Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 26.02.2017

Miksi ruoka­valiolla on väliä?

Kirjoittaja
Asiantuntija, Resurssiviisas kansalainen, Sitra
Liisa Lahti työskenteli aiemmin hiilineutraalin yritystoiminnan kehittämisen parissa, josta hyppäsi kansalaisten keskuuteen ydintehtävänään se, miten me voisimme tehdä helpommin ja hauskemmin kestäviä valintoja omassa arjessamme.

Teemme ruokaan liittyviä valintoja päivittäin. Jokainen meistä syö (ainakin toivottavasti) joka päivä, ja useammin kuin kerran. Meillä on siis mahdollisuus tehdä ruokaan liittyviä valintoja useasti päivässä. Ongelma on, ettemme enää tee valintoja vaan lihansyöntimme on automatisoitunut. Eviran ravintosuositusten mukaan saisimme syödä n. 70 g lihaa päivässä, mutta todellisuudessa syömme kolme kertaa enemmän eli noin 200g, joka vastaa reilua 80 kg lihaa vuodessa. 1960-luvulla vastaava luku oli 32 kg. Vaikka kasvissyönnin suosio kasvaa, myös lihankulutus Suomessa lisääntyy. Me vain yksinkertaisesti syömme liikaa lihaa sekä ympäristön että terveytemme kannalta ja pidämme itsepäisesti kiinni tästä oikeudesta.

Ruuan ilmastovaikutukset ovat merkittävät – ja liikaa

Lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat monikymmenkertaisia papuihin ja kasvisperäisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Keskivertosuomalaisen ruokaan liittyvät päästöt ovat noin 1800 kg hiilidioksidia (v.2010), joka on noin viidennes hiilijalanjäljestämme. Suomessa meidän on pystyttävä vähentämään kaikesta toiminnastamme aiheutuvia ilmastopäästöjä 80-90 %, jotta saavuttaisimme kansainvälisesti asetetun tavoitteen: maapallon keskilämpötila ei saisi nousta yli kahta astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista.

Hyvä uutinen on, että koska teemme ruokaan liittyviä valintoja päivittäin ja loppuviimeksi itse päätämme, mitä suuhumme laitamme, on meidän myös helpompi vähentää ruokamme päästöjä verrattuna esimerkiksi asumisesta tai liikkumisesta aiheutuviin päästöihin. Samalla lailla kuin terveellisessä ruokavaliossa, ne pienet hairahdukset eivät haittaa kun suurimmaksi osaksi tekee oikeita valintoja. Päätösten kirjo luo myös mahdollisuuksia kokeilla uusia asioita ja toisaalta antaa myös itselleen anteeksi silloin, kun on kiire tai pihvinhimo on suurimmillaan. Kun syömme pääosin kasvisperäistä ruokaa, johon kuuluu lihaa ja maitotuotteita suositusten rajoissa, voimme puolittaa ruoastamme syntyneet päästöt, ilman että meidän täytyy alkaa täysin vegaaniksi.

Uudet tuotteet

Ravitsemuksemme ja ympäristömme ovat liian kallisarvoisia, jotta voimme tyytyä huonoon ruokaan. Kuluttajina meillä on valtaa vaatia ilmastoystävällistä, ravinteikasta ja maukkaita vaihtoehtoja.

Kasvisperäisissä vaihtoehdoissa, kuten esimerkiksi soijassa ja tofussa, on yhtä paljon proteiinia kuin lihavalmisteissa. Tietenkin on luettava tuoteseloste, mutta on täysi myytti, ettei kasvisruuasta saisi proteiinia. Kasviperäisessä ruuassa on myös yleensä enemmän ravinteita keholle ystävällisessä muodossa.

Uudet tuotteet, kuten eineshyllyt vallanneet vegaaniset valmiruuat, ja valveutuneet ravintoloitsijat mahdollistavat, että meidän valintamme tulevat helpommiksi ja monipuolisemmiksi. Saatatkin siis jo tietämättäsi syödä ilmastoystävällistä ruokaa.

Kirjoittaja toimii asiantuntijana Sitran Resurssiviisas kansalainen -avainalueella, joka vauhdittaa kestävien kuluttajaratkaisujen käyttöönottoa ja kannustaa suomalaisia tekemään kestävämpiä valintoja.

Alla oleva video liittyy Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta –näyttelyyn. Tiedekeskus Heurekan ja tulevaisuustalo Sitran valmisteilla oleva yhteisnäyttely kertoo tulevaisuuden Suomesta ja suomalaisuudesta.

Mistä on kyse?