Suojaisivatko data- ja kiertotalous paremmin koronakurimuksilta?

Keskustelu talouden tulevaisuudesta kaipaa myös tarkastelua kyvystä sopeutua shokkitilanteisiin.
Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Kirjoittaja

Samuli Laita

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Wall Streetillä elettiin tiistaina kehnointa päivää pariin vuoteen, Financial Times ja muut talousmediat raportoivat pörssisukelluksesta. Esimerkiksi S&P 500 -indeksi sukelsi yli kolme prosenttia. Syynä on Kiinasta lähtöisin oleva koronavirusepidemia, joka on sairastuttanut jo yli 80 000 ihmistä, kuolleitakin on lähes 3000.

Tällä viikolla epidemia on heikentänyt toden teolla luottamusta talousnäkymiin. Myös Suomessa muun muassa Kauppalehti ja Helsingin Sanomat ovat nostaneet aiheen ykkösuutisiksi etusivuilleen.

Koronaepidemia on esimerkki yksittäisestä shokista, joka pystyy halvaannuttamaan nykyistä, niin kutsuttua lineaaritaloutta yllättävänkin tehokkaasti. Syy piilee pitkälti globaalin talouden yhdessä erityispiirteessä: valtioiden ja maanosien rajat ylittävissä toimitusketjuissa.

Tuotteiden määrälliseen tuotantoon ja myyntiin perustuva ansaintalogiikka nojaa ketjumaisiin yhteyksiin aina lähtien kaivannaisten louhinnasta kohti materiaalien sekä tuotteiden valmistusta ja edelleen myyntiä. Tämän seurauksena ketjun yhteen kohtaan osuva häiriö on valmis lamauttamaan helposti koko loppuketjun.

Kun OP:n analyytikot kehottivat osakemarkkinoiden pelureita suosimaan ”toimialoja, jotka ovat riippumattomia näistä globaaleista toimitusketjuista ja Aasian kuluttajamarkkinoista”, nousi mieleeni kysymys:

Olisiko talous, joka nojaisi enemmän Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. ja Reilu datatalous Se talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa. , paremmin suojassa koronaepidemian kaltaisilta talousshokeilta? Riippumatta siitä, olivat niiden syyt sitten poliittisia, ilmastonmuutoksesta johtuvia tai kuten nyt, epidemiasyntyisiä.

Keskustelua tulevaisuuden talouden kyvystä toimia muuttuvissa olosuhteissa (eli Resilienssi Ihmisten ja yhteisöjen kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä ja palautua niistä. ) ei kierto- ja datatalouden näkökulmista liene juuri käyty. Olisiko vihdoin aika nyt, kun megatrendeistä etenkin verkostomainen valta on voimistumassa, teknologia kehittyy entistä nopeammin ja sulautuu yhä moninaisemmin kaikkeen toimintaan – ja samaan aikaan tarve ekologiselle jälleenrakennukselle kasvaa ilmastokriisin selättämisen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen myötä?

Enemmän verkostomaisuutta, enemmän suojaa?

Heitän tarkasteltavaksi hypoteesit tilanteesta, jossa kiertotalous kuin reilu datatalous muodostaisivat nykyistä selvästi merkittävämmän osan koko taloudesta: Kiertotaloudessa arvoa syntyy jo käytössä olevista, usein jo melko lähellä olevista materiaaleista suljetumpien kiertojen myötä.  Suljetummissa kierroissa materiaalit palautuvat valmistajalle, jopa melko läheltä. Silloin tarve globaalien toimitusketjujen päässä oleville resursseille on vähäisempää ja siten myös haavoittuvuus shokeille on vähäisempää.

”Omavaraisuus voi olla suurempaa, kun talous on palveluvaltaisempi ja siten paikallisempi”, pohtii heittoa kollegani, Ilmastoratkaisut-tiimin vetäjä Ernesto Hartikainen. Kiertotaloudessa tuotteen elinkaaren pidentäminen jo itsessään vähentäisi talouden haavoittuvuutta. Jos esimerkiksi kännykän kameran ja muut osat voisi päivittää helposti parempaan, ei tarvitsisi aina ostaa uudempaa mallia. Tällöin et olisi riippuvainen yhden toimitusketjun myötä valmistetusta uudesta puhelimesta, vaan sinulla olisi mahdollisuuksia tilata uusi osa useammasta eri tehtaasta. Näin koronaepidemia ei pääsisi halvaannuttamaan koko talouden ketjua.

Eli muuttuvissa olosuhteissa kiertotalouden kyky toimia voisi olla parempi, kun yksi toimija – esimerkiksi osatoimittaja – voidaan vaihtaa helpommin toiseen. Tämän mahdollistaisi se, että suorat toimitusketjut olisivat korvaantuneet verkostoilla, Hartikainen jatkaa. ”Tosin myös kiertotaloudessa kierrot voivat olla globaaleja ja siten kansainväliset talousshokit voivat vaikuttaa edelleen.” Toinen kollegani, talousviestinnän asiantuntija Taru Keltanen puolestaan muistuttaa, että ”sijoittajien hermoja lisääntyvä paikallisuus ei välttämättä säästäisi – tai muuttaisi sijoitusstrategioita paikallisemmiksi”.

Datataloudessakin verkostomaisuus on yksi keskeinen piirre: Internetin kehitystä rahoitettiin aluksi osin Yhdysvaltojen puolustusvoimien budjetista juuri huoltovarmuusnäkökulmasta. Sen verkostomainen rakenne on hyvin turvassa paikallisilta shokeilta, uskaltautuu sanomaan toinen kollegani, johtava asiantuntija Markus Kalliola Reilu datatalous -tiimistä.

Nykytaloudessa tehtaita ei voi siirtää, mutta datataloudessa tämäkin voi olla toisin. ”Kaikki arvokas informaatio, kuten algoritmit ja ohjelmistojen lähdekoodi, on jo nyt hajautettu alueellisesti. Googlella on noin 20 palvelinkeskusta ja Amazonilla yli 100, ja niiden pilvipalvelut tallentavat datan useaan palvelinkeskukseen. Pääomakin on pitkälti henkistä – keskeiset asiantuntijat voidaan vaikkapa pakata jumbojettiin ja lennättää uuteen paikkaan jatkamaan töitä, mikäli alueellisesti tulee jännitteitä. Paperikoneen pakkaaminen vie hieman kauemmin.” Siinä missä kiertotalous voi korostaa talouden alueellisuutta tai paikallisuutta, datatalous poistaa tarvetta vain yhdessä paikassa sijaitseville palveluille.

Koronavirusepidemia nostaa tarkasteluun myös pari reiluun datatalouteen liittyvää piirrettä. Kun reilu datatalous on ihmislähtöistä ja siinä dataa jaetaan hajautetusti sekä luottamuksella, on syytä pohtia myös datasta johdetun tiedon luotettavuutta sekä vallankäyttöä: ”Ovatko tartuntamäärät oikein julkistettu, kenellä on pääsy tietoon uusista tapauksista ja millä ehdoin tieto saatetaan eri tahojen saataville?”, Kalliola pohtii. Edelleen: ”Tulevaisuudessa data tulee liittymään kaikkeen yhä kasvavassa määrin. Terveys on jatkossa dataa siinä missä pankkitilimme saldo ja yhtä helposti mitattavissa. Kun yhden maan kansanterveyden saldo alkaa laskea, niin suljemmeko rajat kuten Wuhanissa tapahtui ja nyt myös Euroopassa on tapahtumassa. Kenellä on pääsy tähän tietoon ja kuka tekee päätökset?”

Korona kirittää tulevaisuuden taloutta

Käsillä oleva tautiepidemia haastaa nykyistä talousjärjestelmää uusiutumaan. Jo aiemmin luonnonvarojen ylikulutuksesta aiheutunut ilmastokriisi sekä suljettuihin tietoaltaisiin kertyvä data ovat nostaneet ilmoille kysymyksen talouden tulevaisuuden kehityssuunnista. Olemme jo aiemmin Talouden tulevaisuus -blogisarjassa avanneet kollegojen kanssa talousajatteluamme sekä talousjärjestelmämme uudistamisen keinoja ja ratkaisuja: sitä, mitä voimme tehdä, kenen tulisi tehdä ja millaisia reunaehtoja ja mahdollisuuksia (lähi)tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Laajempi pohdiskelu talouden sopeutumiskyvystä muuttuvissa tilanteissa on tervetullut lisä kehityssuuntien hakemiseen.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?