasolta laskeuduttiin perjantain päätteeksi taas joukkueiden omien ratkaisujen pariin, kun kymmenen viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijamentoria saapuivat joukkueiden avuksi.

Yksi lähitapaamisia läpileikannut työskentelymuoto oli pitchaus. Joukkueet joutuivat kerta toisensa jälkeen esittelemään ratkaisujaan, eri kulma edellä. Pitchit toimivat tietenkin henkilökohtaisena esiintymisharjoituksena, mutta myös arvokkaana vertaispalautteen saamispaikkana. Kun ratkaisu joudutaan tiivistämään muutamaan minuuttiin ja kertomaan siitä niin, että asiasta tietämätönkin sen ymmärtää, ollaan oikeiden asioiden äärellä.

Jokaisen tapaamisen jälkeen keräsimme osallistujapalautetta, jonka perusteella muokkasimme seuraavaa bootcampia vieläkin paremmaksi.

Huh! Paljon on tullut tehtyä. Joukkueet ovat keränneet eväitä omatoimisen kehitystyön tueksi viimeisten kuukausien aikana ja me toivomme, että heillä on nyt parhaat mahdolliset ainekset ratkaisun viimeistelemiseen. Tsemppiä tiimiläisille!

  • Maapalloliiga on kehitysohjelma järjestöille ja yhdistyksille. Siinä etsitään ja kehitetään uusia tapoja, jotka innostavat meitä suomalaisia tekemään arjessamme ympäristöystävällisiä tekoja ja valintoja. Maapalloliigan ideana on yhdistää järjestöjen voima ja kestävän arjen teot. Tähtäimessä on erinomaisia konsepteja, tapahtumia, kampanjoita ja palveluita, jotka auttavat elämään kestävää arkea.

Mistä on kyse?