Mikko Dufva

Julkaistu 18.03.2020

Megatrendit auttavat hahmottamaan koronan vaikutuksia

Koronavirus on villi kortti, joka haastaa megatrendejä. Samalla megatrendit auttavat hahmottamaan koronaviruksen aiheuttaman pandemian vaikutuksia. Tulevaisuusajattelusta löytyy laajemminkin työkaluja epävarmuuden ja yllätysten tarkasteluun.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Mikko Dufva
Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden välisiä jännitteitä, merkkejä yllättävämmistä muutoksista ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Mitä?

Koronavirusta tai yleisemmin viruksen aiheuttamaa pandemiaa ei juuri mainita Megatrendit 2020 -selvityksessä, paitsi todeten, että ”taudit leviävät globaalissa maailmassa nopeasti”. Pandemiat eivät (onneksi) ole megatrendejä, vaan kyse on niin sanotusta villistä kortista, verrattain nopeasti tapahtuvasta asiasta, joka muuttaa nykyistä tilannetta merkittävästi.

Villit kortit haastavat megatrendejä ja tämänhetkistä kehityssuuntaa. Ne eivät ole täysin odottamattomia, vaan niistä voi olla sekä heikkoja signaaleja, että valmiita skenaariopohdintoja. Esimerkiksi koronaviruksen kaltainen “Tauti X” on ollut Maailman terveysjärjestö WHO:n listauksissa mukana.

Samalla, kun villit kortit haastavat megatrendejä, megatrendit tarjoavat kehikon tarkastella villin kortin vaikutuksia. Megatrendit 2020 -selvityksessä pyrimme kuvaamaan erilaisten kehityskulkujen keskinäisriippuvuutta ja toisaalta niiden välisiä jännitteitä.

Keskinäisriippuvuus on tavallisesti piilossa, mutta tulee esiin poikkeustilanteissa.

Keskinäisriippuvuus on tavallisesti piilossa, mutta tulee esiin poikkeustilanteissa, ja tällä hetkellä huomaamme miten riippuvaisia olemme globaaleista talouden ketjuista ja toisaalta, miten yhteen kytkeytyneitä talous, teknologia, politiikka, kulttuuri ja hyvinvointi ovat.

Lisäksi monet kehityskulut ovat jännitteisessä suhteessa toisiinsa ja poikkeustilanne saattaa viedä muutosta uuteen suuntaan, jopa avata uudenlaisia näkymiä. Miltä siis koronavirus ja sen aiheuttamat vaikutukset näyttävät megatrendien läpi katsottuna?

Sysäys siirtymälle kohti kestävää yhteiskuntaa?

Ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys edellyttää merkittäviä muutoksia toimintatavoissamme. Nämä muutokset voivat tuntua vaikeasti hahmotettavilta, epärealistisilta tai vaikeilta hyväksyä – kunnes on kyse ihmishengistä, kuten koronaviruksen tapauksessa.

Muuttaako nykyinen poikkeustilanne ajatteluamme myös ilmastokriisin suhteen, jossa myös on lopulta kyse hyvinvoinnin turvaamisesta ja ihmishengistä, joskin pidemmällä aikavälillä? ”Momentum kestäviin ilmastotekoihin voi syntyä”, todetaan Ylen jutussa. Korostuuko jatkossa omavaraisuus ja lähiruoka, ja onko esimerkiksi lentämisen rajoittaminen helpompi hyväksyä osana ilmastokriisin ratkaisua?

Talousjärjestelmä etsii jo nyt uutta suuntaa ympäristöongelmien ja vaurauden keskittymisen takia. Koronaepidemia vauhdittaa tätä kehitystä ja paljastaa samalla globaalin, tehostetun markkinatalouden heikot kohdat. Saska Saarikoski kirjoittaa kolumnissaan, että ”Koronavirus on kuin armonisku turbokapitalismille”.

Koska postnormaalissa maailmassa yllätykset yleistyvät, onkin tarpeen miettiä, millaiseksi kehitämme talouttamme, jotta se olisi sekä palautumiskykyinen, että auttaisi siirtymässä kestävämpään yhteiskuntaan. Vastauksia voi löytyä esimerkiksi kiertotaloudesta ja reilusta datataloudesta, kuten Samuli Laita kirjoittaa blogissaan.

Infodemia on hämmennykseen perustuvaa vallankäyttöä

Koronaviruksesta leviää ja levitetään runsaasti väärää informaatiota. Pandemian rinnalla kulkeekin ”infodemia” eli informaatioepidemia. Valeuutiset, salaliittoteoriat, kontekstista irrotetut graafit ja terveyshuuhaa kukoistavat poikkeustilanteessa. Niiden lietsoman hämmennyksen vähentämiseksi lähdekritiikki, kokonaiskuva ja yhteinen rakentava keskustelu korostuvat. Kuka väittämiä levittää ja millainen motiivi saattaisi olla taustalla?

Vastakkainasetteluiden ja syyllisten etsinnän sijaan kannattaa keskittyä toimimaan yhdessä ja ymmärtämään poikkeustilanteen aiheuttamia huolia. Kuten Jarno Limnell kirjoittaa puheenvuorossaan: ”Korona testaa yhteiskuntamme nykyistä niin toiminnallista kuin henkistä kykyä vastata kriiseihin ja antaa samalla arvokasta oppia seuraavaan.”

Samalla kun pysyttelemme fyysisesti kauempana toisistamme, meidän tulisi olla henkisesti lähempänä toisiamme, kuten presidentti Sauli Niinistö totesi Ylen A-talkin haastattelussa

Olen ilolla huomannut lukuisia esimerkkejä lähimmäisten auttamisesta, oli se sitten naapuriapua tai hyvien etätyövinkkien jakamista. Samalla on käynyt ilmi, kuinka helppoa oma työ on ollut siirtää etäyhteyksien varaan – ja toisaalta mitä kaikkea ei voi digitalisoida.

Nykyhetken kaltaisissa poikkeustilanteissa on mahdollista havaita selvemmin, mitä kaikkialle sulautunut teknologia mahdollistaa ja mitä ei.

Tulevaisuusajattelu antaa työkaluja yllätysten ymmärtämiseen

Ennakointi ja tulevaisuusajattelu tarjoaa työkaluja yllättävien ilmiöiden ja tapahtumien hahmottamiseen. Esimerkiksi tulevaisuuspyörä auttaa kartoittamaan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia – Scott Smithiltä löytyy esimerkki sen soveltamisesta koronaviruksen vaikutusten analysointiin.

Elina Hiltunen on kehittänyt ”villi kortti- varautumismatriisiin”, jonka avulla voi jäsentää villeihin kortteihin liittyviä riskejä, heikkoja signaaleja ja varautumissuunnitelmia.

Etätyöskentelyyn sopivia ennakointityökaluja on puolestaan koottu blogiin Tulevaisuustyötä etänä. Ja lisää työkaluja löytyy esimerkiksi tulevaisuuden tekijän työkalupakista.

 

Mistä on kyse?