Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Topias Dean & Minna Hemmilä, Sitra

Julkaistu 27.11.2019

Kapitalismi meni rikki – miten rakennetaan talouden tulevaisuus?

Financial Times käynnisti laajan ja edelleen jatkuvan keskustelun talousjärjestelmämme korjaustarpeista. Talouden tulevaisuus -kirjoitussarjassa nostamme esiin jo hyödynnettävissä olevia ratkaisuja talouden uudistamiseksi.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöien datatalous, Sitra
Markus Kalliola tekee töitä sen eteen, että Suomen kansainvälisesti ainutlaatuiset sote-tietovarannot saadaan paremmin hyötykäyttöön. Hän ohjaa Sitran rahoittamia hankkeita ja pohtii tulevan yhden luukun periaatteella tietoja jakavan palveluoperaattorin liiketoimintamallia.

Kapitalismi on rikki – kauan eläköön kapitalismi/kuolema kapitalismille!

Jotenkin näin voi tiivistää viime kuukausina velloneen keskustelun kapitalismin korjaustarpeista ja talouden tulevaisuudesta. Fraasin loppuosa on näyttänyt riippuvan pitkälti kulloinkin äänessä olevan puhujan omista lähtökohdista.

Aiheesta on kirjoitettu ja puhuttu merkittävimmissä talousmedioissa ja lukuisilla muillakin foorumeilla niin Suomessa kuin maailmalla.

Professori Mariana Mazzucato tiivisti vastikään Helsingin Sanomien haastattelussa tilanteen niin, että kapitalistinen järjestelmä on jonkinlaisessa murroskohdassa, jossa sääntöjä täytyy muuttaa. (”Maailman pelottavin ekonomisti” kertoo, miten kapitalismi pitäisi pelastaa)

”Nykyinen kapitalismin malli ei pelasta planeettaa. Se johtaa dysfunktionaaliseen malliin, koska jo käsitys markkinoista on niin puutteellinen, esimerkiksi sen suhteen mikä on julkisen ja yksityisen sektorin osuus arvonluonnissa”, Mazzucato totesi haastattelussa.

Tässä sitralaisten kirjoittajien Talouden tulevaisuus -blogisarjassa keskitytään talousajattelumme ja talousjärjestelmämme uudistamisen keinoihin ja ratkaisuihin, eli siihen, mitä voimme tehdä, kenen tulisi tehdä ja millaisia reunaehtoja ja mahdollisuuksia (lähi)tulevaisuus voi tuoda tullessaan.

Blogisarjassa talouden tulevaisuutta ja oman ajattelumme päivittämistä pohditaan reilun datatalouden, kiertotalouden ja vaikuttavuusinvestoimisen näkökulmista.

Ensimmäinen blogikirjoitus käsittelee reilua datataloutta ja sitä, voiko verkkopohjaista taloutta enää korjata niin, että markkinat ja kilpailu oikeasti toimisivat.

Toisessa kirjoitus taas pohditaan että miksi tähänastinen talousmallimme saa meidät hamuamaan lamppuja, vaikka itse asiassa kaipaamme valoa.

Sarjan kolmannessa osassa puolestaan esitetään vaikuttavuusinvestoimista keinoksi saada rahan liike ja maailman kehitystarpeet kohtaamaan.

Pohjoismaat mallina muulle maailmalle

Kapitalismikriittisen debatin sytyttäjänä toimi tällä kertaa melko yllättävä taho, eli Financial Times -lehti syyskuussa lanseeraamallaan ohjelmajulistuksella.

Osa keskustelijoista käytti lehden räväkkää otsikkoa kapitalismin resetoinnista keppihevosena omalle ideologialleen sen enempää keskittymättä lehden sanoman sisältöön ja argumentointiin.

Suomessa esimerkiksi Anna Kontula oli näyttävästi eri medioissa julistaen kommunismin ilosanomaa ja ilmoitti kannattavansa varallisuuskattoa.

Vapaita markkinoita kannattava Libera taas lyttäsi keskustelun talouslukutaidottomana populismina. Näiden välille asettui muun muassa Talouselämä-lehti pääkirjoituksessaan, jonka mukaan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja liike-elämä edustavat jo pitkälti kapitalismiin vaadittuja muutoksia.

Jo ennestään pohjoismaisen mallin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta on hahmoteltu mm.  Sitran visiotyön tuloksena syntyneessä Hyvinvoinnin seuraava erä -visiossa, jossa talouden tulevaisuuden hahmottelu johdattaa perustavanlaatuisten kysymysten äärelle: miten näemme vastedes edistyksen? Riittääkö työtä tulevaisuudessa kaikille? Pysyykö yhteiskunta kasassa, jos työn ja toimeentulon yhteys katkeaa? Millaista olisi kasvu maapallon kantokyvyn rajoissa?

Kannattaako vähentää köyhyyttä vai rikkautta?

Kapitalismin kritiikissä yksi vahva argumentti on varallisuuden keskittyminen. Se on todellinen ongelma ja digitalisaatio vahvistaa tätä kehitystä. Kun puhutaan globaalisti ihmisten rikkaimmasta prosentista, niin harvalle tulee mieleen, että Suomen keskipalkalla 3 386 euroa pääsee kirkkaasti tähän joukkoon vuositulolla mitattuna.

Varallisuudella mitattuna suomalaisten nettovarallisuuden keskiarvolla 206 600 eurolla pääsee globaalisti varakkaimpien viiden prosentin joukkoon ja rikkaimpaan prosenttiin pääsemiseen vaaditaan 750 000 euron varallisuutta.

Kun siis vastustamme varallisuuden keskittymistä, niin vastustammeko Suomen vaurautta suhteessa globaaliin? Olemmeko liian hyvin toimeentulevia ja varakkaita?

Edesmennyt ruotsalainen tilastotieteilijä Hans Rosling ottaa varallisuuden jakautumiseen toisenlaisen lähestymistavan. Twiitissään hän vertaa 1973 ja 2010 vuosien tulojen jakaumaa. Hänen peruspointtinsa kuuluu, että tulisi keskittyä köyhyyden vähentämiseen rikkauden vähentämisen sijaan ja että siinä ollaan onnistuttu hyvin.

YK:n vuosituhattavoitteita tutkinut raportti päätyy samaan. Sen mukaan 1990 47% maailman väestöstä eli alle 1,25 dollarilla päivässä. 2015 vastaava luku oli enää 14%. Oltaisiinkohan jollain muulla talousjärjestelmällä päästy parempaan tulokseen?

”Kapitalismimme ei ole menestys, ei älykäs eikä kaunis – eikä se tuota tulosta”

Syksyn aikana käydyssä keskustelussa yksi yllättävä elementti on ollut se, että kapitalismin kritiikkiä on toisinaan esitetty jotenkin uutena asiana.

Näin siitä huolimatta, että John Keynes kirjoitti jo 1933, että ”Kapitalismimme ei ole menestys. Se ei ole älykäs, se ei ole kaunis, se ei ole oikeudenmukainen, se ei ole hyveellinen – eikä se tuota tulosta. Lyhyesti sanottuna emme pidä siitä ja alamme halveksia sitä. Mutta kun mietimme mitä laittaa sen tilalle, olemme äärimmäisen hämmentyneitä.” (Sixten Korkman, Globalisaatio koetuksella, Otava, 2017).

Sitaatti osoittaa, että emme ole päässeet kovin pitkälle 86 vuodessa.

Talouden tulevaisuus -blogisarjan tavoitteena on tuoda tulevaisuuden näkökulma talousjärjestelmämme korjaamisesta käytävään keskusteluun ja vauhdittaa näin osaltaan totunnaisten ajattelutapojemme muutosta.

Hyvinvointiyhteiskuntamme perustan ja planeettamme kantokyvyn vuoksi talouden uudistamisessa on nimittäin edettävä lähivuosina nopein askelein – puhumattakaan seuraavien 86 vuoden aikana vaadittavista harppauksista.

Talouden tulevaisuus -blogisarjassa esitellään ratkaisuja talouden rakenteiden ja taloutta koskevien ajattelutapojemme uudistamiseksi. Kapitalistisen talousjärjestelmän uudistustarpeista on käyty syksyn aikana laajaa keskustelua eri foorumeilla niin Suomessa kuin maailmalla. Sytykkeenä talouden perusteiden tarkasteluun toimi syyskuussa 2019 julkaistu Financial Times -lehden ohjelmajulistus.

Aiheeseen liittyvät materiaalit löydät Twitteristä tunnisteella #taloudentulevaisuus. Tervetuloa keskustelemaan!

Talouden tulevaisuus

Kolme kulmaa talouden uudistamiseen

Reilu datatalous

Talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa. Lue lisää reilusta datataloudesta.

Kiertotalous

Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Lue lisää kiertotaloudesta.

Vaikuttavuusinvestoiminen

Vaikuttavuusinvestoiminen on keino lisätä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä erilaisten hyvinvointi- ja ympäristöongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Sen avulla voidaan toteuttaa huolellisesti suunniteltuja, pitkäjänteisiä ja etupainotteisia investointeja. Lue lisää vaikuttavuusinvestoimisesta.

Mistä on kyse?