Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 10.04.2017

Millaista suomen kieltä on tulevai­suudessa?

Tätä ja muita tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä pohditaan eri nuorisovaikuttajien Youtube-kanavilla osana Sitran 50v-juhlavuotta.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Kirsi Suomalainen vastaa Hyvinvoinnin palveluoperaattorin, Kestävän talouspolitiikkakoulutuksen ja Työelämäpalkinnon viestinnästä. Työlistalla ovat myös Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön, digitaalinen palvelutori ja LATU-toimintamalli työyhteisön kehittämiseen.

Tuleeko suomeen liikaa vaikutteita englannista, onko kehityksen suunta hyvä vai huono, mikä kieliasioissa ärsyttää, kysyy Hermanni alla olevalla Youtube-videolla. Hänen mielestään suomen kielen tilanne on hyvä, mutta englanti valtaa alaa arkikielessä. Monet englanninkieliset sanat toimivat hyvin myös suomen kielessä, mutta jotkin ärsyttävät. Hermanni ei halua englannista Suomen virallista kieltä. Suomea ei pidä hävetä. Moni tarvitsee työssään englantia enemmän, kuin suomea. Hermannin mielestä on hienoa, että musiikkia tehdään aiempaa enemmän suomeksi. Hermanni kiinnitti huomiota myös oikeinkirjoitukseen ja epäilee laiskuutta syyksi huonoihin käännöksiin.

Ilokseni voin todeta, että olen monessa asiassa samaa mieltä Hermannin kanssa. Englanti vaikuttaa paljon arkikieleen, mutta myös asiantuntijoiden kieleen. Toisinaan tämä ihastuttaa ja toisinaan vihastuttaa. Suomeen pujahtelee myös toimivia lainasanoja, kuten Hermanni mainitsee. Ärsyttävää on asiantuntijakieli, jossa viljellään englanninkielisiä sanoja, vaikka vastaavat termit löytyvät pienellä vaivalla myös suomeksi. Kielioppivirheet ja elokuvien ja tv-ohjelmien huonot käännökset ruokkivat pitkiä keskusteluketjuja Facebookiin kielipoliisien palstoilla. Usein myös aiheesta. Valitettavasti myös ammattimaiset kielenkääntäjät tekevät nykyään aiempaa enemmän virheitä ja suoraa sanasta sanaan kääntämistä näkee liian usein. Johtuuko tämä siitä, että raakakäännös tehdään koneellisesti?

Hauskaa, että Hermannia ärsyttää viestien lopputervehdyksiin lisätyt pilkut. Tämä on myös minun inhokkini. Toinen on alkutervehdys ”Hei” pilkun kera. Siihenkään ei tarvita pilkkua, ellei virke jatku pienellä alkukirjaimella suoraan alkutervehdyksen jälkeen. Kaikki me teemme virheitä, mutta joitain virheitä voi oppia myös välttämään, kuten pilkun turhaa käyttöä tervehdyksissä.

Kieli muuttuu ja kehittyy, uusia sanoja tulee, vanhoja jää tarpeettomiksi. Tullaan tekemään -futuuriin en vielä ole tottunut.

Suomi on harvinainen kieli, jota on syytä vaalia. Hienoa, että Hermanni nosti esille suomen kielen! Kielellämme on valoisa tulevaisuus Hermannin hyppysissä.

Alla oleva video liittyy Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta –näyttelyyn. Tiedekeskus Heurekan ja tulevaisuustalo Sitran valmisteilla oleva yhteisnäyttely kertoo tulevaisuuden Suomesta ja suomalaisuudesta.

Mistä on kyse?